Korkeakoulut aloittavat kevätlukukauden enimmäkseen etänä, lähiopetuksessa puhuttaa velvoitus käyttää maskia - Politiikka | HS.fi

Korkeakoulut aloittavat kevätlukukauden enimmäkseen etänä, lähiopetuksessa puhuttaa velvoitus käyttää maskia

Valtakunnallista suositusta etäopetuksesta jatkettiin tammikuun loppuun asti. Oikeusasiamiehen mukaan maskia voidaan lähiopetuksessa edellyttää.

Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan opiskelijoita Tampereen yliopistossa marraskuussa.

14.1. 15:55

Korkeakouluissa kevätlukukausi alkaa varsin vaihtelevissa oloissa: etupäässä annetaan etäopetusta mutta osin myös lähiopetusta. Käytännöt voivat vaihdella jopa saman yliopiston eri tiedekunnissa.

Pääsääntö on, että massaluennot pidetään etänä mutta pienryhmäopintoja on myös kampuksilla.

Alueelliset yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset eivät koske korkeakouluja, mutta niissäkin pidetään lähiopetuksen rajana esimerkiksi 50:tä henkeä.

Nyt kampukset kirjastoineen ja ruokaloineen ovat kuitenkin pääosin auki toisin kuin korkeakoulujen sulussa pari vuotta sitten.

Valtakunnallista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen etäopetussuositusta pidennettiin äskettäin niin, että se on voimassa tammikuun loppuun asti.

Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta, jota on esimerkiksi laboratorio- ja simulaatio-opetus sekä opetusharjoittelu.

Korkeakoulut päättävät itse etäopiskelusta alueen tautitilanteen mukaan, mutta yleensä ne noudattavat kansallisia suosituksia.

Osa korkeakouluista on jo linjannut, että pääosa opetuksesta on etänä aina maaliskuulle saakka.

”Seuraamme tautitilannetta tarkasti terveysturvallisuus edellä. Toivomme pääsevämme mahdollisimman suureen lähiopetuksen osuuteen, mutta on selvää, ettei siihen täysin palata”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.

Kolan mukaan kampuksille tulevia velvoitetaan käyttämään maskeja, joita on myös jaossa.

Epätietoisuutta on syntynyt siitä, mitä tehdä opiskelijoille, jotka eivät halua maskeja käyttää.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kysyi äsken Twitterissä, miten toimia, jos opiskelija kieltäytyy maskin käytöstä, ja opettaja ei halua opettaa ryhmää terveysturvallisuutensa vuoksi.

Pitkästä vastausketjusta löytyi neuvoja laidasta laitaan.

”Työnantaja velvoittaa huolehtimaan työturvallisuudesta. Jos opiskelija ei suostu kasvomaskia käyttämään, häntä saa siihen kehottaa tai poistumaan paikalta, mutta ei häntä väkivalloin voi poistaa”, Määttä sanoo.

Silloin voi keskeyttää lähiopetuksen ja siirtyä etäopetukseen.

Määtän mukaan ongelma on yliopistoissa pieni , koska ”täällä luotetaan tieteeseen”.

Kaikki korkeakoulut edellyttävät opiskelijoilta kasvomaskin käyttöä, vaikka pakkoa ei ole säädetty. Osa velvoittaa, osa edellyttää, mutta harva enää suosittaa, eli linja on jyrkentynyt.

Linjausten taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu kantelusta, jossa arvosteltiin Tampereen yliopiston määräystä ”asettaa maskipakko” sähköiseen tenttiin tuleville.

Kanteluita oli myös Turun ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. ”Maskipakkoja” ovat käyttäneet myös Taideyliopisto, Vaasan yliopisto, Novia, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Oikeusasiamiehen mukaan ”maskipakossa” on kyse perusoikeuksien rajoittamisesta ja toisaalta turvaamisesta.

Punnintaa vaikeuttaa se, ettei asiaa koskevaa sääntelyä ole esimerkiksi tartuntatautilaissa tai opetuslainsäädännössä.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen piti ratkaisussaan mahdollisena korkeakoulujen tulkintaa edellyttää kasvomaskeja turvallisuuteen vedoten varsinkin silloin, jos opiskelijalla on mahdollisuus käyttää terveydellisistä syistä tilaa, jossa ei maskia edellytetä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat