Nato-jäsenyyttä kannattaa 48 prosenttia suomalaisista, vastustajien määrä painui noin neljäsosaan

Kannattajien määrä on nyt 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin HS:n tammikuun alussa teettämässä kyselyssä.

Tuoreen HS-gallupin mukaan Natoon liittymisen kannatus on noussut Suomessa 20 prosenttiyksikköä kahdessa kuukaudessa.

4.3. 12:40 | Päivitetty 4.3. 15:37

Helsingin Sanomien teettämän tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 48 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen pyrkivän Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäseneksi.

Luku on 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin HS:n tammikuun alussa teettämässä kyselyssä.

Tutkimuksen mukaan jäsenyyttä vastustaa noin 27 prosenttia kansalaisista ja epätietoisia on suunnilleen sama määrä eli noin 26 prosenttia.

Natoon liittymisen kannatus on nyt selvästi suurempi kuin koskaan aikaisemmin HS:n Nato-gallupien mittaushistoriassa. HS on teettänyt Nato-kyselyjä samalla metodilla jo 20 vuotta.

Edellisessä tammikuun alussa tehdyssä HS:n gallupissa Natoon liittymistä kannatti 28 prosenttia suomalaisista, mikä oli uusi kannatusennätys sekin. Tuolloin Natoon liittymistä vastustavien osuus putosi ensimmäisen kerran alle puoleen suomalaisista eli 42 prosenttiin.

Lue lisää: Nato-jäsenyyden vastustus putosi ennätyksellisen alas

HS teetti tämänkertaisen Nato-gallupin Ukrainan sodasta johtuen normaalista poikkeavasti. Suomen turvallisuusympäristö on niin kiivaassa muutoksessa, että tulos haluttiin valmiiksi tavanomaista nopeammin.

Puhelinhaastatteluja tehtiin 501, joka on pienempi kuin normaali noin tuhannen ihmisen tutkimusotos. Haastateltujen pienempi määrä kasvatti virhemarginaalin tavanomaisesta 3,1 prosenttiyksiköstä 4,5:een.

Gallupin tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtajan Sakari Nurmelan mukaan ero ei ole kovin suuri.

”Virhemarginaalista ei pidä olla huolissaan. Tulos kertoo kokonaistuloksen ja suomalaisten mielenmuutoksen luotettavalla tavalla”, Nurmela sanoo.

”Olemme HS-gallupissa halunneet käyttää puhelinhaastattelua, koska meillä on huomattavan pitkä aikasarja Nato-mielipiteistä, jotka on kerätty tietyllä tavalla. Se antaa varmistusta siitä, että mielenmuutos ei johdu mistään tutkimusteknisistä asioista. Voidaan luottaa siihen, että suomalaisten näkemykset Natosta ovat muuttuneet hyvinkin paljon.”

Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan viime viikon torstaina. HS-gallupin Nato-mielipiteet on kerätty tämän jälkeen eli viime viikon perjantain ja tämän viikon torstain välisenä aikana.

Yle julkaisi maanantaina oman kyselynsä, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Kysely oli tehty viime viikolla ja aloitettu päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja se oli tehty internetpaneelissa.

Nurmelan mukaan kyselyiden tekotapa saattaakin vaikuttaa hiukan HS:n ja Ylen lukujen eroon.

”Mielestäni tässä tapauksessa ero on aika pieni. Kumpikin kertoo täsmälleen samaa tarinaa, että hyvin nopeassa aikataulussa on osa ihmisistä muuttanut näkemyksensä. Ne vahvistavat toistensa sanomaa”, Nurmela sanoo.

”Minun mielestäni voi sanoa, että melkein joka toinen sosiaalidemokraatti, perussuomalainen ja vihreä kannattaa tällä hetkellä Suomen Nato-jäsenyyttä. Vasemmistoliittolaisten joukossa on todennäköisesti jonkin verran enemmän vastustajia, mutta kyllä-kannan on ottanut myös huomattavan usea vasemmistoliiton kannattaja viimeisten viikkojen aikana.”

Nurmelan mukaan myös keskustalaisista lähes puolet kannattaa nyt Nato-jäsenyyden hakemista.

Juttua päivitetty 4.3.2022: Lisätty tieto keskustan kannattajien jakaumasta.

Näin tutkimus tehtiin

  • Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

  • Tutkimusaineisto kerättiin 28.2.-3.3.2022. Tutkimusta varten haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (18–79-vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

  • Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan noin 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

  • Asiaa kysyttiin seuraavasti: ”Natossa on tällä hetkellä 30 ja EU:ssa 27 jäsenmaata. EU-maista 21 on myös Naton jäseniä. Mitä mieltä Te olette, pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi vai ei?”

  • Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin osana Kantarin puhelinomnibustutkimusta. Haastattelujen kokonaismäärä on 501. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat