Marin kommentoi Ruotsin pääministerin kriittisiä näkemyksiä Natoon hakemisesta: ”Me emme tule pistämään tätä teemaa syrjään”

Maailmalla on kuitenkin muitakin asioita pöydällä kuin Suomen ja Ruotsin Nato-näkemykset, pääministeri toppuutteli. Marinin mukaan Suomi suhtautuisi kielteisesti ehdotuksiin EU:n yhteisestä velanotosta, mutta omat menokehyksensä hallitus tulee jälleen ylittämään.

9.3. 7:26 | Päivitetty 9.3. 12:37

Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulee olemaan ”aika vaikeakin”, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd) politiikan toimittajien tilaisuudessa keskiviikkona.

”Mikään ratkaisu ei ole vain helppo tai hyvä. Kaikkiin ratkaisuihin liittyy myös vaikeita, hankalia ulottuvuuksia. Tässä suhteessa tämä keskustelu tulee olemaan monipuolinen ja aika vaikeakin.”

Pääministerin mukaan Suomi pyrkii nyt löytämään kansallista konsensusta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.

Suomen turvallisuuspolitiikka meni uuteen asentoon helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hallitus on antamassa eduskunnalle selonteon, joka käsittelee paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, taloutta ja huoltovarmuutta. Marinin mukaan keskustelu käydään Suomessa kevään aikana.

Marinin mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden pohdinnassa on otettava huomioon vaikutukset paitsi Suomelle myös Ukrainalle ja sille, miten Suomen ratkaisu vaikuttaisi rauhan löytämiseen.

”Tulemme arvioimaan laajasti sekä jäsenyyden hakemisen vaikutukset että sen, että jäsenyyttä ei haettaisi. Täytyy ymmärtää, että sekin on valinta ja silläkin on vaikutuksia”, hän sanoi.

Omaa Nato-kantaansa Marin ei ole kertonut eikä kerro vieläkään.

”On mahdollista, että sellainenkin päivä tulee, jolloin oman kantani kerron”, hän totesi. Hän sanoi haluavansa arvioida huolellisesti tilannetta ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia Suomelle.

Pääministeri Sanna Marin (sd)

Marinilta kysyttiin myös Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin tiistaina antamista kommenteista. Andersson sanoi, että Ruotsin hakeminen Natoon tässä tilanteessa horjuttaisi turvallisuustilannetta Euroopassa. Marin ei ottanut suoraan kantaa tähän Anderssonin näkemykseen.

”Pidän hyvin tärkeänä sitä, että Suomi ja Ruotsi käyvät keskustelua yhdessä. Me emme tule pistämään tätä teemaa syrjään. Yksi syy keskusteluun on pitkä raja Venäjän kanssa. Ymmärrettävästi Venäjän aloittama sota herättää suomalaisissa huolta, pelkoakin. Eli tulemme käymään tätä keskustelua, mutta tämä ei ole maailman näkökulmasta ainoa kysymys”, Marin sanoi.

Pääministeri halusi aavistuksen toppuutella keskustelua Suomen ja Ruotsin Nato-kannoista, vaikka sanoikin ymmärtävänsä hyvin aiheeseen kohdistuvan kiinnostuksen.

”Kun katsomme muualle, siellä katsotaan Ukrainan tilannetta, sotaa, sitä millä tavalla sota voitaisiin lopettaa. Tämä ei ole ainoa asia maailman pöydällä tällä hetkellä. Paljon muutakin maailmalla on mielen päällä kuin Suomen ja Ruotsin Nato-näkemykset.”

Marin kertoi tilaisuudessa myös, että valtiontalouden menokehykset sovitut enimmäismenot tullaan jälleen ensi vuonna ylittämään. Hänen mukaansa akuutteja kriisin edellyttämiä menoja ei saada mahdutettua kehyksiin, mutta muilta osin sovitut enimmäismenot lähtökohtaisesti pitävät.

Esimerkiksi puolustusmäärärahojen lisäyksessä tullaan puhumaan pikemminkin sadoista miljoonista kuin kymmenistä miljoonista euroista, Marin kertoi. Lisäksi hän painotti, että esimerkiksi huoltovarmuudesta ja energiansaannista pitää huolehtia, jotta ”ensi talvenakin ihmisten kodit lämpenevät ja ihmiset saavat ruokaa kaupasta”.

”Meidän kehyksemme eivät tähänkään tilanteeseen sovellu. Emme kasvata muita määrärahoja ohi tämän kriisin, eli emme tule tekemään tämän kriisin varjolla muiden menojen kasvattamista. Mutta tämä kriisi on niin mittava, että nämä päätökset eivät tule kehysten sisään mahtumaan.”

Marinin mielestä Suomen ja Euroopan pitää pyrkiä luopumaan venäläisestä tuontienergiasta mahdollisimman nopeasti ja ”lopettamaan näin sodan rahoittamisen”.

Lyhyellä aikavälillä Suomen tulee pääministerin mukaan täyttää varastot kotimaisista polttoaineista.

”Turve on kotimainen huoltovarmuuspolttoaine”, Marin totesi ja sanoi, että lyhyellä aikavälillä energiaturpeen käyttöä voidaan joutua lisäämään. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan vaikuta pitkän aikavälin tavoitteeseen luopua turpeesta.

Mahdollisiin esityksiin EU:n mittavasta yhteisestä velanotosta Suomi tulisi pääministerin mukaan suhtautumaan kriittisesti tai jyrkän kielteisesti.

"Meillä ei ole komission esitystä, joten me emme ole muodostaneet Suomen kantoja mihinkään tällaiseen kokonaisuuteen. Jos ennakoisin, niin yhteisiin menettelyihin suhtautuisimme huomattavan kriittisesti. Jos puhuisimme elpymisvälineen kaltaisesta avustusten kokonaisuudesta, tähän suhtautuisimme kielteisesti. Aika nopeasti pyrkisimme tämänkaltaiset välineet tyrmäämään.”

Sen sijaan Suomi voisi suhtautua avoimesti esityksiin, ”jotka auttaisivat valtioita auttamaan itseään”. Marin mainitsi esimerkkeinä valtiontukisäännöt ja valtioiden oman velanoton tarvittavien investointien rahoittamiseen.

HS seurasi Marinin tilaisuutta hetki hetkeltä.

Lue seuranta täältä:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat