Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi Suomen tiivistävän edelleen yhteistyötään Ruotsin kanssa turvallisuuspolitiikassa, mutta hän kieltäytyi kommentoimasta Suomen Nato-suhteen mahdollista muuttumista ja turvatakuita.
”En kommentoi sitä tässä vaiheessa”, hän vastasi kysymykseen, jossa tiedusteltiin, ovatko Suomi ja Ruotsi pyytämässä Yhdysvalloilta major non-Nato ally (MNNA) -statusta.
Iltalehti kertoi lauantaina omiin lähteisiinsä vedoten, että Suomi ja Ruotsi olisivat pyrkimässä samankaltaiseen suhteeseen, joka Yhdysvalloilla on joidenkin puolustusliittoon kuulumattomien mutta sen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevien maiden kanssa. Näitä maita kutsutaan nimityksellä major non-Nato ally ja niihin kuuluvat muun muassa Afganistan, Argentiina, Australia, Egypti, Israel, Japani, Korea, Marokko, Pakistan, Thaimaa ja Tunisia.
Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt Naton kumppanimaita ja viimeksi eilen perjantaina Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) osallistui Naton ulkoministerikokoukseen.
Marin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson pitivät lauantaina yhteisen tiedotustilaisuuden Anderssonin tapaamisen yhteydessä. HS seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä. Seuranta löytyy jutun lopusta.
”Läheinen yhteistyö Suomen kanssa tekee meidät vahvemmaksi tässä hyvin erityisessä tilanteessa”, Andersson sanoi.
”Maamme eivät ole suoraan uhattuna, mutta on selvää, että meidän on arvioitava yhdessä turvallisuuttamme, jaettava analyysimme ja tiivistettävä yhteistyötämme”, Marin sanoi.
Suomessa vierailulla on myös Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Hultqvist, Marin ja Andersson tapaavat lauantaina myös presidentti Sauli Niinistön ja Suomen puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk).
Major non-Nato ally -statuksen saaneilla mailla ei ole Naton turvatakuita. Marinilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös, onko Suomi saanut jonkinlaisen vakuutuksen turvatakuista.
Marin ei kommentoinut tätäkään asiaa.
Hän sanoi, että he keskustelevat asiasta myöhemmin presidentti Niinistön kanssa, joka kertoo tarkemmin keskustelustaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa.
Niinistö tapasi perjantaina Bidenin Washingtonissa. Tapaamisen jälkeen Niinistö kertoi medialle, että Suomi ja Yhdysvallat tiivistävät turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään. Hän korosti, että yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa jatkuu niin, että mukana neuvotteluissa ovat muutkin Pohjoismaat.
Myös Nato lisää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja EU:n kanssa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi perjantaina. Hänen mukaansa yhteistyö tarkoittaa koordinaatiota ja tiedonjakamista.
Andersson totesi tiedotustilaisuudessa, että myös EU:lla on solidaarisuuslauseke. Se mahdollistaa unionin siirtymisen jäsenmaidensa päätöksellä yhteiseen puolustukseen.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen piti HS:n haastattelussa perjantaina hyvin todennäköisenä sitä, että jos jotakin EU:n jäsenvaltiota uhkaisi sota, EU:n huippukokous kokoontuisi nopeasti harkitsemaan, tekeekö unioni päätöksen yhteiseen puolustukseen siirtymisestä.
Sekä Marin että Andersson korostivat, että mitään akuuttia uhkaa tällä hetkellä ei ole Suomella eikä Ruotsilla.
Keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on kiihtynyt voimakkaasti sekä Suomessa että Ruotsissa sen jälkeen, kun Venäjä alkoi kasata joukkojaan Ukrainan lähelle ja lopulta hyökkäsi maahan.
Sekä Suomessa että Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut.
Oikaisu 5.3 kello 17: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, major non-Nato ally -asemaa ei haeta Natolta, vaan se on Yhdysvaltain läheisille Natoon kuulumattomille liittolaismaille myöntämä asema.
Lue lisää: Nato-jäsenyyttä kannattaa 48 prosenttia suomalaisista, vastustajien määrä painui noin neljäsosaan
Lue lisää: Venäjä teki valtavan virheen osoittaessaan, ettei sen sanaan voi luottaa, sanoo puhemies Vanhanen