Ay-liikkeen yhteispeli petti yllättäen pahasti, ja nyt Suomea uhkaa lakkosuma - Politiikka | HS.fi

Ay-liikkeen yhteispeli petti yllättäen pahasti, ja nyt Suomea uhkaa lakkosuma

Työmarkkinat menivät yhä pahemmin solmuun, kun ylemmät toimihenkilöt tekivät duunareiden yllätykseksi sopimukset Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa, kirjoittaa politiikan toimittaja Teemu Muhonen analyysissaan.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala pääsee jälleen tiistaina tositoimiin. Kuvassa Piekkala toimittajien ympäröimänä vuonna 2019.

4.1. 12:14

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala alkaa tiistaina iltapäivällä sovitella Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien työriitaa. Jos sopua ei synny, keskeisellä vientialalla alkaa ensi viikon lopulla kymmenientuhansien palkansaajien lakko.

Lakon todennäköisyys kasvoi merkittävästi sunnuntaina, kun työmarkkinoille putosi kulunutta sanontaa mukaillen todellinen pommi. Teknologiateollisuuden työnantajat kertoi päässeensä kolmeen sopimukseen ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n kanssa. Sopimusten piirissä on noin 100 000 työntekijää.

Normaalisti keskeisen vientialan kattavan sopimuksen syntyminen avaa tulpan työmarkkinakierroksella. Nyt voi käydä päinvastoin.

Ylempien toimihenkilöiden sopimukset tulivat nimittäin teknologiateollisuuden ”duunareita” edustavalle Teollisuusliitolle ja sen puheenjohtajalle Riku Aallolle täytenä yllätyksenä. Heti sunnuntaina alkoi sanamiekkailu: työnantajapuoli ja YTN toistelivat työmarkkinoille syntyneen ”päänavauksen”, mutta Aalto kiisti tämän.

”Sopimus voi olla korkeintaan päänavaus ylemmille toimihenkilöille mutta ei työntekijöille. Teollisuusliitto hakee omat ratkaisut, emmekä sido käsiämme muiden päätöksiin”, hän linjasi Twitterissä.

Aallon sanoista paistoi, että työntekijäpuolen yhteispeli oli pettänyt pahemman kerran. Työnantajapuoli puolestaan sai ylempien toimihenkilöiden sopimuksilla hienon erävoiton – mutta ottaa samalla suuren riskin.

Teollisuusliiton hallitus koolla joulukuun alkupuolella. Kuvassa Teollisuusliiton toinen varapuheenjohtaja Jari Nilosaari (vas.), puheenjohtaja Riku Aalto ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

1,8 prosentin palkankorotukset eivät riitä Teollisuusliitolle.

”Päänavauksella” tarkoitetaan sopimusta, joka määrittää työmarkkinakierroksella niin sanotun yleisen linjan eli kustannuskaton myös muiden alojen sopimuksiin. Edellisillä kierroksilla päänavaajana ovat toimineet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus.

Nyt YTN tuli yllättäen takaa ohi ja teki Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa sopimukset. Niissä palkkoja korotetaan tänä vuonna 1,8 prosenttia, jollei paikallisesti sovita toisin. Tämä korotus ei riitä Teollisuusliitolle, eikä se tule riittämään esimerkiksi hoitajaliitoillekaan. Siksi Riku Aalto ei hyväksy ylempien toimihenkilöiden sopimusta työmarkkinoiden ”päänavaukseksi”.

Teollisuusliiton mielestä palkankorotuslinjassa pitäisi ottaa huomioon myös metsäyhtiöiden aiemmin tekemät yrityskohtaiset sopimukset. Niissä korotukset ovat hieman suurempia kuin YTN:n sopimuksissa. Teollisuusliitto katsoo myös, etteivät ylemmät toimihenkilöt voi määrittää duunareiden palkankorotuksia, koska ylemmillä toimihenkilöillä on parempi mahdollisuus neuvotella henkilökohtaisia palkankorotuksia itselleen.

Hyvin todennäköisesti valtakunnansovittelija Piekkala taas katsoo, että päänavaus syntyi viikonloppuna. Ylempien toimihenkilöiden sopimukset teollisuuteen, tietotekniikan palvelualalle sekä suunnittelu- ja konsulttialalle ovat varsin kattavat: niiden piirissä on yhteensä enemmän työntekijöitä kuin Teollisuusliiton sopimuksen piirissä.

Jos Piekkala tulee puolustamaan 1,8 prosentin palkankorotuksia yleisenä linjana, lakot tuskin ovat vältettävissä. Aalto ja Teollisuusliitto ovat tiettävästi tavoitelleet yli kahden prosentin korotuksia.

Jonkin verran pelivaraa on korotusten jakautumistavassa: ylempien toimihenkilöiden sopimuksissa kaikille jaettavien yleiskorotuksien suuruus on 0,9 prosenttia ja työnantajat jakavat toiset 0,9 prosenttia haluamallaan tavalla. Duunariliitot haluavat nimenomaan kaikille tulevia yleiskorotuksia, joten niiden osuuden kasvattaminen voi olla yksi ratkaisu. On silti epätodennäköistä, että Teollisuusliitto suostuisi ilman lakkoa alle kahden prosentin korotuksiin.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Uusi työnantajayhdistys neuvottelee ensimmäisiä sopimuksiaan.

Ylempien toimihenkilöiden sopimukset olivat Teknologiateollisuuden työnantajille onnistuminen.

Keskeinen kysymys on, miksi ylemmät toimihenkilöt suostuivat viikonloppuna yllättäen Teknologiateollisuuden työnantajien tarjoukseen.

YTN:n edustajat ovat kertoneet, ettei heidän jäsenistönsä yksinkertaisesti halunnut lakkoilla muutamia prosenttiyksikön kymmenyksiä suurempien palkankorotusten saamiseksi. Ylemmille toimihenkilöille yleiskorotuksia tärkeämpiä ovat heidän henkilökohtaisesti työpaikoilla saamansa palkankorotukset.

Teollisuusliitto oli silti luottanut siihen, että työntekijäpuolen yhteispeli toimii. Ylempien toimihenkilöiden ei olisi Teollisuusliiton näkökulmasta tarvinnut lähteä mukaan lakkoon. Olisi riittänyt, jos YTN olisi edellisten kierrosten tapaan odottanut Teollisuusliiton neuvottelujen lopputulosta ja hakenut sitten jäsenistölleen samat palkankorotukset.

YTN ei kuitenkaan luottanut siihen, että tällä kertaa ylemmät toimihenkilöt saisivat ilman lakkoilua yhtä hyvät korotukset kuin ”duunarit”. Työnantajapuolella on ollut halukkuutta hankkiutua eroon ylempien toimihenkilöiden yleiskorotuksista. Siksi YTN päätti tarttua tarjoukseen, jossa pienet yleiskorotukset säilyvät.

Teknologiateollisuuden työnantajien näkökulmasta ylempien toimihenkilöiden sopimus juuri ennen Teollisuusliiton kanssa käytävää sovittelua oli onnistuminen. Työnantajapuoli tietää, että valtakunnansovittelija tulee nyt Bulevardilla puolustamaan 1,8 prosentin palkankorotuksia yleisenä linjana eikä todennäköisesti tule tarjoamaan Teollisuusliitolle sitä enempää.

Samalla asetelma on työnantajille riskialtis: jos 1,8 prosentin ”päänavaus” ei pidäkään, vaan Teollisuusliitto pääsee lakkoilemalla parempaan, koko yleisen linjan uskottavuus on vaakalaudalla. Tällöin muidenkaan alojen liitot tuskin tyytyvät alle kahden prosentin korotuksiin, vaan tavoittelevat tulevina kuukausina toinen toistaan parempia palkkaratkaisuja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat