Edessä on Suomenkin kannalta tärkeä suurvaltadiplomatian superviikko – Suomi on saattanut kantansa ”aika hyvin” USA:n ja Naton tietoon, sanoo Haavisto - Politiikka | HS.fi

Edessä on Suomenkin kannalta tärkeä suurvalta­diplomatian super­viikko – Suomi on saattanut kantansa ”aika hyvin” USA:n ja Naton tietoon, sanoo Haavisto

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ei näe syytä muuttaa Nato-kantaansa.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan presidentti Sauli Niinistön huomiota saanut uuden­vuodenpuhe kirkasti Suomen Nato-option luonnetta.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 9:38

Venäjän viime kuukausina harjoittama ulkopolitiikka ei ole muuttanut ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mielipidettä Suomen Nato-jäsenyydestä.

”En itse näe, että se, mitä tähän mennessä on tapahtunut, antaisi syytä mihinkään dramaattiseen uudelleenarviointiin, mutta keskustelua on tärkeää käydä”, hän sanoo.

Eräät näkyvät vihreät poliitikot ovat viime viikkoina ilmoittaneet kääntyneensä Nato-jäsenyyden kannalle tai ainakin sanoneet pohtivansa sitä vakavasti.

Vihreiden voimassa oleva kanta on, että ”vihreät ei näe Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava”. Puheenjohtajan sijaisena toimiva kansanedustaja Iiris Suomela sanoi tammikuun alussa, että vihreät päivittää poliittisen ohjelmansa toukokuun puoluekokouksessa ja myös Nato-kannasta on odotettavissa vilkasta keskustelua.

Lue lisää: Useat vihreät väläyttävät Natoon liittymistä: ”Putinin ulostulot ovat lisänneet tarvetta keskustella kannastamme”, sanoo Iiris Suomela

Ensi maanantaina käynnistyy eräänlainen suurvaltadiplomatian superviikko.

Kokoussuman aloittaa korkealla virkamiestasolla käytävä Venäjän ja Yhdysvaltojen kahdenkeskinen neuvottelu Genevessä. Sitä seuraavat myöhemmin viikolla Nato–Venäjä-neuvoston kokous, Etyjin pysyvän neuvoston kokous ja EU-maiden ulko­ministereiden epävirallinen kokous.

Kiihkeän diplomaattisen toimeliaisuuden taustalla ovat Venäjän toimet.

Venäjä on keskittänyt suuren määrän sotajoukkoja Ukrainan rajalle. Joulukuun puolivälissä se esitti Yhdysvalloille ja Natolle kirjallisia vaatimuksia muun muassa Naton laajenemisen estämisestä. Vaatimusten hyväksymisen on tulkittu johtavan paluuseen kylmän sodan aikaiseen etupiiripolitiikkaan, mitä on lännessä pidetty mahdottomana.

Haaviston mukaan Genevessä alkavat Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenväliset keskustelut ovat ensi viikon kokouksista Venäjälle keskeisin foorumi.

”[Presidentti Vladimir] Putinin vaatimukset kohdistuvat ennen kaikkea Yhdysvaltoihin osapuolena, ja Yhdysvallat toisaalta on vakuuttanut eurooppalaisille kumppaneilleen, ettei se tule tekemään mitään sitoumuksia tai sopimuksia, jotka koskisivat eurooppalaisia ilman että heitä kuullaan.”

Haaviston mukaan Yhdysvallat on käynyt eurooppalaisten kumppaniensa kanssa aktiivisesti keskusteluja ennen Venäjä-tapaamista.

”Jos ajattelee Putinin listaa, niin varmaan siinä on ehdotuksia, jotka tyrmätään kokonaan, kuten vaikka Natoon kohdistuvia, joissa Venäjä koettaa vaikuttaa Naton päätöksentekoon”, hän sanoo.

”Sitten on varmaan ehdotuksia luottamusta lisääviksi toimiksi, asevalvontaan, ase­riisuntaan ja viestintäyhteyksiin liittyviä asioita, jotka saattavat olla sellaisia, joissa pystytään menemään eteenpäin. Tämä varmasti riippuu siitä, mikä on neuvottelujen luonne.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaatii Yhdysvalloilta ja sotilasliitto Natolta lupausta, että Nato ei laajene enää itään.

Haavisto suhtautuu epäillen tulevan Nato–Venäjä-neuvoston kokouksen mahdollisuuksiin. Neuvosto perustettiin kaksi vuosikymmentä sitten laajenevan Naton ja Venäjän yhteistyöelimeksi.

Haavisto arvelee, että neuvoston yhden päivän kokous, johon osallistuu iso venäläinen delegaatio ja 30 Naton jäsenmaata, ei välttämättä synnytä mitään valmista.

”Se on varmaan enemmän vuorovaikutusta. Saa nähdä, synnyttääkö se mitään prosessia. Natokin on joutunut käyttämään viime päivät omien kantojensa koordinoimiseen.”

Kuinka hyvin Suomi on kärryillä ensi viikon neuvottelujen asialistasta?

”En voi mennä yksityiskohtiin, mutta yhteydenpito on ollut tiivistä eri tasoilla, myös virkamiestasolla. Aika hyvin olemme pystyneet seuraamaan sitä ajattelua”, Haavisto vakuuttaa.

”Tietysti tasavallan presidentillä on ollut omat keskustelunsa [Yhdysvaltojen presidentin] Joe Bidenin kanssa. Uskon, että Suomen kannat ja näkemykset ovat aika hyvin sekä Yhdysvaltojen että meidän Nato-kumppaniemme tiedossa.”

Jotain ulkopoliittisen johdon toimeliaisuudesta kertoo sekin, että pelkästään torstain ja perjantain aikana tasavallan presidentin kanslia tiedotti Sauli Niinistön keskustelleen Norjan ja Ruotsin pääministereiden sekä Naton pääsihteerin kanssa.

Haavisto sanoo, että ”Suomen Nato-option luonne on viime aikoina varmasti kirkastunut myös kansainvälisille kumppaneille”. Hänen mukaansa siinä on auttanut presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe.

”Se tuli aika selväksi, miten tärkeänä tätä liikkumatilaa Suomi omassa ulko­politiikassaan pitää.”

Niinistön puhe sai tänä vuonna poikkeuksellista kansainvälistä huomiota.

”Kansainvälinen jännittynyt tilanne lisäsi myös Suomen kannan uutisarvoa.”

Haavisto muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsi ja Suomi kuvaavat Nato-optiota eri tavoin. Ruotsissa Nato-optio tuli käsitteenä laajempaan keskusteluun vasta vuosi sitten, kun oppositiossa oleva ruotsidemokraatit ilmoitti kannattavansa sitä.

”Ruotsi pitää yllä mahdollisuutta hakea Natoon. Meillä on Nato-optio. Ero ei ehkä ole niin suuri”, Haavisto pohtii.

”Tämä on kiinnostavaa, koska suhteessa Natoon teemme samantyyppistä harjoitus­toimintaa ja olemme samassa asemassa.”

Lännessä ja EU:ssa on korostettu sitä, että entiseen etupiiriajatteluun ei ole paluuta ja että pienten maiden yli ei saa keskustella. Suurvallat ovat kuitenkin aina sopineet asioita pienten yli, mikä on herättänyt epäilyjä siitä, että näin voi käydä nytkin.

Haaviston mukaan Yhdysvaltojen politiikassa on kuitenkin tapahtunut muutoksia Bidenin valtaantulon jälkeen: Yhdysvallat on ruvennut käymään aktiivista vuoropuhelua EU:n kanssa.

Haavisto sanoo, että Bryssel on ikään kuin palannut Yhdysvaltojen politiikan kartalle EU-kokonaisuutena. Tästä on osoituksena se, että Yhdysvallat ja EU esimerkiksi vaihtavat aktiivisesti tietoja pakotteiden valmistelusta sen varalta, että Ukrainan tilanne eskaloituu laajamittaisemmaksi sodaksi.

”Olemme tietysti Natossa yhteistyökumppanin roolissa, mutta Yhdysvaltojen dialogi Naton eurooppalaisten jäsenmaiden kanssa on ollut hyvin intensiivistä Bidenin kaudella. Ajatustenvaihto on ollut tiiviimpää kuin pitkään aikaan aikaisemmin.”

Historiassa on kuitenkin ikäviä esimerkkejä siitä, miten pienten yli on kävelty.

”Historiahan aina kummittelee, kun mietitään näitä tilanteita, mutta näkemykseni mukaan nyt puhutaan hyvin yhteisestä turvallisuusintressistä. Täytyy muistaa, että tämän kaiken kulminaatiopiste on Ukrainan pitkään jatkunut konflikti ja kyvyttömyys ratkaista sitä”, Haavisto toteaa.

Hänen mukaansa Ukrainan konflikti on kivi kengässä sekä lännessä että Venäjällä ja että monet ensi viikolla käytävät neuvottelut käsittelevät sitä, miksi Minskin sopimuksien toteuttamisessa ei ole päästy eteenpäin.

”Tuntematta Yhdysvaltain ja Naton vastaesitysten sisältöä voisin kuvitella, että myös paine Venäjää kohtaan toteuttaa omat sitoumuksensa Minskin sopimuksien osalta tulee olemaan aikamoinen.”

Kansainvälistä tilannetta kiristi tällä viikolla edelleen Kazakstanissa vuoden vaihteen jälkeen leimahtaneet mielenosoitukset. Venäjä on lähettänyt maahan Kazakstanin hallinnon tueksi omia sotilaitaan vähän tunnetun Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön nimissä.

Almatyn kaduilla liikkui sotilasajoneuvoja perjantaina. Maan poliittinen tilanne on vielä epäselvä.

Haavisto kertoo, että Kazakstanin levottomuudet tulivat joka taholle yllätyksenä.

”Presidentti Kasym-Žomart Tokajev on puhunut terrorismista ja aseistettujen joukkojen ulkomaalaisesta tuesta, mutta ainakin läntiselle yhteisölle ja EU:lle on epäselvää, mistä tällaista ulkoista tukea olisi voinut tulla ja mistä siinä on kyse”, hän sanoo.

”Ensi sijassa se näyttää levottomuudelta, joka on lähtenyt energiahinnoista ja muusta tyytymättömyydestä. Protesteihin on saattanut liittyä erilaista rikollista käyttäytymistä ja ryöstelyä.”

Haavisto arvelee, että hallituksen vastatoimenpiteenä tekemä internetin sulkeminen voi lisätä levottomuuksia, koska se on sulkenut myös kauppojen maksupäätteitä ja pankki­automaatteja.

Matkustusilmoituksen Kazakstaniin on tehnyt 15 suomalaista, joihin kaikkiin on saatu yhteys. Mitään välitöntä hätätapausta tai evakuointitarvetta ei ainakaan vielä ole.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat