Kysely: Vain joka kymmenes uskoo hyvinvointialueiden parantavan palvelujen saatavuutta ja laatua - Politiikka | HS.fi

Kysely: Vain joka kymmenes uskoo hyvinvointialueiden parantavan palvelujen saatavuutta ja laatua

Noin 40 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista arvioi terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden heikkenevän.

Lääkäri ja potilas vastaanotolla terveysasemalla Espoossa 3. helmikuuta 2020.

9.1. 6:07

Ainoastaan joka kymmenes suomalainen uskoo sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuuden parantuvan kotikunnassaan uusien hyvinvointialueiden perustamisen myötä, selviää Kunnallisalan kehittämis­säätiön (KAKS) kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan eniten huolta aiheuttavat terveyspalvelut, joiden osalta noin 40 prosenttia vastaajista arvioi sekä laadun että saatavuuden heikkenevän. Kolmannes vastaajista uskoo, ettei muutoksia tapahdu, ja joka kuudes ei osannut arvioida asiaa.

Sosiaalipalvelujen osalta reilu kolmannes uskoo saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun heikkenevän, kolmannes niiden pysyvän nykytasolla ja joka viides osannut arvioida asiaa.

Pelastuspalveluissa arviot ovat edellisiä positiivisemmat: 42 prosenttia uskoo palvelujen laadun ja saavutettavuuden pysyvän entisellään, kun heikennyksiin uskoo molemmissa 29 prosenttia. Niin ikään joka viides ei osannut arvioida asiaa.

Keskimääräistä optimistisemmin uusien hyvinvointialueiden vaikutuksiin palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyen suhtautuvat SDP:n ja vihreiden kannattajat.

"Kuitenkin heistäkin korkeimmillaan vain vajaa neljännes arvioi minkään palvelun saatavuuden tai laadun parantuvan”, tiedotteessa todettiin.

Edellistä varauksellisemmin palvelujen kehitykseen suhtautuvat keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat ja pessimistisimmin perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat.

Terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun heikkenemisestä ollaan kyselytutkimuksen mukaan jokseenkin vakuuttuneita taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Myös kysyttäessä sosiaalipalvelujen kehityksestä kotikunnassa näkemykset olivat pessimistissävytteisiä.

Myös yrittäjät ja työttömät olivat kyselytutkimuksen mukaan pessimistisiä, minkä lisäksi naiset mainittiin miehiä kriittisimmiksi kaikissa arvioissa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Haastatteluja tutkimukseen tehtiin 1 014.

Vastaajat edustavat 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaa pois lukien. Tutkimuksen virhemarginaali on koko aineiston tasolla vajaat kolme prosenttiyksikköä.

Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään tasan kahden viikon kuluttua 23. tammikuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat