Miten mahdollinen päätös Nato-jäsenyydestä tehtäisiin? Saisiko Suomi turvatakuut hakuajaksi? Tätä Natoon hakeminen tarkoittaisi - Politiikka | HS.fi

Miten mahdollinen päätös Nato-jäsenyydestä tehtäisiin? Saisiko Suomi turva­takuut haku­ajaksi? Tätä Natoon hakeminen tarkoittaisi

Jäsenyysprosessien kesto on vaihdellut. Suomi saattaisi päästä Natoon nopeasti. Nato edellyttää, että jäsenyydelle on kansalaisten riittävä tuki.

Sotilasliitto Naton päämaja Brysselissä.

4.1. 14:14 | Päivitetty 4.1. 14:45

Bryssel

”Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme”, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan.

HS kysyi eri asiantuntijoilta, miten mahdollinen päätös Natoon liittymisestä tehtäisiin Suomessa ja Natossa.

Miten mahdollinen Nato-jäsenyyden hakeminen etenisi Suomessa?

Käytännössä aloitteen tekisi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta tp-utva, joka on koolla aina tasavallan presidentin kanssa.

Mahdollisen päätöksen Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta tekisi tasavallan presidentti hallituksen esityksen pohjalta.

Ennen tätä hallitus antaisi asiasta selonteon eduskunnalle, ja eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa pidettäisiin jatkuvasti ajan tasalla prosessin ja neuvotteluiden etenemisestä.

Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija, Ulkopoliittisesta instituutista virkavapaalla oleva tutkija Henri Vanhanen huomauttaa, että jäsenyyshakemus kulkisi kahdella raiteella. Kotimaisen etenemisen rinnalla hakemus vaatisi huolellisen kansainvälisen ennakkovalmistelun.

Jäsenmaa lähettää ensin itse hakemuksen, sen jälkeen Nato harkittuaan kutsuu jäseneksi.

Suomen kannattaisi esimerkiksi etukäteen varmistaa tuki kaikilta Naton jäsenmailta, koska 30-jäseninen Nato tekee päätökset uusista jäsenmaista yksimielisesti.

Maat ratifioivat uuden jäsenmaan mukaan ottamisen oman kansallisen käytäntönsä mukaisesti. Osassa jäsenmaita tämä tapahtuu parlamenttiäänestyksellä.

Miten jäsenyydestä Suomessa päätettäisiin?

Tämä on auki. Peruslähtökohta on, että eduskunta hyväksyy tämänkaltaiset kansainväliset sopimukset, mutta Naton suhteen on puhuttu myös kansanäänestyksen mahdollisuudesta. Osa poliitikoista empii kansanäänestystä muun muassa siksi, että Venäjän pelätään pyrkivän vaikuttamaan lopputulokseen informaatiovaikuttamisen keinoin.

Entä riittäisikö eduskunnassa yksinkertainen enemmistö vai vaadittaisiinko kahden kolmasosan tuki? Tämäkään ei ole itsestään selvää.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo, että kunnollinen arvio tästä vaatisi tuekseen muun muassa mahdollisen hallituksen esityksen tarjoaman seikkaperäisen selvityksen siitä, mitä kaikkea Nato-jäsenyys tarkoittaa.

Perustuslaki lähtee siitä, että kansainvälisen sopimuksen tai muun velvoitteen hyväksyminen ja voimaansaattaminen voi tapahtua yksinkertaisella enemmistöllä, mutta jos ehdotus koskee ”merkittävää toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle”, se vaatii taakseen vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Perustuslakivaliokunta joutuisi ilmeisesti ratkaisemaan, miten korkea kynnys jäsenyydelle olisi eduskunnassa eli olisiko Nato-jäsenyydessä kyse merkittävästä toimivallan siirrosta.

Pääsisikö Suomi Naton jäseneksi automaattisesti?

Mitään automaatiota ei ole. Tietä jäseneksi voisi tasoittaa se, että Suomi on tällä hetkellä yksi Naton läheisimmistä kumppaneista. Nato-virkamiehen mukaan Suomi muun muassa osallistuu Naton ministerikokouksiin, ja Naton ja Suomen joukot harjoittelevat yhdessä.

”Pitäisin hyvin todennäköisenä, että jos Suomi päättäisi hakea, se myös hyväksyttäisiin. Tämä on viimeksi tuotu esiin syksyllä, kun Naton neuvosto ja pääsihteeri vierailivat Suomessa”, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan Naton avointen ovien politiikan uskottavuus kärsisi, jos yhtäkkiä se ei huolisikaan jäseneksi jäsenyysehdot täyttävää halukasta maata.

Lue lisää: Pääsihteeri Stoltenberg vakuutti Naton ovien olevan auki Suomelle

Mitä Nato edellyttää jäseniltään?

Nato-virkamiehen mukaan Naton perustamissopimuksessa määritellään, että jäsenmaan on noudatettava perustamissopimuksen eli Pohjois-Atlantin sopimuksen arvoja ja täytettävä tietyt kriteerit.

Maan tulee esimerkiksi olla markkinatalouteen perustuva toimiva demokratia, joka pyrkii ratkaisemaan konfliktit rauhanomaisesti. Sillä pitää myös olla kykyä ja halua osallistua Naton sotilaallisiin operaatioihin.

Natoon liittyminen ei tarkoita sitä, että maahan sijoitetaan automaattisesti Naton joukkoja tai tukikohtia.

”Esimerkiksi Baltian alueella Naton joukkoja on Baltian maiden omasta pyynnöstä”, Nato-virkamies sanoo.

Yhden suomalaisarvion mukaan tukikohtia pitäisi ennemminkin vaatimalla vaatia, koska Naton nykyinen verkosto on suppea eikä uusia tukikohtia ole viime vuosina juuri perustettu.

Suomen kansallinen puolustus säilyisi ennallaan, mutta sitä suunniteltaisiin yhdessä Naton kanssa. Baltian maiden ja Norjan merkitys Suomen turvallisuuspolitiikassa kasvaisi huomattavasti.

Nato edellyttää, että jäsenyydelle on kansalaisten riittävä tuki. Nato ei kuitenkaan määrittele, miten tuki pitää mitata, vaan se on hakijamaan päätettävissä.

Henri Vanhasen mukaan kansalaiskeskustelulle pitäisikin jättää riittävästi aikaa.

Jos Suomi jättäisi jäsenhakemuksen, miten nopeasti se voitaisiin käsitellä Natossa?

Nato-virkamiehen mukaan Nato ei ole asettanut mitään aikarajoja jäsenyyshakemusten käsittelylle.

Kokemukset tästä vaihtelevat. Henri Vanhanen arvioi keskimääräiseksi kestoksi puolesta vuodesta vuoteen. Suomen hakemuksen nopean käsittelyn puolesta puhuu muun muassa se, että Suomi on rakentanut puolustustaan Nato-yhteensopivaksi jo pitkään.

Olisiko Suomella Naton turvatakuut jo silloin kun se odottaa jäsenyyshakemuksen hyväksymistä?

Naton turvatakuut tarkoittavat liittouman perusperiaatetta, joka on ilmaistu Naton perussopimuksen viidennessä artiklassa: hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan.

”Tämä periaate koskee vain Naton jäseniä”, Nato-virkamies sanoo.

Henri Vanhanen arvioi kuitenkin, että Suomen olisi mahdollista neuvotella itselleen turvatakuut hakemusprosessin ajaksi joko suoraan Natolta tai Yhdysvalloilta ja eurooppalaisilta jäsenmailta, kuten Saksalta ja Ranskalta.

Millainen reaktio Venäjältä olisi odotettavissa?

Venäjä on Vanhasen mukaan moneen kertaan ilmaissut, että kyseessä on Suomen oma päätös, mutta sivulauseessa kuitenkin todennut ottavansa asian omassa valmistelussaan ja toiminnassaan huomioon.

”Venäjä tulisi vastustamaan jäsenyyttä, koska Naton laajentumisen vastustaminen on sille arvovaltakysymys.”

Reaktio voisi olla painostus Suomea kohtaan sotilaallisesti, taloudellisesti, energiapoliittisesti ja hybridivaikuttamisen keinoin, kuten esimerkiksi päästämällä turvapaikanhakijoita rajan yli Suomeen.

Venäjällä on kykyä myös kyberhyökkäyksiin ja disinformaation levittämiseen. Painostus voisi kohdistua myös Naton jäsenmaihin.

Milloin Nato on viimeksi ottanut uusia jäseniä?

Tuorein tulokas on Pohjois-Makedonia, joka liittyi maaliskuussa 2020.

Naton kumppanimaista Bosnia ja Hertsegovina, Ukraina ja Georgia ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä Natoon täysjäseniksi. Bosnian ja Hertsegovinan jäsenyyshanke on ollut vireillä vuodesta 2010. Ukraina ja Georgia toivotettiin periaatteessa tervetulleiksi vuonna 2008.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat