Suomi lähettää aseita Ukrainalle – Pääministeri Marin: ”Päätös on historiallinen”

Suomi on päättänyt luovuttaa Ukrainalle rynnäkkökiväärejä, patruunoita, kertasinkoja ja taistelumuonapakkauksia.

28.2. 10:44 | Päivitetty 28.2. 22:12

Suomi antaa Ukrainalle apuna 2 500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150 000 kappaletta patruunoita rynnäkkökivääreihin, 1 500 kappaletta kertasinkoja ja 70 000 kappaletta taistelumuonapakkauksia.

Valtioneuvosto päätti asiasta maanantaina. Hallitus järjesti asiasta tiedotustilaisuuden maanantaina illalla.

Paikalla olivat pääministeri Sanna Marin (sd), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).

Ennen tiedotustilaisuutta HS:llä oli tieto, ettei tappavan materiaalin vientiä hallituksessa vastusta tällä hetkellä kukaan. Marin sanoi tiedotustilaisuudessa, että päätökset ovat olleet yksimielisiä kaikissa tapaamisissa.

”Päätös on historiallinen”, Marin totesi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Myös presidentti Sauli Niinistö kuvasi päätöstä historialliseksi.

”Nyt tapahtui poikkeama siihen perinteeseen ja hallitusohjelmaankin kirjattuun asiaan, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin. Mutta ei tämä meistä sodan osapuolta tee", Niinistö sanoi Ylen A-studiossa illalla.

"Täytyy ymmärtää, että alun perin säädöksellä on pyritty siihen, ettei aseita käytettäisi hyökkäyksellisiin tarkoituksiin. Tämä on toisenlainen tilanne."

Niinistön mukaan perustelut aseellisen avun antamiselle olivat arkipäiväiset: Ukrainan hädässä oleva kanssa oli avun tarpeessa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaina.

Puolustushallinto on kerännyt tietoja luovutettavasta materiaalista sen jälkeen, kun Ukraina lähetti viime keskiviikkona EU-maille hyvin laajan luettelon toivotuista sotatarvikkeista. Kaikkosen mukaan aseellisen avun päätöksen valmisteluissa on otettu huomioon monia eri näkökulmia tilanteeseen, muun muassa juuri Ukrainan toiveet sekä Suomen oman puolustuksen tarpeet.

Kaikkosen mukaan Suomesta luovutettavat aseet ovat varastomateriaalia. Hänen mukaansa ainakin kertasingot, luotiliivit ja kypärät tullaan korvaamaan.

Ulko- ja puolustusministeriössä hanketta on valmisteltu koko viikonlopun.

Aseiden ja ammusten vientitavasta ei ole kerrottu julkisuuteen tarkasti, mutta kuljetuksista on keskusteltu esimerkiksi Britannian kanssa.

Puolustusministeri Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa, että Puola tulee olemaan merkittävässä roolissa materiaalin viennissä, sillä materiaali viedään Puolan kautta. Maanantaina kerrottu aseellinen materiaali lähtee Suomesta liikkeelle todennäköisesti keskiviikkona, Kaikkonen sanoi.

Sunnuntaina Kaikkonen kertoi, että Ukrainaan lähetetään 2  000 komposiittikypärää ja 2 000 kappaletta luotiliivejä.

Lue lisää: Suomi päätti lisäavusta Ukrainalle: kypäriä, luotiliivejä ja lääketieteellistä tarvikeapua, Virolle annetaan lupa tykkien vientiin

Lue lisää: Kypäriä ja luoviliivejä pakataan jo, ja lento­kuljetuksen Suomesta Ukrainaan on määrä toteutua vuorokauden sisällä

Lisäksi Suomi antaa kaksi ensihoitoyksikköä.

Suomi hyväksyi sunnuntaina Virolle myytyjen tykkien lähettämisen Ukrainaan.

Näitä aseita Suomi ei vie suoraan Ukrainaan. Kyseessä ovat vanhat kenttätykit, jotka Viro on ostanut Suomelta. Suomi puolestaan osti tykit Saksasta. Viro tarvitsi ja on myös saanut luvan myös Saksalta.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. Asevienti on siis poikkeus Suomen aiempaan linjaan.

HS:n tietojen mukaan hallituksessa on pohdittu, että päätöksestä annetaan joko tiedonanto tai pääministerin ilmoitus eduskunnalle, vaikka tämä ei kaiketi olisi pakollista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoi, että aseviennin luonteesta riippuu, tarvitaanko siihen eduskunnan päätös.

Hänen mukaansa vientiin riittäisi tasavallan presidentin päätös valtioneuvoston esityksestä, jos kyse on pelkästään puolustuksellisiin tarkoituksiin tarkoitettujen aseiden viennissä, mutta kyse on kuitenkin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävästä päätöksestä.

Maanantain päätöksen teki juuri tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Hallitus voisi päättää aseiden viennistä, jos kyse ei olisi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävästä päätöksestä.

”Pääsääntö on, että tällaisessa tilanteessa olisi kyse omaisuudenluovutuksesta ja kansainvälisen avun antamisesta, jolloin se ei muodollisesti edellytä eduskunnan käsittelyä paitsi, jos kyse on on huomattavasta sotilasvoiman käytöstä ulkomailla”, Pöysti sanoi.

”Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivallassa vienti on pitkälti siinä tapauksessa, jos kyse on pelkkien aseiden viennistä.”

”Se on eri asia, jos suomalaista sotilashenkilöstöä lähetetään ulkomaille. Silloin se vaatii eduskunnassa selontekokäsittelyn paitsi äärimmäisen kiireellisissä asioissa.”

Kaikkonen sanoi sunnuntaina, että kiristyneessä kansainvälipoliittisessa tilanteessa Puolustusvoimissa ajatellaan myös niin, että on tärkeää, että Suomella on omat varastot kunnossa.

Suomeen kohdistui paineita aseiden viemisestä Ukrainaan, koska Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet Euroopan maat ovat päättäneet viedä aseita Ukrainaan. Päätöksessä on huomioitu erityisesti Pohjoismaiden linja, Kaikkonen sanoi maanantaina.

Muun muassa Saksa, Britannia, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat aiemmin päättäneet aseviennistä.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell kertoi sunnuntaina esityksestä kustantaa sotatarvikkeita Ukrainalle EU:n varoista.

Oppositiossa olevan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati maanantaina, että hallituksen on kokoonnuttava pikaisesti ja lähetettävä aseita Ukrainaan.

”Nyt on kiire!” hän totesi Twitterissä.

Lue HS:n hetki hetkeltä -seuranta tiedotustilaisuudesta alta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat