EU otti ensimmäisen askeleen Ukrainan, Georgian ja Moldovan EU-jäsenyyden suhteen – jäsenmaat pyytävät komission arviota hakemuksista

Oven avaaminen on viesti näille maille ja Venäjälle. Itse jäsenyys on vuosien päässä.

Georgian pääkaupungissa Tbilisissä oli maanantaina mielenosoitus Ukrainan tueksi. Mielenosoittajan kyltin mukaan ”Putin tappaa ukrainalaisia, ketkä ovat seuraavana?”

7.3. 19:49

Bryssel

Euroopan unionin jäsenmaat päättivät maanantaina ottaa ensimmäisen askeleen Ukrainan, Georgian ja Moldovan EU-jäsenyyden suhteen.

Koolla olleet EU-maiden suurlähettiläät päättivät pyytää EU:n komissiolta lausuntoa Ukrainan, Georgian ja Moldovan jäsenhakemuksista. Käytännön työn tekee nykyinen puheenjohtajamaa Ranska, joka myös nostanee asian keskusteluun viikon lopulla EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Pariisissa.

Jäsenyys on ollut maiden pitkäaikainen tavoite, mutta EU on monin tavoin viestittänyt, että kovin helposti ja nopeasti se ei toteudu. Jäsenyyshakemuksen käsittely vie yleensä vuosia, ja jonossa on muitakin pitkään odottaneita.

EU:ssa on kuitenkin ymmärretty, että vihreä valo jäsenyydelle tässä vaiheessa on EU:lta merkittävä signaali niin näille maille kuin Venäjälle.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti maansa jäsenhakemuksen viikko sitten. Hän sai heti tukea entisiltä Itä-Euroopan mailta, kun Bulgarian, Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian ja Slovenian presidentit vaativat yhteisessä lausunnossaan Ukrainalle jäsenkandidaatin asemaa. Myöhemmin joukkoon liittyi myös Unkari.

Lue lisää: Ukraina haluaa nopeasti Euroopan unioniin – ministeri Tuppurainen: ”Meidänkin täytyy valmistautua tätä koskevaan keskusteluun”

Ukraina on toivonut jäsenhakemuksen nopeaa käsittelyä, mutta EU:lla ei ole pikakaistaa jäsenyyteen.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) korosti perjantaina pidetyn EU-ulkoministeri­kokouksen jälkeen, että EU:lle on tärkeää pitää säännöistään ja prosesseistaan kiinni. Haaviston mukaan on muitakin muotoja kuin jäsenyys, joilla maiden ja EU:n yhteistyötä voi helpottaa.

EU:n nykyisiä jäsenkandidaatteja ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki.

Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina odottavat vielä kandidaatin asemaa.

Esimerkiksi Albania haki jäsenyyttä vuonna 2009 ja sai kandidaatin aseman kesäkuussa 2014. Varsinaisesti neuvottelut käynnistyivät vuonna 2020 ja ovat yhä kesken.

Pohjois-Makedonia nimettiin jäsenkandidaatiksi vuonna 2005, Montenegro vuonna 2010, Serbia vuonna 2009 ja Turkki vuonna 1999.

EU:n jäsenkriteereiden mukaan jäsenmailla tulee olla vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion toteutumisen, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet ja suojelun.

Jäsenmaan pitää olla toimiva markkinatalous, jolla on edellytykset selviytyä EU:n kilpailluilla sisämarkkinoilla. Lisäksi sen pitää pystyä laittamaan toimeen erilaisia jäsenyyteen liittyviä velvoitteita.

Jokaisen kandidaattimaan kanssa käydään pitkät neuvottelut siitä, pystyvätkö ne ottamaan käyttöön EU-lainsäädännön ja millaiset siirtymäajat ne tarvitsevat. Neuvotteluissa EU:n lainsäädäntö ja standardit jaetaan 35 eri kokonaisuuteen, joista jokainen neuvotellaan erikseen.

Uusien jäsenten ottamisen tahti on hidastunut viime vuosina. Tuorein EU-jäsen on vuonna 2013 liittynyt Kroatia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat