Hallitus valmistelee poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain käyttöönottoa, kertovat useat toisistaan riippumattomat lähteet Helsingin Sanomille. Hallitus voi todeta poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jonka jälkeen se voi eduskunnan suostumuksella ottaa käyttöön valmiuslaissa säädettyjä toimivaltuuksia.
Päätöksiä poikkeusolojen toteamisesta ja valmiuslain käyttöönotosta ei ole tehty. Hallituksen koronaministerityöryhmä käsittelee asiaa mahdollisesti tämän viikon lopulla tai ensi viikolla.
Valmiuslain käyttöönoton tarkoituksena olisi alkuvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan turvaaminen eikä uusien rajoitusten käyttöönotto. Koronavirustartuntojen takia työvoimasta on paikoittain pulaa paitsi terveydenhuollossa myös vanhustenhoidossa. Hallitus voi joutua turvautumaan valmiuslakiin, jos sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitus kasvaa edelleen.
Hallitus valmistautuu ottamaan tarvittaessa käyttöön ainakin valmiuslain pykälät 86 ja 88. Pykälän 86 nojalla sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot voivat määrätä kunnallisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia muuttamaan laajasti toimintaansa.
Pykälän 88 nojalla kunnille voidaan myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräjoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi.
Valmisteluun osallistuvat useat ministeriöt, mutta sosiaali- ja terveysministeriöllä on siinä keskeinen asema. Myös muita ministeriöitä on pyydetty arvioimaan, onko niiden mielestä joillekin valmiuslaissa säädetyille toimivaltuuksille tarvetta.
Valmiuslain pykälät 86 ja 88 olivat käytössä ensimmäisen kerran keväällä 2020 ja toisen kerran keväällä 2021.
Valmiuslaissa säädettyjä toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos viranomaisten tavanomaiset toimivaltuudet eivät ole riittäviä. Lisäksi toimien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi.
Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
Valmiuslakiin on kirjoitettu kolmiportainen perus- ja ihmisoikeuksien suoja: poikkeusolojen toteaminen, käyttöönottoasetus ja tarvittaessa soveltamisasetus.
Poikkeusolot toteaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Sen jälkeen valtioneuvosto antaa eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset siitä, mitä valmiuslain toimivaltuuksia se haluaisi alkaa käyttää ja soveltaa.
Ensiksi eduskunta päättää, saako valtioneuvoston esittämä valmiuslain käyttöönottoasetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn ajan vai sitä lyhyemmän ajan.
Jos valmiuslain toimivaltuuksien soveltaminen edellyttää valtioneuvoston asetusta, myös tällainen soveltamisasetus on annettava eduskunnalle, jolla on mahdollisuus kumota kokonaan tai osittain myös soveltamisasetus.
