Koronarokotuksista tehtyjen vahinkoilmoitusten käsittely ruuhkautunut, viivettä aiheuttaa asiakirjojen hankinta - Politiikka | HS.fi

Korona­rokotuksista tehtyjen vahinko­ilmoitusten käsittely ruuhkautunut, viivettä aiheuttaa asiakirjojen hankinta

Korvaushakemuksia koronarokotusten haitoista on tehty tähän mennessä noin 1 200. ”Käsittelemme hakemukset heti, kun saamme asiakirjat hoitolaitoksilta”, sanoo Lääkevahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Tiina Hellgrén.

Korvaushakemuksia koronarokotusten haitoista on tehty tähän mennessä noin 1 200.

10.1. 18:59

Koronarokotuksista tehtyjen vahinkoilmoitusten käsittely on ruuhkautunut. Lääkevahinkovakuutusyhtiön verkkosivuilla asiakkailta perätään malttia:

”Korvauskäsittelyssämme on ruuhkaa ja tämän vuoksi käsittelyaika on tavanomaista pidempi. Ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.”

Lääkevahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Tiina Hellgrén vakuuttaa, että hakemukset eivät suinkaan seiso heillä odottamassa, mutta viivettä aiheuttaa asiakirjojen hankinta.

”Pyyntöjä on nyt tullut paljon, ja olemme jo kaksinkertaistaneet hakemusten käsittelijöiden määrän. Ongelma on se, että joudumme itse pyytämään potilasasiakirjat hoitolaitoksista. Emme oikein voi niitä hoputella”, Hellgrén sanoo.

Hellgrén muistuttaa, että yhtiön pitää todentaa, että vahinko on tapahtunut. Haittojen ja korvausten arviointi on kaksivaiheinen.

Ensin arvioidaan korvaus varsinaisesta haitasta eli kivusta ja särystä. Sen jälkeen lasketaan tositteiden perusteella, minkä verran korvataan kuluja esimerkiksi lääkärikäynneistä ja lääkkeistä.

Lisäksi ansionmenetykset tarkistetaan työnantajalta ja Kelalta.

Hellgrénin mukaan itse haittakorvaukset ovat koronarokotusten vahingoista yleisimmin haittaluokan kaksi mukaisia eli 600–1 200 euron suuruisia. Luokkia on kuusi.

Yleisimpiä Ilmoitettuja oireita ovat esimerkiksi kuume, päänsärky, rokotuskäden kivut, lihas- ja nivelkivut, ihottumat ja muut allergiset oireet sekä imusolmukkeiden turpoaminen.

Jonkin verran on ilmoitettu myös neurologisia oireita sekä laskimo- ja muita veritulppia.

Yhtiön pitää todentaa, että vahinko on tapahtunut.

Korvauksen saanti edellyttää, että haitta on vaivannut vähintään kaksi viikkoa tai kuluja on kertynyt vähintään 85 euroa.

Myönteisen päätöksen korvaushakemukseensa oli 19. joulukuuta mennessä saanut 259 ja kielteisen 354 hakijaa, kun heitä yhteensä oli 1 105.

Hellgrén ei ole vielä pyhien jälkeen päivittänyt hakemusten määrää mutta arvioi sen olevan jo noin 1 200.

Suhteutettuna Suomessa annettuihin noin 10 miljoonaan koronarokotusannokseen hakemusten määrä ei ole suuri, mutta suhteutettuna yleensä rokotuksista tehtyihin vahinkoilmoituksiin luku on tavanomaista isompi.

”Onhan se paljon enemmän, kun normaalisti kaikista rokotuksista tulee vuodessa kymmenkunta vahinkoilmoitusta”, Hellgrén sanoo.

Ruuhkista huolimatta Hellgrén arvioi, että hakemuksia saadaan käsiteltyä keskimäärin neljässä kuukaudessa kuten tavallisestikin.

”Emme kuitenkaan pysty lupaamaan tiettyä käsittelyaikaa kaikille, sillä aina emme saa heti asiakirjoja hoitolaitoksilta tai työnantajilta. Ja turha on lähettää pyyntöä ohittaa saapumisjärjestys”, Hellgrén sanoo.

Rokotushaittakorvausten ”takaajana” eli jälleenvakuuttajana on valtio, koska kyseessä on uusi rokote.

Vuosi sitten voimaan tuli laki, jonka mukaan valtio varaa vakuuksiin vuodessa 30 miljoonaa ja pidemmällä aikavälillä 300 miljoonaa euroa.

Varsinaisten vahinkoilmoitusten ja korvaushakemusten ohella koronarokotteista voi tehdä haittavaikutusilmoituksia Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Joulukuun puoliväliin mennessä Fimeaan oli tehty yli 20  000 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteesta.

Haittavaikutusilmoituksia voi tehdä kuka vain. Suurin osa tulee rokotteen ottaneilta ihmisiltä ja pieni murto-osa terveydenhuollon ammattilaisilta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat