”Salamavauhtia” järjestyneellä vierailulla Valkoiseen taloon tuli selväksi, mihin Suomen turvallisuus jatkossa nojaa

Presidentti Sauli Niinistöä ei tuntunut huolettavan Venäjän ärsyttäminen, kirjoittaa Helsingin Sanomien Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Suomen suurlähetystöllä Washingtonissa perjantaina.

5.3. 9:03

Washington

Kun Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vieraana, jo ensimmäinen yhteinen näyttäytyminen Oval Officessa tuntui paljonpuhuvalta.

Niinistö ja Biden esiintyivät runsaasti hymyillen rinta rinnan, kertoivat tiiviistä yhteydenpidostaan, kiittivät toisiaan nyökytellen ja silmiin katsoen, vitsaillenkin. Tilanteen vakavuuteen nähden tunnelma tuntui vapautuneelta ja hyväntuuliselta.

Myös pari tuntia myöhemmin Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystöön asteli tyytyväisen oloinen Niinistö, joka kärsivällisesti vastasi median kysymyksiin.

Niinistö tunnetaan miehenä, joka muotoilee sanansa joskus varsin kryptisesti, mutta tällä kertaa viestin pääsisältö oli selvä.

Suomen aloitteesta ”salamavauhtia” järjestyneen Washingtonin-vierailun keskeinen tarkoitus oli pyrkiä parantamaan Suomen turvallisuutta arvaamattoman ja laajentumishaluisen Venäjän rajanaapurina.

Kuluneella viikolla on pohdittu, onko Suomelle isompi riski liittyä Natoon vai pysytellä sen ulkopuolella Venäjän ärsyttämisen pelossa. Niinistö otti tapaamisen jälkeen selvän kannan siihen, mikä on Suomen turvallisuuden kannalta parasta.

”Se [yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa] on kehityskulku, joka vahvistaa turvallisuuttamme. Meidän keskeinen tavoitteemme on turvata Suomi. Tämä on eräs tie siihen. Nato on toinen kokonaisuus”, Niinistö sanoi.

Suomen turvallisuutta edistää siis Niinistön mukaan parhaiten tukeutuminen Yhdysvaltoihin ja sotilasliitto Natoon – ei esimerkiksi pyrkimys olla provosoimatta Venäjää pidättäytymällä tiiviimmästä yhteistyöstä.

Venäjän mahdollinen ärsyttäminen ei tuntunut ylipäätään olevan Niinistölle huolenaihe. Hän totesi, että venäläiset kyllä panevat merkille Suomen lähentymisen Yhdysvaltojen kanssa. ”He huomaavat ja noteeraavat. Se ei ole huono asia.”

Niinistö korosti useaan otteeseen Venäjän hyökkäyksen seurauksena vahvistunutta eurooppalaista yhteistyötä ja voimakasta yhtenäisyyden tunnetta. Tämäkin kehityskulku parantaa Niinistön mukaan Suomen turvallisuutta. Jos Venäjä uhkaisi Suomea, Euroopasta löytyisi solidaarisuutta ja kenties sotilaitakin Suomen tueksi.

Presidentti painotti erityisesti Saksan puolustuspoliittisen linjan muutoksen merkitystä Suomelle ja koko Euroopalle. Saksa on ilmoittanut lisäävänsä puolustusmenojaan huomattavasti, ja lisäksi se aikoo katsoa Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä ja varustautua sen mukaisesti.

Presidentti Sauli Niinistö puhui toimittajille lehdistötilaisuudessa Washingtonissa perjantaina.

Koukeroisemmin Niinistö kertoi, että nyt käynnistetään ”selvä prosessi puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiseksi” Yhdysvaltojen ja Suomen välillä. Tulevien päivien analysoinnin aihe lienee, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Niinistöltä kyllä pyydettiin tiedotustilaisuudessa tarkennuksia useaan otteeseen. Häneltä kysyttiin muun muassa, voiko prosessiin sisältyä jonkinlaista Nato-tunnustelua. Tähän presidentti vastasi, että kyse on ”konkreettisista tekijöistä, ei niinkään jäsenyyksistä”.

Hän ei vastannut kysymykseen siitä, mikä on ensimmäinen asia, joka tämän prosessin kautta voisi tulla käsiteltäväksi. ”Ne voivat olla suurempia tai pienempiä.”

Kun Niinistöltä tiedusteltiin, tarjosiko Yhdysvallat Suomelle kahdenvälisesti mahdollista sotilaallista turvaa Venäjän uhittelun tai hyökkäyksen varalta, Niinistö vastasi, että tuon prosessin tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. ”Mitä se tuottaa, sen aikakin näyttää.”

Yksi tulkinta voisi olla, että Suomi haki varmistusta sille, että puolustuskalustoa olisi tiukan paikan tullen saatavilla Yhdysvalloista nopeasti.

Joka tapauksessa prosessimuotoisuuden hyväksyminen oli se asia, jonka Niinistö nosti tapaamisen keskeiseksi saavutukseksi. ”Se, että otetaan asioita konkreettisesti pöytään, mitä tarpeita ja ajatuksia ilmeneekään.”

Nato-jäsenyyden selvittäminen voi olla yksi ajatus, joka jossain kohtaa nostetaan pöytään. Tällainen mielikuva ainakin syntyi, vaikka Niinistö vältteli kysymykseen vastaamista useaan otteeseen.

Myös Fox Newsin haastattelussa Niinistö joutui perjantaina vastaamaan kysymykseen ”haluaako Suomi Natoon”. Hän totesi, että kansan enemmistö on kääntynyt sotilasliiton kannalle, ja nyt yritetään arvioida haitat ja hyödyt mahdollisimman nopeasti. Tv-haastattelun otsikossa oli ronskisti tulkittu, että Suomi ja Ruotsi tavoittelevat sotilasliiton jäsenyyttä.

Paljon kertoo myös se, mitä ympärillä nyt tapahtuu.

Niinistö ja Biden päättivät esimerkiksi spontaanisti soittaa kesken tapaamisen Ruotsin pääministerille Magdalena Anderssonille.

Andersson ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vierailevat Helsingissä tänään lauantaina. Niinistö tapaa heidät molemmat.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) saapuu vierailulle Yhdysvaltoihin ensi viikolla.

Niinistöltä kysyttiin, mitä hän haluaisi vastata niille, jotka epäilevät Nato-jäsenyyttä valmisteltavan suljettujen ovien takana, vaikka sitä ei myönnetä suoraan. ”Kyllä minusta aika selväksi on tullut, mitä tehdään”, Niinistö sanoi.

Suomi teki Niinistön vierailulla hyvin selväksi, kenen joukoissa seisoo.

Venäjän edessä ei kavahdeta tai nöyristellä, Yhdysvallat on merkittävä ja kasvava kumppani, Natoonkin lähennytään entisestään – vähintäänkin sitä kautta, että Yhdysvallat on johtava Nato-maa.

Vaikka Niinistön sanamuodot eivät olleet prosessin suhteen selkeitä, Suomen suunnasta välittyi selkeä kuva: yhteistyö USA:n kanssa syvenee, ovi Natoon on auki, Suomi kyllä täyttää kriteerit. Asioita selvitetään ja perustuksia luodaan nyt useilla rintamilla, Ruotsi on kaikessa oleellinen kumppani.

Nyt otetaan konkreettisia askeleita uuteen. Lähitulevaisuudessa selviää, mitä ne pitävät sisällään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat