”Realiteettien taju auttaa asiaa”, kehuu valtakunnansovittelija pikavauhtia sopimukseen päässeitä osapuolia teknologiateollisuudessa - Politiikka | HS.fi

”Realiteettien taju auttaa asiaa”, kehuu valtakunnan­sovittelija pikavauhtia sopimukseen päässeitä osapuolia teknologia­teollisuudessa

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien kuukausia jatkuneisiin ja jo kariutuneisiin neuvotteluihin löytyi ratkaisu ensimmäisessä sovittelussa.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala

5.1. 14:05

Vuoden alku on tuonut jo kaksi isompaa yllätyssopua takkuillen syksyllä alkaneisiin työehtoneuvotteluihin.

Viikonvaihteessa sopimukset syntyivät allekirjoituksia myöten yli 100 000 ylemmälle toimihenkilölle teknologiateollisuudessa.

Tiistai-iltana yhteensä noin 90 000 työntekijälle saatin aikaan neuvotteluratkaisu Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välillä, mutta avuksi tarvittiin sovittelijaa.

Uhanneen lakon piirissä olisi ollut noin 40 000 työntekijää, mutta muun muassa yleissitovuuden takia sopimus koskee tätä laajempaa joukkoa.

Osapuolten keskinäisiä neuvotteluita oli käyty jo lokakuusta, mutta joulukuun lopulla ne kariutuivat erimielisyyksiin palkankorotusten tasosta ja sopimuskauden pituudesta.

Sovittelussa palaset loksahtivat paikoilleen pikavauhtia.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan pakeilla neuvottelijat viipyivät vain muutaman tunnin, mikä oli yllättävää.

Keskiviikkona työnantajien hallinto myös hyväksyi neuvottelutuloksen, ja perjantaina samoin todennäköisesti tekee Teollisuusliiton hallinto.

Se tarkoittaa, että ensi viikolla alkaviksi ilmoitetut laajat lakot ovat peruuntumassa. Tosin teollisuuden toimihenkilöitten lakonuhan sovittelu jatkuu perjantaina.

Mutta syntyikö tiistaina samalla paljon puhuttu päänavaus eli katto muidenkin alojen palkankorotuksille? Ja mikä oli salamasovittelun salaisuus?

Päänavaukseen Piekkala ei nyt ota kantaa, koska ”siitä syntyisi vain kriittistä keskustelua”.

Piekkala muistuttaa myös, että useimmat neuvotteluratkaisut syntyvät ilman sovittelijaa. Toisaalta hän on aina tähdentänyt, että sovittelussa noudatetaan päänavauksen linjaa.

Tiistain sovittelun sujuvuus pääsi yllättämään myös sovittelijan.

”Olin itsekin varautunut myös pidempään sovitteluun. Toisaalta ajattelin, että voi olla, että löydämme sovun jo tiistaina”, Piekkala pohtii HS:n haastattelussa.

Piekkala ei muista, onko sopu koskaan aiemmin syntynyt jo ensimmäisessä sovittelussa.

Nopeuden salaisuus piilee Piekkalan mukaan osapuolten valmistautumisessa ja hyvin tehdyssä pohjatyössä.

”Joskushan partit tulevat ensimmäiseen sovitteluun pitkien vaatimuslistojen kanssa ja niin, että kaikki aloitetaan ihan alusta. Nyt osapuolet olivat hyvin valmiita ja tehneet jo paljon työtä. Eikä heillä ollut mitään pitkää listaa keskeneräisistä asioista”, Piekkala kehuu.

”Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Myös ratkaisukeskeisyys ja realiteettien taju auttavat asiaa”, Piekkala tähdentää.

Piekkalan mukaan suomalaisen neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän yhdeksi ongelmaksi on nähty osapuolten valmistautumattomuus.

Suomalaisessa työmarkkinamallissa ei myöskään ole sääntöjä siitä, paljonko osapuolilla pitää olla valmiina ennen sovittelua.

Esimerkiksi Ruotsissa on Piekkalan mukaan enemmän yhteisiä pelisääntöjä sovittelun etenemisestä.

”Haluan kannustaa neuvottelijoita valmistautumaan etukäteen mahdollisimman hyvin neuvotteluihin, jolloin ei kävisi niin, että osapuolet tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa sovittelijan luona”, Piekkala sanoo.

Sellaisiakin tapauksia saattaa olla edessä, kun sovitteluun tulee vielä ammattiliittojen ja sellaisten yritysten välisiä riitoja, jotka eivät halua tehdä sopimuksia liittojen kanssa ensinkään.

Piekkalan mukaan yrityskohtaisten työehtosopimusten sovitteluita on ollut ennenkin, mutta osapuolena yleensä on ollut työnantajaliitto.

Metsäteollisuudessa ei enää tehdä valtakunnallisia alakohtaisia sopimuksia, vaan yrityskohtaisia, joten työnantajien edustaja ei ole paikalla.

Esimerkiksi Teollisuusliiton ja metsäyhtiö Keitele Groupin työriidan sovittelua jatketaan sunnuntaina, keskiviikkona se ei vielä ratkennut. Teollisuusliitto on antanut Keitele Groupia ja kolmea muuta metsäyhtiötä koskevan lakkovaroituksen. Syynä on Teollisuusliiton mukaan se, ettei Keitele Group ole suostunut neuvottelemaan sen kanssa.

Lakko uhkaa alkaa 13. tammikuuta.

”Tilanne on nyt ihan uudenlainen, ja on hyvä nähdä, miten järjestelmä toimii tällaisessa tapauksessa”, Piekkala sanoo.

Vaikka Suomessa on pakkosovittelu, ei pakkosovintoa ole.

Pakkosovittelukin on Piekkalan mukaan suhteellinen käsite: ”Sovittelijalla ei ole pakkokeinoja osapuolten saamiseksi sovitteluun”, hän sanoo.

”Meillä on yhdistymisvapaus sekä vapaus sopimiseen, pakkoa kuulua yhdistykseen tai sopimiseen ei ole.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat