HS:n tiedot: Suomen Nato-päätösprosessi alkamassa huoltovarmuuden selvittämisellä

Hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jolla voi olla vuosikymmenien vaikutus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ja Suomen presidentti Sauli Niinistö keskustelivat Ukrainan sodasta ja Suomen turvallisuudesta viime perjantaina Washingtonissa.

7.3. 17:44

Hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jolla on keskeinen rooli, kun poliittiset päättäjät pohtivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutosta kevään aikana.

HS:n tietojen mukaan selonteossa käydään läpi muun muassa sitä, millaisiin talouteen ja huoltovarmuuteen liittyviin toimiin Suomen pitää pikaisesti ryhtyä Ukrainan sodan takia.

Selonteon keskeinen tarkoitus on varmistaa, että eduskunnassa on riittävästi tietoa ja systemaattinen prosessi käydä keskustelua ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksistä, joilla voi olla vuosikymmenien vaikutus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

”Selvitys antaa raamin myös Nato-keskustelulle”, HS:n lähde kertoo. HS:n tietojen mukaan valmisteluun menee kolmisen viikkoa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vahvisti selonteon valmistelun maanantaina Viron-vierailullaan.

Eduskunnan valiokunnat ja puolueet alkavat käsitellä selonteon valmistumien jälkeen ja osin jo sitä ennen ripeällä aikataululla sekä akuuttia varautumistilannetta että turvallisuuspolitiikan linjan muutosta.

Useat lähteet sanovat, että valtiojohto tuskin kertoo tämän keskustelun aikana näkemystään esimerkiksi Nato-jäsenyydestä.

Syynä on se, että puolueiden on varsin vaikea aidosti keskustella Nato-jäsenyydestä, jos esimerkiksi presidentti ja pääministeri olisivat kertoneet näkemyksensä puoleen tai toiseen.

Valtiojohdon vahvat näkemykset voisivat johtaa ongelmalliseen ristiriitatilanteeseen, jos eduskunta päättäisikin edes osin toisin kuin ulkopoliittinen johto.

Yleensä ja erityisesti nyt Suomessa pyritään laajaan yksimielisyyteen turvallisuuspolitiikassa. Myös Venäjä saattaisi aiheuttaa häiriöitä Suomeen, jos Suomen kanta etenkin Nato-jäsenyyden hakemiseen olisi ilmeinen jo aikaisessa vaiheessa.

On myös odotettavissa, etteivät esimerkiksi Sdp tai keskusta ilmoita pikavauhtia kantaansa Natoon.

Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoi Helsingin Sanomissa perjantaina, että puolue käy sisäistä keskustelua turvallisuuspoliittisista kannoistaan, mutta uusia linjauksia ei kannata odottaa välittömästi.

”On minusta aavistuksen kohtuuton ja jopa uhkarohkea vaatimus, että akuutin kriisin vallitessa puolue painaisi linjauksissaan kaasua ohi valtiojohdon, joka selvittää näitä asioita ja on tilanteen tasalla”, Rönnholm sanoi.

Lue lisää: Sdp:n puolue­sihteeri kertoo, miksei puolue ole julkistanut Nato-kantaansa: ”Uhkarohkea vaatimus”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut eduskunnan roolia nyt mahdollisesti tehtävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä.

Niinistön näkemyksellä on kuitenkin lopulta isompi rooli kuin kenelläkään muulla sekä prosessin aikana että etenkin lopullisessa päätöksessä.

Nato-kantaa ei muovaa yksin Niinistö, hallitus tai edes eduskunta, vaan siihen tarvitaan kaikkien kannatus, vaikka lopullinen päätösvalta on eduskunnalla.

Keskeisessä roolissa on kansa, jonka tuntoja tullaan mittaamaan kevään aikana useita kertoja. Mitä enemmän kansa kannattaa Nato-jäsenyyttä, sitä suurempi paine poliitikoille tulee hakea Natoon.

Lue lisää: Nato-jäsenyyttä kannattaa 48 prosenttia suomalaisista, vastustajien määrä painui noin neljäsosaan

Lue lisää: Tutkija: Kansalaiset ovat ottaneet Nato-keskustelun johdon poliitikoilta

Hakemuksen mahdollinen jättäminen ei ole kuitenkaan pelkästään Suomen kysymys.

Kaikkien Nato-maiden pitää hyväksyä Suomi jäseneksi. Eniten painaa Yhdysvaltojen sana, mutta Suomen on turha lähettää hakemusta ilman selvää etukäteistä tietoa esimerkiksi Britannian, Saksan, Ranskan ja Turkin kannasta.

Mahdollista Nato-hakemusta tuskin jätettäisiin aikana, jolloin käydään neuvotteluja Ukrainan sodan ratkaisusta tai edes aselevosta. HS:n lähteiden mukaan Suomen Nato-päätöksellä ei aiota vaarantaa rauhanneuvotteluja. Herkkä tilanne voi säilyä pitkään.

”Totta kai meidän pitää miettiä, miten me oman nahkamme säilytämme suojassa ilman että me heitämme bensaa sodan liekkeihin, kun kaikki muut yrittävät sammuttaa sitä. Tämä on se dilemma, mutta tätä keskustelua pitää tässä poliittisessa prosessissa vain käydä”, ilmaisi asian eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) HS:n haastattelussa viime viikolla.

Lue lisää: Venäjä teki valtavan virheen osoittaessaan, ettei sen sanaan voi luottaa, sanoo puhemies Vanhanen

Liikkuvia palasia on paljon, eikä Nato-hakemus ole ainoa ratkaisu.

Suomen pitää katsoa, kuinka laajaksi Euroopan oma turvallisuusyhteistyö kasvaa. Siitä puhutaan EU:n huippukokouksessa ensi viikonloppuna.

Toinen on Yhdysvallat. Presidentti Niinistö kävi viikonloppuna Yhdysvalloissa. Hän sanoi, että Suomen ja Yhdysvaltojen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö tiivistyy, mutta ei kertonut miten.

”Tarkoitus on lähteä prosessimuotoisesti liikkeelle, yksilöimättä nyt kaikkia keskusteluun tulevia ehdotuksia turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä. Edelleen hyvin selväksi tuli, että Naton avoimien ovien politiikka jatkuu ja Yhdysvallat pitää sitä tärkeänä”, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Lue lisää: Suomen ja USA:n yhteistyö tiivistyy, Niinistö sanoi tavattuaan Bidenin Valkoisessa talossa – ”Naton avoimien ovien politiikka jatkuu”

HS:n lähteet arvioivat, että Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden tuskin päättivät tarkasta salaisesta lopputuloksesta, joka vain viimeisteltäisiin lähiaikojen neuvotteluissa.

Suomen ratkaisu voi olla edelleen olla yhtä lailla EU-yhteistyö ja erilaiset kahdenväliset sopimukset kuin Nato-jäsenyys.

Hallituksen on määrä tällä viikolla päättää myös varautumiseen liittyvän ministerityöryhmän perustamisesta. Tätä Ukraina-kouraa vetäisi todennäköisesti valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).

Ryhmä on tiettävästi kokoontunut kertaalleen pohtimaan Ukrainan sodan takia tehtävää lisätalousarviota. Lisätalousarviossa tulee todennäköisesti rahaa ainakin Puolustusvoimille, maataloudelle ja kyberturvallisuuteen.

Ministerityöryhmän valmistelisi hallituksen päätettäväksi huoltovarmuuteen ja talouteen liittyviä asioita.

Hallituksen valmistelemassa selonteossa on tarkoitus muun muassa käydä konkreettisesti läpi, miten Suomen pitää varautua energian ja raaka-aineiden hinnan nousuun ja mahdolliseen pulaan sekä tuhansiin pakolaisiin, lääkevarastojen täydentämiseen ja moniin muihin asioihin.

Taloutta ja huoltovarmuutta koskevan selvityksen valmistelu on jo alkanut useissa ministeriöissä. Hallituksessa on pohdittu muun muassa, kuinka suurilla summilla Suomi vahvistaa kyberturvallisuuttaan eli kykyä torjua iskuja tietoverkkoihin.

Vielä on auki, kuinka laajasti selvityksessä pohditaan, miten Suomen turvallisuustilanne Venäjän sotatoimien takia pitemmällä aikavälillä muuttuu ja millaisiin toimii sen takia pitää ryhtyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Mahdollinen turvallisuuspoliittinen osio ei ole kuitenkaan vain Nato-selvitys tai valtiojohdon käsitys Natosta, sanovat HS:n lähteet. HS haastatteli noin kymmenen lähdettä hallituksesta ja eduskunnasta.

Keskustelussa on ollut myös se, että turvallisuuspolitiikasta tehtäisiin oma selvitys.

Todennäköisempi vaihtoehto on se, että selonteko toimii kimmokkeena valiokuntien jatkotyöskentelylle ja valiokunnat pyytävät täydennystä virkamiehiltä ja tutkimuslaitoksilta.

Tämä tapa varmistaisi, että turvallisuuspoliittisen keskustelun pääareena on eduskunta eikä hallitus tai Presidentinlinna.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat