Pääministeri Marin IS:n aluevaalitentissä: Maakuntaveron luominen vaikeaa tällä vaalikaudella - Politiikka | HS.fi

Pääministeri Marin IS:n aluevaali­tentissä: Maakuntaveron luominen vaikeaa tällä vaalikaudella

Ilta-Sanomien tentissä puoluejohtajat vastasivat kansalaisten ennakkoon lähettämiin kysymyksiin.

11.1. 15:24 | Päivitetty 11.1. 21:03

Pääministeri Sanna Marin (sd) myönsi Ilta-Sanomien aluevaalitentissä tiistaina, että hyvinvointialueille kaavaillun maakuntaveron toteuttaminen tällä vaalikaudella olisi vaikeaa.

Marin sanoi toisaalta kyllä pitävänsä kiinni sovitusta, jonka mukaan maakuntaveroakin valmistellaan, mutta toisaalta hän myönsi, että aikataulu on liian vaativa. Kokonaisveroaste ei Marinin mukaan saisi nousta.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi vielä suoremmin: ”Ei tule maakuntaveroa.” Saarikko perusteli keskustan kantaa parlamentaarisen komitean näkemyksillä.

Saarikko huomautti, että kokonaisveroaste on kehittynyt tämän ja edellisen hallituskauden aikana järkevämpään suuntaan.

Petteri Orpo (kok), Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk), Riikka Purra (ps) ja Iiris Suomela (vihr) aluevaalitentissä tiistaina.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei myöskään kannata maakuntaveroa. Hänen mielestään ei ole lainkaan uskottavaa, ettei kokonaisveroaste maakuntaveron myötä nousisi.

Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan maakuntavero voisi olla järkevä ratkaisu, mutta hänkin on vakuuttunut, että se nostaisi kokonaisveroastetta. Sen takia maakuntaveroa ei voi kannattaa, koska verotus on muutenkin ”tapissa”.

Hallituspuolue vihreiden Iiris Suomelan mukaan maakuntavero voisi olla tapa vastuuttaa alueita: ”Kannatamme asiantuntijanäkemyksiä. Veron ei pitäisi nostaa kokonaisveroastetta.”

Tentin ensimmäisessä osassa mukana ollut hallituspuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli neljästä puoluejohtajasta ainoa, joka sanoi johdonmukaisesti kannattaneensa maakuntaveroa.

Perusteluna hänellä oli se, ettei olisi demokratian kannalta reilua, jos hyvinvointialueilla ei olisi ollenkaan liikkumavaraa rahoituksessa. Anderssonin mukaan kyseessä olisi pieni täydentävä rahoitus.

”Ehdoton ei maakuntaverolle”, totesi opposition kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Essayahin mukaan vero olisi eriarvoistava ja lisäksi tarvittaisiin ”hillitön tasausjärjestelmä”.

”Ei”, arvioi maakuntaveron tarvetta myös Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo. Harkimon mukaan hyvinvointialueiden tulisi olla kaavailtua isommat.

Hallituspuolue Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi, että on tärkeää, ettei veroaste nouse.

Henriksson muotoili kantansa nyt niin, että hän on periaatteessa maakuntaveron kannalla, mutta tähän mennessä valtiovarainministeriön valmistelussa ei ole löytynyt toteuttamiskelpoista mallia.

Li Andersson (vas), Harry Harkimo (liik), Sari Essayah (kd) ja Anna-Maja Henriksson (r).

Yleisön etukäteen lähettämissä kysymyksissä haluttiin muutenkin tietää, mistä löytyy rahoitus sote-uudistukseen ja luvattuun palveluiden parantamiseen.

Saarikon mukaan ”on reilua sanoa, että muutos tulee maksamaan”. Esimerkiksi palkkojen harmonisointiin ja tietojärjestelmiin menee vielä paljon rahaa. Toisaalta hän muistutti, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet tuntuvasti sen jälkeen, kun uudistusta alettiin vuoden 2007 paikkeilla rakentaa.

Orpon mukaan ”tästä uudistuksesta on tulossa hirveän kallis”. Orpon mukaan puolue ei kuitenkaan olisi lähdössä uudistusta purkamaan, mutta alkuvaiheen jälkeen on määrä miettiä, minkätyyppisiä korjausliikkeitä tarvitaan.

Hallituksen ja opposition puheenjohtajat kiistelivät taas siitä, tuovatko hoitajamitoitukset ja hoitotakuut parannusta itse palveluihin, jos henkilöstöä ja lisärahoitusta ei ole tarpeeksi.

Myös hoitajien palkoista ja juuri alkaneesta kunta-alan työmarkkinaneuvotteluista puoluejohtajilta kysyttiin.

Pääministeri Marinin mukaan työmarkkinajärjestöille tulisi nyt antaa työrauha. Saarikon mukaan esimerkiksi teknologiateollisuudessa saatiin nyt maltillinen ratkaisu.

Orpon mukaan ”Sari Sairaanhoitaja on palkkansa ansainnut, mutta luotan että neuvottelijat hakevan parhaansa mukaan ratkaisua”.

Suomelankin mukaan neuvotteluosapuolet päättävät palkoista. Silti hän korosti sitä, että naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa ja on ”meidän käsissämme mahdollistaa” asian korjaaminen.

Suomela ottaisi tarvittavat rahat esimerkiksi ympäristölle haitallisista tai tehottomista yritystuista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat