Oppositiolta ei varauksetonta tukea valmiuslain käyttöönotolle – Pääministeriä vaaditaan takaisin johtoon: ”Uskottavuutta ei tällä hetkellä ole” - Politiikka | HS.fi

Oppositiolta ei varauksetonta tukea valmiuslain käyttöönotolle – Pääministeriä vaaditaan takaisin johtoon: ”Uskottavuutta ei tällä hetkellä ole”

Oppositiopuolueissa vaaditaan pääministeri Marinilta koronajohtajuutta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

13.1. 14:26

Oppositiopuolueiden johtajat arvostelevat kärkevästi hallituksen koronatoimia. Poikkeusoloja ja valmiuslain käyttöönottoa he eivät ole valmiita ainakaan varauksetta tukemaan.

HS kertoi keskiviikkona, että hallitus valmistelee poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain käyttöönottoa. Päätöksiä tästä ei ole tehty.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että olennaista olisi nyt tietää tarkemmin esimerkiksi, mitä pykäliä hallitus aikoisi laista käyttää.

”Tarvitsemme todella hyvät perustelut siihen, miksi ja millä perustein ja miten valmiuslaki otettaisiin käyttöön. Jos kyse on ennen kaikkea terveydenhuollon kapasiteetin turvaamisesta, niin mihin tehtäviin ja keitä? Sen lisäksi tarvitaan arviot siitä, mitä hyötyjä ja haittoja siitä olisi”, Orpo sanoo.

Hän toteaa, että kokoomukselle kyse on myös hallituksen koronapolitiikan uskottavuudesta laajemmin.

”Kytkisin tukemme siihen, että heidän pitää pystyä osoittamaan myös hallituksen koronapolitiikan uskottavuus kokonaisuudessaan, ja tämä osana sitä. Ja sitä uskottavuutta ei tällä hetkellä ole.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, ettei valmiuslain käyttöönotolle ole tarvetta.

”Tämänhetkisen tietoni valossa en näe minkäänlaista syytä valmiuslain käyttöön”, hän sanoo.

”Hoitajat ja lääkärit tekevät töitä äärirajoilla, eikä tällainen uutinen valmiuslaista varmasti ainakaan lisää motivaatiota. Hallitus voisi yrittää taloudellista kannustinta eikä kaikkein kovinta keinoa eli valmiuslakia, jonka tulee olla selvästi välttämätön ja ainoa ratkaisu tilanteeseen”, Purra viestittää sähköpostitse.

Hallitus ei sinällään voi päättää lääkärien tai hoitajien palkkauksesta. Purra huomauttaa, että se voi kuitenkin kannustaa esimerkiksi sairaaloita työntekijöiden taloudelliseen kannustamiseen.

Näin hallitus on jo tehnytkin. Pääministeri Sanna Marin (sd) patisteli taloudellisten porkkanoiden käyttöön hiljattain esimerkiksi pääministerin haastattelutunnilla ja muistutti, että valtio on kertonut, että se vastaa kaikista kustannuksista, jotka syntyvät koronavirustaudin välittömästä hoidosta.

Niin Orpo, Purra kuin kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahkin ihmettelevät sitä, ettei hallitus ole informoinut oppositiota millään tavoin valmistelustaan valmiuslain suhteen, vaan tietoja on saatu mediasta.

Essayahista hallituksen toiminta on tässä suhteessa ”hyvin erikoista”.

”Tämä on todella poikkeavaa siitä, mitä oli tämän koronanhoidon alkuvaiheessa. Siinä vaiheessa kun mietittiin, pitääkö poikkeusolot julistaa ja otetaanko valmiuslaki käyttöön, niin kaikki puolueet oli kutsuttu yhteiseen tilannekuvatiedotukseen”, hän muistuttaa.

Essayah sanoo, ettei hän juuri puuttuvan informaation vuoksi pysty ottamaan kantaa siihen, onko valmiuslain käyttöönotolle tarvetta.

Oppositiojohtajat arvostelevat ylipäätään hallituksen koronatoimia ja johtajuuden puutetta. Pääministeri Marinia vaaditaan takaisin ruoriin.

Orpo toteaa, että hallitus on näyttäytynyt riitaisana, ja päätöksistä on jäänyt epäselvyyttä kansalaisille. Lisäksi asiantuntijoiden ja koronatoimista vastaavan ministerin linjassa on ollut erimielisyyttä. Jotkut toimet, kuten esimerkiksi lasten harrastustoiminnan keskeyttäminen, eivät ole näyttäneet hänestä oikeasuhtaisilta.

”Pääministerin pitäisi ottaa vastuu koronatoimien kokonaisuudesta”, Orpo sanoo.

Hän viittaa siihen, että koronaministeriryhmää on johtanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Marinin jättäytyminen ryhmän johdosta on kyseenalaistettu myös hallituksen sisältä.

Purrastakin koronapolitiikka tarvitsee nyt johtajuutta.

”Tällä hetkellä sitä ei ole.”

Essayah sanoo ymmärtävänsä, että pääministeriä tarvitaan tällä hetkellä myös esimerkiksi ulkopoliittisten asioiden hoitamisessa. Koronaepidemiassa on silti kyse yhdestä Suomen itsenäisyyden ajan merkittävimmistä haasteista, hän painottaa.

”Kun on katsonut tätä viime päivien sekavaa tiedottamista, niin nyt pitäisi tosiaankin se koronajohtajuus pääministerin ottaa tällaisessa tilanteessa.”

Oppositiojohtajilta ei tule kovin yksityiskohtaisia vastauksia siihen, mitä koronatoimia nämä itse nykytilanteessa tekisivät. Parhaan tiedon katsotaan olevan hallituksella.

Orpo sanoo pitävänsä tärkeimpänä sitä, että uskottavuus suomalaiseen hallintoon ja järjestelmään palautetaan loogisella ja määrätietoisella toiminnalla, ja että koronalinjauksista viestitään selkeästi.

”Suomalaiset ovat kuuliaista väkeä, jos selkeästi kerrotaan, miten pitää toimia, niin niin tehdään.”

Sisältökysymyksissä rokotusten kiihdyttäminen on ykkösasia, hän arvioi. Sen suhteen onkin menty eteenpäin, Orpo kiittää.

”Näyttää hyvin vahvasti myös siltä, että hallituksen pitäisi päivittää koronastrategiansa vastaamaan nykyisiä korkeita tartuntamääriä. Tilanne on muuttunut niin paljon.”

Orpo ei ota tarkkaa kantaa siihen, miten strategiaa pitäisi muuttaa.

”En halua heittäytyä asiantuntijaksi. Lähden siitä, että päätökset pitäisi tehdä parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon perustuen.”

Purra toteaa, että monessa maassa omikronin tautihuippu on jo saavutettu, ja se toivottavasti on mahdollisimman pian edessä myös Suomessa.

”Kuten moni asiantuntija on sanonut, variantin leviämistä on hyvin vaikea estää. FFP2-maskien laajempi käyttö ja pikatestaaminen ovat tärkeitä, muiden oikeasti hyödyllisten toimien ohella. Sen sijaan ei pidä tehdä uusia rajoituksia vain siksi, että jotakin pitää tehdä.”

Perussuomalaiset sanoo ei esimerkiksi ravintoloiden täyssululle. Puolue on myös valittanut hallinto-oikeuksiin tietyistä avien tekemistä rajoituspäätöksistä.

Essayah peräänkuuluttaa Orpon tavoin koronastrategian päivittämistä uuteen tautitilanteeseen.

Hän suhtautuu avoimesti muun muassa siihen, että koronaa ryhdyttäisiin kohtelemaan jossain määrin enemmän kuten muita kausittain kiertäviä tauteja. Essayahista voitaisiin esimerkiksi siirtyä tavanomaisempiin sairauslomakäytäntöihin sen sijaan, että tartuntatautilääkärit määräisivät virallisia eristyksiä ja karanteeneja.

”Tartuntatautilääkäreiden lausuntojenantamisvelvoite ei kyllä tällaisessa tilanteessa enää toimi.”

Lue lisää: Pitäisikö koronataudista tulla vain tavallinen sairausloma? Entä jos se poistettaisiin yleisvaarallisten tautien listalta? Näin STM vastaa

Lue lisää: ”Koronanhoito ei ole ollut kertaakaan näin sekaisin kuin nyt” – Näin eteni perjantain ko­kous, jonka jälkeen moni hallituksessakin alkoi vaatia Marinilta johtajuutta

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat