Teollisuusliiton hallitus hyväksyi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen: Palkat nousevat kaksi prosenttia - Politiikka | HS.fi

Teollisuusliiton hallitus hyväksyi teknologia­teollisuuden työehto­sopimuksen: Palkat nousevat kaksi prosenttia

Kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja kaksi prosenttia tänä vuonna. Neuvottelutulos hyväksyttiin äänin 20–8.

Teollisuusliiton puheenjohtaja

7.1. 16:13 | Päivitetty 7.1. 17:08

Teollisuusliiton hallitus hyväksyi perjantaina liiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi.

Itse sopimus saatiin valmiiksi viime tiistaina.

Kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja kaksi prosenttia tänä vuonna. Sopimus koskee noin 90 000:ta teknologiateollisuuden palkansaajaa.

Kaksi muutakin sopimusta Teollisuusliiton hallitus perjantaina hyväksyi. Ne koskevat autoalaa ja malmikaivoksia.

Uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2023 asti, mutta se on irtisanottavissa 30.11.2022 mennessä, mikäli osapuolet eivät sitä ennen pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisusta.

Työmarkkinakierroksen yleensä avannutta vientiteollisuuden sopimusta oli hierottu osapuolten kesken lokakuusta lähtien.

Näkemyserot etenkin palkankorotusten tasosta ja rakenteesta sekä sopimuskauden pituudesta olivat pitkään niin suuret, että neuvottelut ehtivät kariutua joulukuussa.

Sopuun päästiin viime tiistaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.

Teknologiateollisuuden työnantajien hallinto hyväksyi sovittelutuloksen jo keskiviikkona.

Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa sopimuksen hyväksyntä syntyi äänin 20–8.

Palkkoja korotetaan tänä vuonna kaksi prosenttia, josta yleiskorotuksen osuus on 1,5 ja paikallinen eli yrityksissä jaettava osuus 0,5 prosenttia.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on saavutettuun ratkaisuun tyytyväinen.

”Kaikille työntekijöille kohdistuvan yleiskorotuksen merkitys on suuri ja sen lisäksi paikallinen erä on rakennettu tavalla, joka varmistaa työntekijöiden reilun kohtelun perälaudan riskillä työnantajalle”, Aalto sanoo tiedotteessa.

Näin työntekijöiden sopimuksen korotusprosentti on hieman suurempi kuin ylempien toimihenkilöiden sopimuksessa, josta neuvottelutulos syntyi jo viikko sitten.

Ylempien toimihenkilöiden sopimuksissa ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat kustannusvaikutukseltaan 1,8 prosenttia. Toisen vuoden palkkaratkaisusta sovitaan ensi syksynä.

1,8 prosentin palkankorotuksista puolet tehdään yleiskorotuksina ja puolet jaetaan työnantajan osoittamana eränä.

Yleiskorotuksen säilyminen oli Ylempien toimihenkilöiden (YTN) puheenjohtajan Teemu Hankamäen mukaan tärkeää, sillä muuten osa ylemmistä olisi jäänyt kokonaan ilman palkankorotusta.

Teollisuusliiton Aalto pitääkin syntynyttä ratkaisua historiallisena siksi, että työntekijät saivat nyt suuremmat palkankorotukset kuin ylemmät toimihenkilöt.

Historiaa tehtiin myös sen takia, että ratkaisu tehtiin uuden työnantajayhdistyksen kanssa. Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloitti toimintansa elokuussa 2021.

Uuden yhdistyksen edustavuus nousi niin korkeaksi, se varmistaa yleissitovuuden säilymisen teknologiateollisuudessa sopimuksen kautta.

Aallon mukaan nyt näyttääkin siltä, että ”sopimusjärjestelmämme on yritysten keskuudessa selkeästi mainettaan parempi”.

Viikko sitten syntyi keskustelua siitä, syntyikö sopimuskierrokselle niin sanottu päänavaus teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöitten sopimusten myötä vai syntyykö sen vasta perinteisemmin eli työntekijöiden sopimuksen myötä.

Julkisella sektorilla palkansaajajärjestöt eivät hevin hyväksy sitä, että vientiteollisuuden sopimukset olisivat malli tai ainakaan katto muiden alojen palkankorotuksille.

Esimerkiksi kunta-alan neuvottelut alkavat jo ensi viikolla, ja nykyiset sopimukset päättyvät helmikuun lopussa.

”Emme ole sitoutuneet siihen, että vientiteollisuuden sopimus olisi raami julkisen sektorin sopimuksille tai yläraja palkankorotuksille”, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Löfgrenin mukaan syynä on se, että julkista sektoria vaivaa rakenteellinen palkkaongelma: ”Jos sitoutuisimme ylärajaan, ei palkkojen jälkeenjääneisyys koskaan korjaantuisi.”

”Meillä ei myöskään ole palkkaliukumia, kuten yksityisellä puolella”, Löfgren huomauttaa ja muistuttaa myös työvoimapulasta ja koronapandemian tuomista lisätöistä.

Palkkaohjelmia ylimääräisine palkankorotusprosentteineen on jo pitkään vaadittu esimerkiksi opettajille ja hoitajille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat