Kansalaisten Nato-kannatus nopeassa nousussa, puolueissa keskustelu vasta alkanut – HS kysyi kaikkien hallitus­puolueiden Nato-kannat

”Sdp:n sisällä tullaan käymään perusteellinen keskustelu suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen ja tämä keskustelu on jo alkanut”, sanoo pääministeri Sanna Marin.

HS:n perjantaina julkaistussa mielipidekyselyssä 48 prosenttia kansalaisista kannatti Natoon liittymistä.

4.3. 14:22

Hallituspuolueista edelleen vain Rkp kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, vaikka Suomen Nato-jäsenyyden suosio kansalaisten parissa on merkittävästi kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime viikolla.

Kaikissa hallituspuolueissa Ukrainan sota on kuitenkin laittanut liikkeelle keskustelun Nato-jäsenyydestä. Ilman Venäjän hyökkäystä tätä tuskin olisi tapahtunut.

Tämä käy ilmi sähköpostikyselyssä, jonka HS teki kaikille hallituspuolueiden puheenjohtajille.

Kyselyssä ainoastaan vasemmistoliitto erikseen korosti, että puolue on edelleen sotilaallisen puolueettomuuden kannalla.

Kysely tehtiin sen jälkeen, kun Yle julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Puheenjohtajakysely tehtiin ennen kuin HS:n perjantaina julkaisema kysely oli valmis. HS:n kyselyn mukaan 48 prosenttia kansalaisista kannattaa nyt Natoon liittymistä.

Nato-kannatus ei ole Ylen tai HS:n kyselyissä koskaan ollut näin korkea.

Lue lisää: Nato-jäsenyyttä kannattaa 48 prosenttia suomalaisista, vastustajien määrä painui noin neljäsosaan

HS kysyi puheenjohtajilta muuttuuko hänen tai puolueen kanta Natoon, jos suomalaisten enemmistö siirtyy Naton jäsenyyden kannattajiksi.

Puolueet määrittelevät yleensä Nato-kantansa harvoin järjestettävissä puoluekokouksissa eikä puheenjohtaja voi määrätä linjasta, vaikka hänen näkemyksellään on iso merkitys.

Rkp on ainoa hallituspuolue, joka on tehnyt päätöksen Nato-jäsenyyden kannattamisesta, joten Rkp:n kohdalla HS:n Nato-kysymys ei ole olennainen.

”Rkp ja minä olemme jo pitkään kannattaneet Suomen Nato-jäsenyyttä”, vastaa oikeusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Henriksson sanoo, että turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi. ”Eurooppa ja Suomi ovat uudessa tilanteessa. Meidän on syytä löytää sellainen ratkaisu, joka parhaiten turvaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden pitkälle tulevaisuuteen”, hän vastaa.

Henrikssonin jälkimmäinen sitaatti oli vastaus HS:n kysymykseen, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa pitäisi muuttaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kaikkien puheenjohtajien mukaan turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi. He ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa pitää löytää ulko- ja turvallisuuspolitiikasta laaja yhteisymmärrys.

Sdp:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin ei ole kertonut omaa Nato-kantaansa eikä hän kerro sitä tälläkään kertaa.

Hän on useaan otteeseen vedonnut siihen, ettei hän pääministerinä ole samalla tavalla vapaa kertomaan omaa näkemystään, vaan hän pysyy Suomen yhteisesti sovitulla linjalla.

Marin sanoo HS:n kyselyssä, että suomalaisten suhtautuminen Natoon on muuttunut ja muutoksessa, koska turvallisuusympäristömme on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa rakennetaan huolelliseen harkintaan nojaten ja turvallisuusympäristömme huomioiden yhteistyössä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan kesken. Puolueilla on keskustelussa keskeinen rooli. Myös Sdp:n sisällä tullaan käymään perusteellinen keskustelu suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen ja tämä keskustelu on jo alkanut.”

Marin sanoo, että sekä Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ”perustavanlaatuisella tavalla”.

”Eurooppa ja Suomi ovat uudessa tilanteessa. Meidän on syytä löytää sellainen ratkaisu, joka parhaiten turvaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden pitkälle tulevaisuuteen”, hän sanoo.

”Suomen turvallisuuspoliittinen asema on osa eurooppalaista turvallisuusrakennetta, ja sen jälleenrakennus on edessä. Linjaamme kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen ja ratkaisujen tarkastelu reaaliajassa”, Marin vastaa ulkopoliittista linjaa koskevaan kysymykseen.

Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo, että ”ilman muuta kansalaisten näkemys on erittäin tärkeä”, kun puolue miettii Nato-kantaansa.

”Viime kädessä kuitenkin vastuun turvallisuuden ratkaisuista kantaa maan ulkopoliittinen johto, presidentti ja valtioneuvosto yhdessä eduskunnan kanssa.”

Hän sanoo, että Ylen kyselyn tulos oli ymmärrettävä ja odotettava. ”Keskusta pohjaa oman kannanmuodostuksensa huolelliseen arviointiin siitä, mikä ratkaisu lisäisi Suomen turvallisuutta. Nato-jäsenyydellä tulisi olla sekä vahvat turvallisuuspoliittiset perusteet että kansalaisten laaja tuki”, hän sanoo.

”Tapahtunut velvoittaa meitä tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perusteita uudelleen. Tässä rakennustyössä keskusta tukee ja hakee laajaa kansallista yhtenäisyyttä, maamme arvokasta parlamentaarista perinnettä näissä asioissa kunnioittaen”, hän sanoo.

Lue lisää: Saarikko: Keskusta käy läpi ulko- ja turvallisuus­poliittisen linjansa: ”Nato-jäsenyyttä on pohdittava huolella, tarkkaan ja kylmäpäisesti”

Vihreiden puheenjohtajan sijainen, kansanedustaja Iiris Suomela sanoo, että keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja myös Nato-jäsenyydestä käytiin vihreissä laajasti jo ennen Ylen julkaisemaa gallupia. Hän sanoo, että keskustelu jatkuu.

”Vihreät tekee linjauksia viimeistään poliittisen ohjelman päivityksen yhteydessä toukokuussa, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä arvioidaan nyt erityisen tarkasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämä jatkuva tilanteen arviointi on myös vihreiden olemassa olevan linjan mukaista”, Suomela sanoo.

Suomelan mukaan Suomen keskeisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ei tule tehdä liiallisessa kiireessä eikä varsinkaan harkitsematta tilanteessa, joka on monella tapaa arvaamaton ja tulenarka.

”Merkittävät ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnanmuutokset vaativat huolellista harkintaa niiden hyödyistä ja haitoista sekä mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä. Tehtiin liittoutumisen suhteen mitä ratkaisuja tahansa, tiivis kansainvälinen yhteistyö ja yhtenäinen EU ovat olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.”

Opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo, että vasemmistoliitto on sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla.

”Kannanmuodostuksessamme keskeistä on yksittäisten galluppien sijaan se, miten turvataan parhaiten Suomen turvallisuus. Tämänkaltaisten kysymysten suhteen päätöksiä tehdään puoluekokouksessa. Puoluekokousten välillä tämän tason kysymyksistä päättää puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous”, Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton puoluekokous järjestetään Porissa 10.–12. kesäkuuta.

Lue lisää: Li Andersson: Nato on yksi vasemmistoliiton hallitus­yhteistyölle sovituista kynnys­kysymyksistä, mahdolliset uudet linjaukset asiasta lähtökohtaisesti kesäkuussa

Andersson sanoo, että kriisitilanteessakin on kyettävä pitämään pää kylmänä. ”Suomen ei pidä tehdä keskellä Eurooppaa kohdannutta turvallisuuspoliittista kriisiä hätiköityjä ratkaisuja vuosikymmeniä rakennettuun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa”, Andersson sanoo.

”On selvää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa niin Suomen kuin Euroopan turvallisuustilannetta. Emme kuitenkaan vielä tiedä kaikkia muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen seurauksia. Esimerkiksi Euroopan unioni on osoittanut poikkeuksellisen suurta yhteistyökykyä kriisin keskellä, mikä saattaa vaikuttaa unionin sisäiseen puolustusyhteistyön jatkossa. Rajut talouspakotteet taas saattavat vaikuttaa myös Venäjän sisäiseen poliittiseen kehitykseen.”

Lue lisää: Ajaisiko Nato-hakemus Suomen entistä isompaan vaaraan? ”Te olette siinä tilanteessa jo nyt”, sanoo amerikkalais­diplomaatti

Lue lisää: Ketkä vaativat kansan­äänestystä, ketkä vastustavat jäsenyyttä? HS kävi läpi eduskunta­puolueiden voimassa­olevat Nato-kannat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat