Suomen ja Ruotsin pitäisi mennä Natoon niin pian kuin mahdollista, sanoo Ruotsin kokoomuksen puolustus­politiikan asiantuntija

Kun turvallisuuspolitiikan mannerlaatat liikkuvat, Suomen ja Ruotsin on tärkeää pitää yhtä, sanoo Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson.

Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson.

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 6:32

Tukholma

Jos Pål Jonsonilta kysytään, Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä yhdessä Natoon ja mieluiten niin pian kuin mahdollista.

Jonson on Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Ruotsin maltillisessa kokoomuksessa hän vastaa puolustuspoliittisista lausunnoista. Sotatieteiden tohtoriksi Lontoossa väitellyt Jonson on työskennellyt myös Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen laitoksella ja toiminut Ruotsin Atlantti-seuran pääsihteerinä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut paitsi Suomen myös Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ennennäkemättömään myllerrykseen.

Jonsonin mukaan 17. joulukuuta alkoi uusi aika. Silloin Venäjä esitti Yhdysvalloille ja Natolle vaatimuksensa siitä, ettei Nato enää saa ottaa uusia jäseniä.

”Venäjän vaatimukset tarkoittivat käytännössä, että Ruotsi ei saisi liittyä Natoon eikä enää harjoitella entiseen tapaan. Vaatimuksia ei voi hyväksyä, mutta ne eivät tule katoamaan mihinkään. Siksi kysymys Natoon liittymisestä tai ulkopuolelle jäämisestä tulee yhä tärkeämmäksi”, Jonson sanoo.

On torstai-iltapäivä Ruotsin valtiopäivätalolla. Jonson on vetänyt puolustusvaliokunnan kokousta ja osallistunut Ruotsin puolustuspäätöksiä valmistelevan ryhmän tapaamiseen.

Edellisenä päivänä neljä Venäjän lentokonetta loukkasi Ruotsin ilmatilaa Gotlannin eteläpuolella samaan aikaan, kun Suomi ja Ruotsi harjoittelivat yhdessä Gotlannin saarella.

”Sitä ei voi hyväksyä, ja se pitää tehdä Venäjälle selväksi”, Jonson sanoo.

”Haluan, että Ruotsilla ja Suomella on sama linja.”

Pål Jonson on johtanut valtiopäivien puolustusvaliokuntaa joulukuusta 2019.

Jonson korostaa, että puhuu haastattelussa maltillisen kokoomuksen edustajana eikä puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Maltillinen kokoomus on Ruotsin pääoppositiopuolue. Se suhtautuu esimerkiksi Natoon eri tavalla kuin hallituspuolue sosiaalidemokraatit.

Ruotsissa on kuitenkin syksyllä vaalit, ja voimasuhteet voivat muuttua, vaikka juuri nyt sosiaalidemokraattien kannatus on korkealla.

Voi käydä myös niin, että sosiaalidemokraatit muuttavat kantaansa Natoon nopeastikin. Sotilasliiton kannatus kasvaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Lisäksi perjantaina ruotsidemokraatit kertoi, että se saattaa muuttaa Nato-kantaansa turvallisuuspoliittisen tilanteen ja Suomessa kasvaneen Nato-myönteisyyden myötä.

Jos ruotsidemokraatit muuttaa Nato-kantaansa, Ruotsin valtiopäivillä olisi Natoa kannattava enemmistö ilman sosiaalidemokraattejakin.

Perjantaina myös Nato kertoi, että se vahvistaa edelleen yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa. Jatkossa maat ottavat osaa Ukrainan sotaa käsitteleviin Naton tapaamisiin ja vastaanottavat sotaan liittyvää tietoa. Lisäksi Britannia lupasi Ruotsille sotilaallista tukea, jos Ruotsi joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Turvallisuuspolitiikassa tapahtuu nyt nopeita muutoksia, ja Ruotsissa seurataan tarkkaan, mitä Suomi tekee.

Lue lisää: Ruotsin demarit päivittivät Nato-kantaansa puolueen verkkosivuilla

Lue lisää: Ruotsin Nato-kanta voi muuttua nopeasti, sanoo asiantuntija – Mutta se vaatii Suomen aloitteen

Pääministeri Magdalena Andersson on Nato-jäsenyyden sijaan puhunut Ruotsin oman puolustuksen vahvistamisesta ja puolustusvoimien uudelleenrakentamisen nopeammasta aikataulusta. Andersson ei ole kuitenkaan vielä kertonut tarkemmin, miten puolustusta vahvistettaisiin.

Jonsonin ja maltillisen kokoomuksen mukaan Ruotsin pitäisi ensin vahvistaa puolustusvoimiaan ja nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä. Kaksi prosenttia on Nato-jäsenyyden vaatima taso. Sen puolesta puhuvat myös kristilliset, liberaalit ja keskustapuolue.

”Nato-jäsenyydelle tarvitaan myös kansan tuki ja parlamentaarinen enemmistö”, Jonson sanoo.

Ja lisäksi siihen tarvitaan Suomi.

Ruotsi on tiivistänyt yhteistyötään Suomen kanssa merkittävästi viime vuosina. Monien asiantuntijoiden arvioiden mukaan maat pyrkivät tekemään mahdollisen Nato-päätöksen yhdessä. Näin arvioi myös Jonson.

”Haluan, että Ruotsilla ja Suomella on sama linja. Siksi Ruotsillakin pitäisi olla Nato-optio. Ja Natoon pitäisi mennä käsi kädessä. Siteeraan [entistä pääministeriä] Göran Perssonia, jonka mukaan se päätös pitää tehdä käsikynkässä.”

Jonson nostaa esille myös historiallisen arven Suomen ja Ruotsin suhteessa. Vuonna 1990 Ruotsi haki Euroopan yhteisön (EU) jäsenyyttä ilmoittamatta siitä virallisesti Suomelle.

”Minun vahva käsitykseni on, että mitään sellaista ei enää koskaan anneta tapahtua. Meille on valtavan tärkeää pitää Suomi informoituna turvallisuuspoliittisista valinnoistamme.”

”Aseiden lähettäminen Ukrainalle oli hyvä ja tarvittava päätös, jotta Ukraina saa edellytyksiä puolustaa itseään täysin kohtuutonta invaasiota vastaan.”

Ruotsin ja Suomen yhteistyö on kriisitilanteessa erittäin tärkeää, sanoo Pål Jonson.

Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on erittäin vakava, Jonson sanoo.

Ruotsin entinen pääministeri, kokoomuksen Carl Bildt kirjoitti tällä viikolla sanomalehti The Washington Postissa, että Eurooppaan tuskin saadaan rauhaa, jos Putin pysyy Venäjän johdossa. Bildtin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat muun Euroopan kanssa uudenlaisessa tilanteessa: Putin näkee Ukrainalle aseita lähettäneet Suomen ja Ruotsin nyt osana sotaa.

Miten Jonson arvioi Venäjän uhan Ruotsille?

”Aseiden lähettäminen Ukrainalle oli hyvä ja tarvittava päätös, jotta Ukraina saa edellytyksiä puolustaa itseään täysin kohtuutonta invaasiota vastaan. Se, miten Venäjä päätöksen näkee, siihen he saavat itse vastata.”

Sotatieteilijän koulutuksen saanut Pål Jonson on tarkkaillut Venäjän hyökkäystä eri silmin kuin monet muut kansanedustajat. Hän sanoo, että jo marraskuussa merkit olivat hälyttäviä, kun Venäjä keskitti joukkojaan Ukrainan rajalle.

Hyökkäyksessä Venäjällä on ollut monia ongelmia, Jonson sanoo. Venäjä ei ole saavuttanut asettamiaan sotilaallisia ja poliittisia tavoitteita. Hän arvioi, että Venäjä siirtyy seuraavaksi käymään sotaa perinteisemmällä tavalla.

”Se tarkoittaa rakettitykistöä ja kovempia otteita. Täysin tuomittavaa.”

Samalla Jonson sanoo, että toivoa tilanteeseen luovat ukrainalaisten rohkeus ja taistelutahto. Myös lännen yhtenäisyys, sanktiot sekä Suomen ja Ruotsin tiiviimmät suhteet Natoon ovat hänestä tärkeitä.

Lue lisää: Putin tuhosi eurooppalaisen turvallisuus­järjestelmän, sanoo ruotsalais­asiantuntija

Aurinko laskee ja paistaa suoraan sisään Ruotsin valtiopäivätalon ikkunoista. Niistä aukeaa näkymät merelliseen Tukholmaan. Pål Jonson katsoo kelloa ja tajuaa, että hänen pitäisi olla jo menossa. Lento Helsinkiin lähtee kohta ja Jonsonin pitää kiiruhtaa.

Suomen-matkan tarkoitus on osallistua ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskus Hanaholmenin keskustelutilaisuuteen. Sen aiheena on turvallisuuspolitiikka ja Ukrainan sota.

Keskusteltavaa riittää.

Pål Jonson kiiruhti valtiopäivätalolta kohti Arlandan lentokenttää, josta lähti lento Helsinkiin.

Pål Jonson

  • Syntynyt Arvikan kunnassa Keski-Ruotsissa toukokuussa 1972.

  • Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.

  • Maltillisen kokoomuksen valtiopäiväedustaja, puolueen puolustuspoliittinen puhemies. Valtiopäivillä vuodesta 2016.

  • Lontoon King’s Collegesta väitellyt sotatieteiden tohtori, joka on opiskellut myös Washingtonissa ja Bryggessä.

  • Työskennellyt muun muassa Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen laitoksella ja vierailevana tutkijana Naton Defence Collegessa Roomassa.

  • Ruotsin kuninkaallisen sotatieteiden akatemian jäsen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat