Yli 80 prosenttia aluevaaliehdokkaista oli ehdolla viime kuntavaaleissa - Politiikka | HS.fi

Yli 80 prosenttia aluevaali­ehdokkaista oli ehdolla viime kunta­vaaleissa

Lähes kolmannes ehdokkaista istuu kunnanvaltuutettuna jossain päin Suomea. ”Puolueiden on vaikea löytää uusia ehdokkaita”, politiikan tutkija Sami Borg sanoo.

Aluevaalien mainoksia Merikarvialla.

11.1. 17:56

Aluevaalikampanjaa käyvät puolueet ovat turvautuneet ehdokas­hankinnassaan tuttuun väkeen. Yli 80 prosenttia tammikuun aluevaalien ehdokkaista oli ehdolla myös kuntavaaleissa kesällä 2021, käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä.

Valittuja eli istuvia kunnanvaltuutettuja on aluevaaliehdokkaista lähes joka kolmas.

Eniten kuntavaalitaustaa on perussuomalaisten ehdokkailla, joista noin 94 prosenttia oli ehdolla viime kuntavaaleissa, Helsingin Sanomien selvitys kertoo. Kristillisdemokraateista kuntavaaleihin osallistui noin 83 prosenttia aluevaaliehdokkaista ja vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien riveistä molemmista 82 prosenttia.

Noin 80 prosenttisesti samoja ehdokasnimiä tarjoavat keskusta, vihreät ja kokoomus.

Eduskuntapuolueista vähiten samoja nimiä on tarjolla Liike Nytin listoilla, jossa reilut puolet eli noin 52 prosenttia oli ehdolla viime kesän kuntavaaleissa. Rkp:n listoilla noin 74 prosenttia aluevaaliehdokkaista on tarjolla luottamustoimiin myös kuntavaaleissa.

Kuntavaaliehdokkuutta koskevat prosenttiluvut eivät ole täysin tarkkoja, sillä ehdokkaita on verrattu toisiinsa nimien perusteella ja nimet ovat saattaneet muuttua vaalien välillä.

Politiikan tutkija Sami Borg sanoo, että puolueilla on selvästikin vaikeuksia löytää uusia ehdokkaita aluevaaleihin.

”Ei ole uutta ehdokasreserviä aluevaaleihin”, Borg arvioi.

Tutut ehdokkaat ovat äänestäjän kannalta helppo valinta.

”Äänestäjä valitsee mielellään sellaisen henkilön, jonka tuntee ennalta ja johon voi samaistua. Toisaalta on hyvä, että sentään 20 prosenttia on uusia kasvoja”, Sami Borg sanoo.

Tarjolla olevista aluevaaliehdokkaista vajaa kolmannes eli 31,6 prosenttia istuu jonkun kaupungin tai kunnan valtuustossa. Tässäkin tilastossa kärjessä on perussuomalaiset, joiden ehdokkaista 44 prosenttia on kunnanvaltuutettuja.

Keskustan aluevaaliehdokkaista 41 prosenttia on kunnanvaltuutettuja ja kokoomuksen ehdokkaistakin 38 prosenttia.

Borgin mukaan kuntavaltuustotausta kertoo, että aluevaltuustotehtävä on melko vaativa.

”On luonnollista, että kuntatehtävistä kokemusta saaneet hakeutuvat aluevaltuustoihin”, Borg sanoo.

Isoista puolueista vähiten valtuustossa istuvat vihreiden (18 prosenttia), kristillisdemokraattien (22 prosenttia) ja vasemmistoliiton (23 prosenttia) aluevaaliehdokkaat. Näiden ehdokkaiden puolueista siis noin joka viides istuu valtuustossa.

Keskikastissa ovat sosiaalidemokraatit, joiden aluevaaliehdokkaista 37 prosenttia istuu kunnanvaltuustoissa ja Rkp, jonka aluevaaliehdokkaista 36 prosenttia on kuntavaltuutettuja.

”Kun kuntavaalit olivat hiljattain, samoilla henkilöillä on tavallista matalampi kynnys lähteä ehdolle aluevaaleissa. Vaikuttaa myös siltä, että taloudellinen panostaminen aluevaaleihin on pienempää kuin kuntavaaleissa oli”, Borg arvioi.

Aluevaaleissa on ehdolla yhteensä 10 584 henkilöä, joista 55 prosenttia on miehiä ja 45 prosenttia naisia. Ehdokkaiden keski-ikä vaalipäivänä on 50 vuotta.

Naiset pyrkivät päättäjiksi hieman miehiä nuorempina. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on 51 vuotta ja naisten 48 vuotta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat