Aluevaalien ehdokkaista arviolta viidenneksellä on sote- tai pelastusalan taustaa – Asiantuntijuudesta on hyötyä, mutta toisaalta heillä on ”oma lehmä ojassa”, sanoo professori - Politiikka | HS.fi

Aluevaalien ehdokkaista arviolta viidenneksellä on sote- tai pelastusalan taustaa – Asian­tuntijuudesta on hyötyä, mutta toisaalta heillä on ”oma lehmä ojassa”, sanoo professori

HS kävi läpi aluevaaliehdokkaiden ilmoittamia ammattitietoja. Joukossa on runsaasti sote-ammattilaisia, joiden asiantuntemus tuo osaamista aluevaltuustoihin. Toisaalta se voi vähentää kannustimia tarvittavien säästöjen tekemiseksi, asiantuntijat arvioivat.

Aluevaalien kadunvarsimainontaa Keravalla maanantaina.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:16

Ensi viikolla järjestettävien aluevaalien ehdokkaista noin viidenneksellä on taustaa sote- tai pelastusalalla, käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä.

HS kävi läpi aluevaalien ehdokkaiden oikeusministeriölle ilmoittamia ammattitietoja. Ehdokkaita on yhteensä 10 584. Pelkästään lääkäreitä tai hoitajia ilmoittaa olevansa vajaat 16 prosenttia.

Kun mukaan lasketaan muita yleisiä sote- ja pelastusalan nimikkeitä, kuten sosiaalityöntekijät, sosionomit, geronomit ja palopelastajat, prosenttiosuus kasvaa noin 20:een.

Ensimmäistä kertaa 23. tammikuuta järjestettävissä aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot 21 uudelle hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueet ja niiden valtuustot päättävät vastaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea koskevista asioista Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

HS:n selvityksessä etsittiin ehdokkaiden oikeusministeriölle ilmoittamista tiedoista hyvinvointialueiden alaan kuuluvien alojen ammatteja, siis sote- ja pelastusalan ihmisiä.

Mukaan poimittujen ammattinimikkeiden lista ei ole aloja tyhjentävästi edustava. Selvitys ei toisin sanoen kerro tieteellisen tarkasti, kuinka suuri osa aluevaalien ehdokkaista edustaa hyvinvointialueille siirtyviä aloja.

Sen sijaan katsaus piirtää suuntaa antavan kuvan siitä, millaisella joukolla aluevaalien ehdokkaista on ammatti tai taustaa sote- ja pelastusaloilla.

Mukaan on luettu myös esimerkiksi ne ehdokkaat, jotka kertovat olevansa aloilta jo eläkkeellä tai alan opiskelijoita. Yksityisellä ja julkisella puolella toimivien välille ei ole voitu tehdä eroa.

Sairaanhoitajat ja lähihoitajat kuuluvat ehdokkaiden yleisimpiin ammatteihin. Lääkäreitä ja erilaisia hoitajia on ehdolla kaikkiaan vajaat 1 700.

Lääkärien ja hoitajien lisäksi ehdokkaiden joukosta erottuvat muun muassa yrittäjäksi ilmoittautuneet. Heitä on noin 1 500.

Esimerkiksi opettajia on vajaat 530.

Mukana on joitain päällekkäisyyksiä, sillä jotkut ehdokkaat ovat ilmoittaneet itselleen useita nimikkeitä, kuten lääkäri ja yrittäjä.

Sote-alojen edustajien isohko edustus ehdokasjoukossa on luontevaa vaalien teeman vuoksi mutta myös siksi, että sote-ala on Suomessa moniin muihin aloihin verrattuna suuri työllistäjä.

Mikä merkitys on sillä, että aluevaltuustoihin hakeutuu sote-taustaista väkeä?

Taloustieteen professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta toteaa, että asialla on sekä hyvät että huonot puolensa.

”Myös kunnanvaltuustoissa sote-työntekijät kasvattavat nimenomaan sote-menoja.”

Hyvä asia sote-henkilöstön osallistumisessa on luonnollisesti se, että heillä on aidosti osaamista ja ymmärrystä päätettävistä asioista ja sote-palvelujen järjestämisestä, Tukiainen sanoo.

”Toisaalta nämä ovat myös sellaisia ihmisiä, joilla on oma lehmä ojassa.”

Päätöksenteon kohteena olevien alojen ihmisillä ei ole Tukiaisen arvion mukaan välttämättä kannustimia hakea hyvinvointialueilta kustannustehokasta toimintaa.

”He ovat pikemminkin ihmisiä, joilla on intressi maksimoida rahankäyttö sekä sen takia, että he ensisijaisesti välittävät esimerkiksi potilaista ja haluavat tarjota hyvää hoitoa, mutta toki osittain myös esimerkiksi omiin miellyttäviin työolosuhteisiin liittyen.”

Tukiainen on aiemmin tutkinut osana laajempaa ryhmää kunta-alan ammattilaisten osallistumista kuntapäätöksentekoon. Ryhmä havaitsi, että mitä enemmän kuntatyöntekijöitä oli valtuustossa, sitä suuremmat olivat menot kunnissa.

Näin oli juuri niillä aloilla, joita kyseiset kuntatyöntekijät edustivat.

”Eli myös kunnanvaltuustoissa sote-työntekijät kasvattavat nimenomaan sote-menoja”, Tukiainen kiteyttää.

Artikkeli julkaistiin arvostetussa American Political Science Review -lehdessä vuonna 2017. Konteksti ei ole suoraan verrattavissa HS:n selvitykseen, mutta vaikutusten voi ajatella laajemmin katsottuna olevan samantyyppisiä.

Myös hallintotieteiden professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta näkee sote-työntekijöiden mahdollisen laajan osallistumisen aluevaltuustojen päätöksentekoon sekä hyvänä että huonona asiana.

Stenvall on seurannut sote-uudistuksen valmistelua vuosia ja nostaa etusijalle asiantuntemuksen arvon aluevaltuutetuille tarkoitetussa roolissa.

”Nämähän ovat asiantuntijavaalit periaatteessa. Aluevaltuustoissa pärjää ja on jotakin annettavaa, kun on asiantuntija.”

Aluevaltuutetut päättävät esimerkiksi alueen palvelustrategiasta. Siihen kuuluu asukkaiden tarpeiden, palvelujen saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden pohdintaa, joka vaatii osaamista, Stenvall sanoo.

”Ymmärrettävästi me oman taustamme takia ymmärrämme itselle läheisiä asioita paremmin ja puolustamme niitä.”

Toisaalta hänestä ei olisi demokratian näkökulmasta suotuisaa, että valta alueilla päätyisi turhan vahvasti alan ihmisille. Jos näin käy, politiikkaan kuuluva arvopohjainen keskustelu voi jäädä vähemmälle, hän arvioi.

”Politiikan pitäisi tuoda uusia ajatuksia ja arvolähtöisyyttä päätöksentekoon”, Stenvall sanoo.

”Aluevaltuustojen ja jatkossa myös aluehallitusten edellytyksiä ja vaikutusvaltaa siis parantaa, että on asiantuntijoita. On kuitenkin arvoitus, miten tähän yhtälöön mahtuu arvolähtöinen sote-politiikka.”

Tukiaisen tavoin Stenvallkin uskoo, että alan vahva edustus valtuustoissa olisi omiaan heikentämään edellytyksiä tehdä vaikeita leikkauspäätöksiä, jos sellaisille olisi tarvetta.

”Ymmärrettävästi me oman taustamme takia ymmärrämme itselle läheisiä asioita paremmin ja puolustamme niitä. Jos itse olisin päättämässä professorien leikkauksista, en minäkään sitä kannattaisi.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat