”Enhän minä ehdi hoitoon mennä”, ministeri Aki Lindén sanoo vetreyttäessään kipeytynyttä olkapäätään kepin avulla työhuoneessaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ministeri Aki Lindén: Hoito­pommi uhkaa räjähtää käsiin

Perhe- ja peruspalveluministeriä huolestuttavat hoitamatta jääneet ientulehdukset, verenpainetaudit ja masennus: ”Eiväthän nämä kansansairaudet ole oikeasti mihinkään hävinneet.”


12.3. 2:00 | Päivitetty 12.3. 6:29

Lääkäritaustainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Aki Lindén (sd) on ollut ”koronaministeri” nyt kuukauden, mutta varsinaisten koronatoimien tilalle ovat tulleet laajemmat tehtävät, kun covid-19-pandemia näyttää vähitellen hiipuvan tai ainakin rauhoittuvan.

Virallisesti Lindénin titteli on runsaan puolen vuoden ajan perhe- ja peruspalveluministeri, kun Krista Kiuru (sd) on perhevapaalla.

Lindénin johtama koronaministerityöryhmä ei ole enää kokoontunut vaan siirtynyt kirjalliseen menettelyyn: ”Seuraamme toki koronatilannetta, mutta nyt ministereillä on kädet täynnä Ukrainaa.”

Lindénin mukaan on selvää, että Suomella on velvollisuus hoitaa myös tänne saapuvat pakolaiset, eikä se ole ongelma.

”En asettaisi vastakkain omien ja pakolaisten hoitoa, kun he raukat tulevat tänne sodan runtelemasta ja muutenkin köyhästä maasta”, Lindén linjaa.

”Luomme siihen korvausjärjestelmän”, Lindén lupaa. Hänen mukaansa pakolaisten terveydenhoitokustannukset eivät jää yksittäisten kuntien harteille.

Suurin huoli terveydenhuollossa ovat Lindénin mielestä nyt pitkälti koronaepidemian takia hoitamatta jääneet kansantaudit.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén esittelee työhuoneessaan tilastoja diagnosoimatta jääneistä kansansairauksista: ”Tämä on todellinen hoitopommi.”

”Hoitopommi voi vielä räjähtää käsiin”, Lindén sanoo ja esittelee arvionsa tueksi aineistoa, jota sote-ministerityöryhmä käsitteli viime kokouksessaan.

Tilaston mukaan useimpien pitkäaikaissairauksien diagnosointi – ja sen myötä niiden hoitokin – vähentyi perusterveydenhuollossa tuntuvasti jo vuonna 2020 verrattuna edellisvuoteen.

”Eiväthän nämä kansansairaudet ole oikeasti mihinkään hävinneet”, Lindén huomauttaa.

”Tämä on todellinen pommi”, Lindén sanoo viitaten ilman diagnoosia jääneisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja ientulehduksiin.

Eniten eli lähes 30 prosenttia vähentyi juuri ientulehdusten diagnosointi, kun ihmiset itsekin pelkäsivät mennä hammaslääkärin vastaanotolle.

Hoitoa ei myöskään ole ollut saatavilla moniin sairauksiin, kun henkilöstöä siirrettiin testaamaan, rokottamaan ja jäljittämään tartuntoja. Lisäksi kiireetöntä hoitoa ja leikkauksia on lykätty.

Pitkäaikaissairauksista tyypin 2 diabetes, astma, verenpainetauti, kolesteroli ja selkäsärky kuuluvat ryhmään, jossa diagnosointi vähentyi vuonna 2020 yli 20 prosenttia edellisvuodesta.

Tärkeimpänä ratkaisuna hoitopommin purkuun Lindén näkee hoitotakuun kiristämisen kolmesta kuukaudesta viikkoon kiireettömässä hoidossa.

Hallituksen on määrä antaa hoitotakuuta tiukentava terveydenhuoltolain muutosesitys eduskunnalle huhtikuussa. Voimaan se tulisi ensi vuonna: 1. huhtikuuta 2023.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi lakiluonnoksen hoitotakuusta epärealistiseksi, koska siinä ei ole otettu riittävästi huomioon alan työntekijäpulaa eikä lisärahoituksen suuruutta.

Lindén ei arvostelua purematta niele. Hän muistuttaa, että hoitotakuun kiristyksen kustannukset olisivat 100–150 miljoonaa euroa eli alle prosentin verran yhteensä 20 miljardin euron terveysmenoista.

Hoitotakuun lisäksi Lindén uskoo terveyskeskusten muuttamiseen ”suolakaivoksista” paremmiksi työpaikoiksi oma- tai perhelääkäreitten avulla.

Lindén huomauttaa, että jokainen suomalainen pääsee heti huomenna lääkärille, jos maksaa sen itse.

”Eli kysymys kuuluu: kuka maksaa? Nyt täytyy toteuttaa hoitotakuu niin, että alkuun ostetaan palveluita yksityisiltä. Sitten pitää saada työ terveyskeskuksissa inhimilliseksi, jotta niihin saadaan myös palkattua väkeä”, Lindén sanoo.

Esimerkkiä ja ”erittäin vahvaa näyttöä” omalääkäreistä tarjoavat Britannia, Norja ja Tanska, eikä Lindén malta olla kertomatta 1990-luvun alun ”Porin ihmeestä”, jota hän itse oli toteuttamassa kriisin keskellä.

Kaupunki sai täytettyä avoinna olleet lääkärin virkansa puolessa vuodessa. Lääkäreille tuli 2 000 asukkaan väestövastuu, ja kaikki pääsivät Lindénin mukaan omalle lääkärille nopeasti.

Omalääkärimalli on Lindénin mukaan ihan realistista toteuttaa. Se vain pitää aloittaa rohkeasti.

”Käynnistän ihan lähipäivinä parin kuukauden selvityksen, miten omalääkärimalli voitaisiin toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa”, Lindén sanoo.

Esimerkiksi Tanskassa jokaisen asukkaan tulee kirjautua jollekin lääkärille, ja yhtä lääkäriä kohden on enintään 1 300 asukasta.

Päättäjät ovat Lindénin mukaan unohtaneet perusterveydenhuollon kehittämisen pitkälti siksi, että työterveyshuolto on niin vahvassa asemassa. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin 3,6 miljoonaa ihmistä.

Sote-uudistus luo nyt Lindénin mukaan hallinnolliset raamit, joiden avulla rahoitusta saadaan myös perustasolle.

Hyvinvointialueiden valmistelut ovat nyt ministeri Aki Lindénin mukaan kovassa vauhdissa.

Hyvinvointialueitten valmistelut ovat Lindénin mukaan kovassa vauhdissa, eikä hän ole erityisen huolissaan esimerkiksi mittavista tietojärjestelmien yhtenäistämisestä tai palkkojen harmonisaatiosta.

”Nehän ovat monivuotisia hankkeita. Tärkeintä on, että nykyjärjestelmät keskustelevat keskenään, kun uudistus käynnistyy ensi vuonna”, Lindén sanoo.

Enemmän Lindéniä huolestuttaa se, jos Ukrainan sodan, koronaepidemian, hoitovelan purun ja sote-uudistuksen keskelle tulee hoitohenkilöstön työtaistelu.

”Lakkoa ei nyt pitäisi suin surminkaan päästää syntymään. Eikä minulla mitään hoitajia vastaan ole, vaan vetoan molempiin osapuoliin, että yrittäisivät löytää kompromissin”, Lindén sanoo.

Suoraan Lindén ei ota kantaa hoitajien ja muidenkin kunta-alan palkansaajajärjestöjen vetoomukseen, jonka mukaan hallituksen tulisi huhtikuun kehysriihessä osoittaa erityinen määräraha palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavaa palkkaohjelmaa varten.

Periaatteessa hän on sitä mieltä, ettei poliitikkojen tai valtion pidä sekaantua työmarkkina-asioihin.

”Jos puolueet alkavat kilpailla julkisen sektorin palkankorotusten suuruudesta, se vääristää työmarkkinoita”, Lindén sanoo.

Ukrainan sodan varjoon jäänyt koronavirusepidemiakaan ei ole vielä ihan ohi, Lindén huomauttaa.

Lindén onkin pitkin viikkoa muistutellut Twitterissä, kuinka sairaalahoidossa on vielä satoja koronapotilaita. Itse asiassa heitä on nyt ollut jopa enemmän kuin koskaan.

Myös teho-osastoilla on riittänyt kymmeniä hoidettavia

Lindénin mukaan yksilöitten vastuu epidemian hillitsemisessä kasvaa nyt, kun valtakunnallisista rajoituksista on pitkälti luovuttu.

”Jokaisen on syytä yhä huolehtia hygieniasta, etäisyyksistä ja maskien käytöstä. Itsekin olen jopa lisännyt maskin käyttöä”, Lindén tähdentää.

Suomessa on vielä valtakunnallinen maskisuositus, mutta siitäkin ollaan luopumassa.

Valtioneuvoston näpeissä olleet ravintoloitten aukioloa, anniskelua, asiakasmääriä ja istumapaikkoja koskevat rajoitukset kumottiin maaliskuun alusta niin, että yökerhoissa voidaan taas juhlia aamutunneille asti.

Vaikka Lindéniä on pidetty tiukan linjan rajoitusten kannattajana Kiurun tapaan, hän ymmärtää, ettei niitä voida loputtomiin jatkaa.

”Lomautukset ovat jo kovasti koetelleet työntekijöitä ja yrittäjiä, ja korvaukset ovat olleet pieniä”, Lindén arvioi.

Ministeri Aki Lindénin mukaan tuntuisi aika järkevältä, että koronarokotuksesta tehtäisiin influenssarokotuksen rinnalle kausirokotus.

”Ottakaa hyvänen aika se kolmas rokotus”, Lindén kehottaa etenkin alle 50-vuotiaita, koska rokotukset ehkäisevät vaikean tautimuodon saamista.

Lindén uskoo, että ainakin riskiryhmille ryhdytään antamaan neljänsiä rokotuksia.

Yksi vaihtoehto on myös se, että koronarokotteesta tulisi influenssarokotteen rinnalle syksyisin annettava kausirokotus.

”Se tuntuisi aika järkevältä. Muutenkin pitää miettiä, miten varaudutaan ensi syksyyn, jos edessä on vaikka uusi virusmuunnos.”

Myös koronapassin kehittämistä jatketaan, sillä sitä tarvitaan vastakin ainakin vaihto-opiskelua ja ylipäänsä matkustelua varten.

Aki Lindén

  • Syntynyt vuonna 1952.

  • Ensimmäisen kauden kansanedustaja Turusta.

  • Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sijainen tämän perhevapaan ajan.

  • Turun kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.

  • Ollut aiemmin muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja.

  • Koulutukseltaan lääkäri ja valtiotieteiden maisteri.

  • Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat