Suomi ei ole varautunut siihen, että asioista ei oteta vastuuta, sanoo kriisijohtamista tutkinut professori - Politiikka | HS.fi

Suomi ei ole varautunut siihen, että asioista ei oteta vastuuta, sanoo kriisijohtamista tutkinut professori

Professori Jari Stenvall valittiin torstaina vuoden professoriksi. Hänen mukaansa Suomen kriisinjohtomalleissa on kyllä varauduttu turvaamaan päätöksentekokyky. ”Mutta siihen ei ole varauduttu, että päätöksenteko on sekavaa eikä asioista oteta vastuuta.”

Vuoden professorin Jari Stenvallin mukaan poliittinen konsensus eli yksimielisyys olisi kriisijohtamisessa tärkeää.

13.1. 15:20

Vaikka hallintotieteen professori Jari Stenvall on jo vuosikymmeniä tutkinut ja kehittänytkin julkista johtamista, ei hän suostu antamaan kouluarvosanaa Suomen koronatoimien johtamisesta maan pääministerille tai hallitukselle.

Tai ehkä juuri siksi.

”Kriisijohtaminen ei voi olla täydellistä”, Stenvall summaa. Pääministeri Sanna Marin (sd) hallituksineen on viime päivinä saanut runsaasti kritiikkiä sekavasta toiminnasta pahenevassa epidemiatilanteessa ja johtamisen puutteesta.

Lue lisää: Suomi elää epidemian pahinta hetkeä kuin hidastetussa autokolarissa: Kaikki näkevät, ettei ratissa ole ketään

Lue lisää: Oppositio epäilee tarvetta valmiuslain käyttöön­otolle ja vaatii pääministeriä takaisin johtoon: ”Uskottavuutta ei tällä hetkellä ole”

Stenvallin mukaan johtamista voi arvioida varsin monella mittarilla. Eri tarkastelukulmia on terveydestä talouteen.

Johtamisen onnistumista voi myös puntaroida joko välittömästi tai vasta jälkikäteen.

Stenvall on Tampereen yliopiston edustaja Suomen koronatoimien hallinto- ja johtamismallin arviointitutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan keväällä.

Professoriliitto valitsi Stenvallin Vuoden professoriksi torstaina.

”Koronapandemiahan ei ole vielä ohi. Kyseessä ei ollutkaan mikään lyhyt kriisi, johon sopii monelle ministerille tutumpi tässä ja nyt -johtaminen”, Stenvall sanoo.

”Kriisijohtajaa todennäköisesti parjataan toimistaan, ja hän joutuu ottamaan vastaan iskuja. Jälkikäteen hän saattaakin nousta sankariksi”, Stenvall sanoo.

Stenvall ei halua suoraan ottaa kantaa tämän hetken tilanteeseen tai toimijoihin, mutta tutkittua tietoa koronan hoidosta on vielä luvassa.

Aiemmin Stenvall oli jo valtioneuvoston nimittämässä Onnettomuustutkintakeskuksen ryhmässä, joka arvioi Suomen ensimmäisen aallon koronatoimien seurauksia ja varautumista uusiin kriiseihin.

Jo yli kymmenen vuotta sitten Stenvall yritti edistää varautumistutkimusta, mutta aihe ei ollut tuolloin järin suosittu.

”Varautumisen näkökulmaa ei pidetty tärkeänä, vaan ajateltiin, että varautuminen on kallista ja turhaa, eikä kriisiä tule”, Stenvall muistelee ajan henkeä, vaikka esimerkiksi hullun lehmän taudista saatiin kokemusta nykypandemian varalle.

Vuonna 2010 Stenvall oli laatimassa suunnitelmaa pandemiaan varautumisesta, mutta silloin ajateltiin lähinnä influenssaa.

Periaatteessahan Suomi on kriisimaa, eli tottunut niitä ratkaisukeskeisesti hoitamaan. Nyt puutteellista on ollut koko yhteiskunnan yhteinen varautuminen. Kriisi on vahvistanut sosiaali- ja terveysministeriötä vähän samoin kuin sota vahvisti valtiovarainministeriötä”, Stenvall vertaa.

”Yleensä kriisissä joku vahva toimija kehittyy.”

Stenvallin mukaan kriisiin hoito ei ole perinteinen ministeriön tehtävä, kun siinä pitäisi hallita yhtä aikaa useita alueita, kuten kouluja, terveydenhuoltoa ja elinkeinoelämää, ja lisäksi johtaa myös operationaalista toimintaa.

Sekin pääsee Stenvallin mukaan unohtumaan, että kriisijohtaminen on luonteeltaan kokemuksellista. Kriisin keskiössä kun ovat ihmisten tunteet turvallisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä.

”Muutosten myötä johtoon nousee persoonallisuuksia – kuten ensi vaiheessa nousi pääministeri – joiden katsotaan luotsaavan kansakunnan ohi vaikeitten aikojen. Pandemia ei kuitenkaan tunne logiikkaa, vaan voi tapahtua täysin ennustamatonta. Silloin tulee virheitä, ja johtajan gloria kuluu ja katoaa”, Stenvall kuvaa johtamisen vaikeutta.

Stenvallin mukaan Suomen kriisinjohtomalleissa on kyllä varauduttu turvaamaan päätöksentekokyky. ”Mutta siihen ei ole varauduttu, että päätöksenteko on sekavaa eikä asioista oteta vastuuta.”

Intohimoinen johtamisen tutkija on kuitenkin tyytyväinen, että pandemioiden hoito ja niihin varautuminen otetaan nyt tosissaan ja siitä puhutaan.

”Koskaan aiemmin ei Suomessa ole keskusteltu näin paljon johtamisesta, ja sehän on avartavaa”, Stenvall iloitsee.

Pintaan on noussut poliittisen konsensuksen puutteen ja ministeriöitten siilojen ohella myös virkamiesten asema ja laajemmin politiikan ja hallinnon välinen suhde.

”Politiikka on mennyt syvälle hallintoon, ja siitä voi syntyä epämiellyttäviä asioita. Mutta kyllä jo ennen koronapandemiaakin on esiintynyt epävirallista virkamiesten kyykyttämistä”, Stenvall sanoo mainitsematta kuitenkaan esimerkkejä.

Lue lisää: ”Koronanhoito ei ole ollut kertaakaan näin sekaisin kuin nyt” – Näin eteni perjantain ko­kous, jonka jälkeen moni hallituksessakin alkoi vaatia Marinilta johtajuutta

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat