Helsingin ja yhdentoista muun Uudenmaan kunnan tuore päätös muuttaa karanteeni- ja testaustoimintaansa ei ainakaan selkeästi vaikuta rikkovan tartuntatautilakia, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylitarkastaja Oona Mölsä.
”Lainsäädäntö ei ole tältä osin täysin yksiselitteinen. Laki velvoittaa tiettyihin toimenpiteisiin, mutta toisaalta niitä toimenpiteitä on mitattava suhteessa tilanteeseen ja muihin velvoitteisiin.”
Näitä muita velvoitteita ovat Mölsän mukaan terveydenhuollon kokonaisuuden toiminta sekä sen kaikista kriittisimmät toiminnot.
"Tämä on varmasti yksi syy, miksi näihin toimiin ja priorisointiin on nyt ryhdytty. Tämä on erittäin keskeinen seikka.”
Helsingin kaupunki ilmoitti maanantaina vähentävänsä tartunnanjäljitystä ja ihmisten asettamista karanteeniin tuntuvasti. Maanantaista alkaen viranomaiset alkoivat jäljittää koronatartuntoja enää riskiryhmien asumisyksiköissä, hoivalaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä.
Esimerkiksi perhepiirissä, työpaikalla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa altistuneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Koronavirukselle altistuneita suositellaan toimimaan itsenäisesti tartuntariskin vähentämiseksi.
"Toimintamallilla, jossa oireinen tai altistunut saa ajan koronatestiin useamman päivän viiveellä, ei enää ole vaikuttavuutta epidemian hallinnassa", sanoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Lue lisää: Helsinki lopettaa suurimman osan koronakaranteeneista ja tartunnanjäljityksestä
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila puolestaan sanoi tiistaina, että Uudenmaan kuntien linjauksissa on kyse tartuntatautilain mukaisen menettelyn noudattamatta jättämisestä.
Mölsä korostaa, ettei hän tässä kohtaa ota kantaa yksittäisten kuntien toimiin, mutta yleisellä tasolla hän toteaa epidemiatilanteen olevan erittäin haastava kyseisissä kunnissa.
Kun tämä tilanne otetaan huomioon, on kunnissa hänen mukaansa pyritty priorisoimaan testaus- ja karanteenitoimintaa tarkoituksenmukaisesti ja lainsäädäntö huomioiden.
”Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautiviranomaisilla on velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Toimia ovat myös ilman muuta siihen liittyvä jäljitys ja testaaminen, mutta ne voidaan lähtökohtaisesti kohdentaa tarpeellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla tilanne huomioon ottaen”, hän sanoo.
”Nähdäkseni he [kuntien viranomaiset] ovat pyrkineet huomioimaan tässä asiassa lainsäädäntökehikon ja tässä kohtaa katsoneet nämä toimet välttämättömiksi.”
Jäljitys- ja testausstrategia lähtee Mölsän mukaan siitä, että kyseisiä toimenpiteitä voidaan tehdä kohdennetusti silloin, kun tilanne sitä vaatii.
”Tällä hetkellä käsittääkseni kunnissa on arvioitu, että tilanne on sellainen, että heidän on pakko priorisoida toimintaansa tältä osin. Totta kai avi valvovana viranomaisena seuraa toimintaa koko ajan ja käymme keskusteluja kuntien kanssa. Tarvittaessa käynnistämme valvontaprosessin, jossa selvitämme tarkemmin asiaa.”
Oman lisänsä tuo se seikka, että esimerkiksi Kelan tartuntatautipäivärahaa ei voi saada ilman viranomaisen antamaa päätöstä. Tätä asiaa pitäisi Mölsän mukaan selvittää perusteellisesti koko maan tasolla.
”Nähdäkseni tämä on ehdottomasti sellainen asia, joka täytyy selvittää valtakunnallisella tasolla ja se edellyttää keskusteluja nimenomaan työmarkkinaosapuolten, ministeriön ja Kelan kesken. Tartuntatautipäiväraha-asiaan voi varmasti liittyä ongelmia”, Mölsä sanoo.
”Esimerkiksi karanteeni- ja erityspäätöksissä on kyse sellaisista perusoikeuksia rajoittavista päätöksistä, jotka tartuntatautilääkäri voi tehdä, jos ne ovat välttämättömiä. Kellään ei siis sinänsä ole subjektiivista oikeutta tulla asetetuksi karanteeniin tai eristykseen.”
STM puolestaan ilmoitti keskiviikkona, että koronaviruksen kotitestin positiivista tulosta ei ole ole automaattisesti tarvetta varmistaa terveydenhuollossa tehtävällä virallisella testillä. Sitä kuitenkin edelleen suositellaan paikallisen testauskapasiteetin puitteissa.
STM kuitenkin nosti esiin, että virallisiin testeihin on tietyissä tapauksissa päästävä. Yksi näistä on tartuntatautipäivärahan saaminen.
”Syitä positiivisen kotitestituloksen varmistamiseen terveydenhuollossa voivat olla [muun muassa] tarve eristys- tai karanteenipäätökseen ja sen mukaiseen päivärahaan, tarve saada tulos koronapassia varten, vakavat oireet, riskiryhmään kuuluminen, raskaus tai työskentely hoito- tai hoivatyössä”, tiedotteessa todetaan.
Kotitesti itsessään ei oikeuta esimerkiksi tartuntatautipäivärahaan tai koronapassin merkintään.
Keskiviikkona HS kertoi työmarkkinajärjestöjen ja STM:n ryhtyneen pikaisesti valmistelemaan lainmuutosta, joka turvaisi tartuntatautipäivärahan saannin koronatautiin sairastuneille työntekijöille tai heidän työnantajilleen.
Sama koskisi myös sellaisia tautiin altistuneita tai oireettomia henkilöitä, jotka eivät voi mennä lähitöihin tai tehdä etätöitä. Alustavasti on kaavailtu, että päivärahan voisi vastedes saada myös muun kuin kunnan tartuntatautilääkärin lausunnon perusteella ja ilman karanteenia tai eristystä.