Korkeakoulut saamassa runsaasti uusia koulutusvastuita – HS:n tiedot: Helsingin yliopistolle oikeus kouluttaa terveystieteiden maistereita - Politiikka | HS.fi

Korkeakoulut saamassa runsaasti uusia koulutus­vastuita – HS:n tiedot: Helsingin yliopistolle oikeus kouluttaa terveys­tieteiden maistereita

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoo maanantaina, mitkä 20 korkeakoulun hakemuksista hyväksytään. HS:n tietojen mukaan Helsingin yliopistolle on tulossa oikeus kouluttaa terveystieteiden maistereita.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) kertoo maanantaina linjauksistaan uusiksi koulutusvastuiksi eri puolella Suomea. Kuva koronarajoituksiin liittyneestä tiedotustilaisuudesta joulukuulta.

9.1. 13:44

Korkeakoulut ovat saamassa koko joukon uusia koulutusvastuita.

Ne tarkoittavat oikeutta antaa sellaisia tutkintoja, jotka eivät entuudestaan kuulu ammattikorkeakoulun tai yliopiston tarjontaan. Uusien ohjelmien on määrä käynnistyä ensi vuoden aikana.

Koulutusvastuut ovat haluttuja, koska useimmat korkeakoulut haluavat olla monialaisia.

Maanantaina tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) kertoo linjauksistaan uusiksi koulutusvastuiksi eri puolella Suomea.

Hakemuksia opetus- ja kulttuuriministeriöön tuli määräaikaan mennessä syksyllä kaikkiaan seitsemältä yliopistolta ja 13 ammattikorkeakoululta.

HS:n tietojen mukaan valtaosa hakemuksista on saamassa myönteisen vastauksen, joskin hylkyjäkin on luvassa.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston pitkään tavoittelema oikeus kouluttaa terveystieteiden maistereita ja tohtoreita on HS:n tietojen mukaan saamassa vihreää valoa.

Yliopisto haki vain ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon koulutusvastuuta alalle, koska alempia korkeakoulututkintoja voi jo nyt suorittaa useissa muissa korkeakouluissa – myös pääkaupunkiseudulla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ovat kannattaneet alan maisterikoulutusta Uudellemaalle, josta se vielä puuttuu.

Uusia koulutusvastuita ovat hakeneet myös Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto (LUT-yliopisto), Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Itä-Suomen yliopisto haluaisi kouluttaa diplomi-insinöörejä, Lapin yliopisto erityisopettajia, LUT-yliopisto yhteiskuntatieteilijöitä, Turun yliopisto sähkö- ja automaatiotekniikan diplomi-insinöörejä, Vaasan yliopisto oikeustieteilijöitä ja Åbo Akademi niinikään oikeustieteilijöitä myös maisteri- ja tohtoritasolle asti. Nyt sillä on oikeus kouluttaa vain oikeusnotaareja.

Ammattikorkeakouluista noin puolet eli 13 on hakenut uusia koulutusvastuita. Osassa on kyse niiden täsmennyksestä.

Esimerkiksi Metropolian tavoitteena on uusi englanninkielinen tradenomitutkinto. Jyväskylän ammattikorkeakoulu haluaa kouluttaa liikunnanohjaajia, Laurea kuntoutuksen ohjaajia, Tampereen ammattikorkeakoulu suuhygienistejä ja Turun ammattikorkeakoulu sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörejä.

Edellisen kerran koulutusvastuita jaettiin kesällä 2020. Silloin laajennettiin viiden ammattikorkeakoulun ja neljän yliopiston koulutusvastuita.

Nyt kyseessä oli eräänlainen tarkistuskierros, jolloin korkeakouluilla oli mahdollisuus hakea välttämättömiksi katsomiaan muutoksia ennen kuin koko koulutusvastuiden sääntelyjärjestelmää uudistetaan eli tehdään nykyistä joustavammaksi.

Keskustan tiede- ja kulttuuriministerit ovat linjanneet, että niin aloituspaikkoja kuin koulutusvastuitakin on määrä jakaa eri puolille maata keskittämisen sijaan.

Uusien aloituspaikkojen sijoittelusta 21 ammattikorkeakouluun ja 12 yliopistoon Kurvinen kertoi viimeksi joulun alla.

Uusia korkeakoulujen aloituspaikkoja on tulossa ensi vuodelle yli 2 000 eri puolille maata. Ammattikorkeakoulut saavat 822 ja yliopistot 1 469 lisäaloituspaikkaa.

Rahoitusta aloituspaikkalisäyksiin on luvassa 15 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä, mutta korkeakoulut ovat peränneet myös pysyvämpää rahoitusta, jottei opetuksen taso laskisi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat