Niinistön mainitsema ”runsas tuki” voisi liittyä harjoitusten lisäämiseen ja asejärjestelmien hankintaan, arvioi asiantuntija

Tukea voitaisiin mahdollisesti antaa esimerkiksi arvokkaita alusmaaleja vastaan tarkoitettujen JSM-järjestelmien hankkimiseen ja kyber­uhilta suojautumiseen, työelämäprofessori, eversti evp Martti Lehto sanoo.

Suomalaissotilaita Naton Trident Juncture -sotaharjoituksessa Trondheimissa lokakuussa 2018.

7.3. 2:00 | Päivitetty 7.3. 11:49

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tapaamisen jälkeen lehdistötilaisuudessa varsin tyytyväisenä, että Suomi on lähentynyt Yhdysvaltain kanssa.

”Suomi tulee saamaan runsasta tukea, ja pitää muistaa Euroopan yhtenäisyyden tunne sekä Saksan uusi linjaus turvallisuuspolitiikan puolelta”, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Mutta mitä termi ”runsas tuki” voisi tarkoittaa?

Iltalehti kertoi lauantaina omiin lähteisiinsä vedoten, että Suomi ja Ruotsi olisivat pyrkimässä samankaltaiseen suhteeseen, joka Yhdysvalloilla on joidenkin puolustusliittoon kuulumattomien mutta sen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevien maiden kanssa.

Näitä maita kutsutaan nimityksellä major non-Nato ally (MNNA) ja niihin kuuluvat muun muassa Afganistan, Argentiina, Australia, Egypti, Israel, Japani, Korea, Marokko, Pakistan, Thaimaa ja Tunisia.

Useamman HS-lähteiden arvion mukaan tuo tulkinta on ylimitoitettu.

Lue lisää: Millaisia keinoja Suomella on astua lähemmäs Yhdysvaltain suojaa – ja onko MNNA vaihto­ehto Suomelle?

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa perjantaina.

Todennäköisempänä vaihtoehtona pidetään Yhdysvaltojen erillistä poliittista ja kahdenvälistä puolustuksellista tukea, mutta sen laajuus ja syvyys ovat – varmaan syystäkin – hämärän peitossa.

Mitä Suomelle luvattu runsas tuki Yhdysvalloilta ja Euroopan mailta voisi konkreettisesti tarkoittaa?

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta vastaa kysymykseen puhelimitse Yhdysvaltain Houstonista, jossa hän on tekemässä selvitystä erityisesti merenkulun kyberuhista. Lehto on myös eversti evp. ja Sotilasaikakauslehden pitkäaikainen pää­toimittaja.

Hänen mukaansa pelkkien lehtitietojen perusteella on vaikea ennakoida, että Suomi olisi menossa niin pitkälle kuin MNNA-liittolaiseksi tässä vaiheessa.

”Jos presidentti tietoisesti käytti runsasta-termiä, se tarkoittaa, että olemassa olevia vahvuuksia kasvatetaan.”

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi monikansallisten sotilasharjoitusten lisäämistä.

Martti Lehto.

”Voisi tietysti miettiä, onko järjestelmien kehittämisen osalta myös sellaisia suorituskykyjä, joita kannattaisi tässä vaiheessa hankkia”, Lehto pohtii.

Tällainen järjestelmä voisi olla esimerkiksi Joint Surface Missiles (JSM), jota käytetään esimerkiksi arvokkaita alusmaaleja eli laivoja vastaan.

”Tankkiin sellaista ei kannata käyttää.”

Ohjuspuolustusta ja ilmatorjuntaa Suomi on jo vahvistamassa. Neuvottelut ovat loppusuoralla kahden israelilaisyhtiön kanssa.

Lue lisää: Suomi on hankkimassa lisää ilma­torjuntaa Israelista, neuvotteluja jatketaan kahden yhtiön kanssa

”Ohjuspuolustuskyky on ilman muuta vahva alue, jonka pitää olla kunnossa”, Lehto sanoo.

Yhdysvallat on Israelin läheinen liittolainen ja Israelilla on paljon kokemusta erilaisten raketti-iskujen alla toimimisesta, Lehto selittää.

Hänen mukaansa Yhdysvallat voi antaa tukea myös sotilaallisissa kyber­kyvykkyyksissä, joilla voitaisiin Puolustusvoimien ohella suojella yhteis­kunnan elintärkeitä toimintoja.

MNNA-jäsenille Nato tarjoaa sitäkin, että esimerkiksi puolustusliiton ohjus­torjunta­pattereita voitaisiin sijoittaa ”varastoon” Suomen maa­perälle strategisiin kohteisiin.

Lehdon mukaan näin vahva varautuminen ei ehkä olisi tässä vaiheessa poliittisesti se kaikkein järkevin vaihtoehto.

”Se signaloisi toki, että haemme kumppaneita, joiden kanssa puolustus hoidetaan. Ja toki se, että täällä olisi asejärjestelmiä käytettävissä, on lievempi kuin Nato-jäsenyys”, Lehto pohtii.

Saksan mittava lisäys puolustusmenoihin ja Saksan uudet puolustus­poliittiset linjaukset auttavat Lehdon arvion mukaan myös Suomea.

”Kaikki se, mitä Euroopassa tehdään asioiden parantamiseksi, lisää myös pohjoisen alueen turvallisuutta.”

Saksa pystyy isona ja kyvykkäänä sotilasmahtina parantamaan Itämeren alueen turvallisuutta.

”Se antaa mahdollisuuden yhteistoimintaan ja voi vahvistaa Suomen ja Saksan yhteistyötä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat