Puolue­johtajat keskustelivat Akavan paneelissa työhyvin­voinnista ja työllisyydestä – ”Sote­uudistus on työllisyys­uudistus”

Puolueet haluavat uudistaa työturvallisuuslain ottamaan paremmin huomioon psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus.

31.3. 10:35 | Päivitetty 31.3. 15:42

Puoluekentällä vallitsee yksimielisyys siitä, että työturvallisuuslakia on uudistettava ottamaan paremmin huomioon psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus. Asia kävi ilmi torstaina aamupäivällä Akavan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen järjestämässä Talous, työllisyys ja hyvinvointi -tilaisuudessa.

Paneelikeskustelussa pääsivät ääneen eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

”Tämänkin kaltaiset uudistukset ovat tärkeitä työllisyyden näkökulmasta. Ne ovat yhtä kovia työllisyystoimia kuin muut ratkaisut, mitä on tehty esimerkiksi eläkeputken tai muiden osalta, koska ne vaikuttavat ihan suoraan siihen, miten pitkään ihmiset jaksavat töissä”, totesi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Hallitus päätti osana helmikuun työllisyystoimia uudistaa työturvallisuuslakia. Muut hallituspuolueiden edustajat vahvistivat paneelipuheenvuoroissaan, että tavoitteena uudistuksessa on ottaa huomioon entistä paremmin erilaiset kuormitustekijät.

Myös opposition edustajat sitoutuivat jatkamaan työturvallisuuslain laajempaa uudistamista.

”Minusta tässä on hallituksella äärettömän hyvä ja välttämätön hanke. Me kaikki tiedämme, miten työelämä on muuttunut”, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

”Kun Suomi tarvitsee korkean työllisyysasteen. Että mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen ihminen on töissä, se ei tarkoita pelkästään sitä, miten saamme heidän sinne työelämään, vaan myös sitä, miten ihmiset jaksavat työelämässä.”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri huomautti, etteivät työn kuormittavuuteen liittyvät haasteet ratkea pelkästään sillä, että työturvallisuus­lainsäädäntöä tiukennetaan.

”Jos otan esimerkiksi julkisen puolen, niin kyllä se vaatii riittävän määrän käsiä”, hän sanoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah korosti työnantajan vastuuta.

”Työhyvinvointi on myös kulttuurinen asia työpaikoilla. -- Minusta on tärkeää, että työnantaja nimenomaisesti pitää kiinni ja tuo sen kulttuurin, että työasiat eivät kuulu vapaa-ajalle.”

Vuonna 2021 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä. Yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Näin oli joka kolmannen kohdalla.

Puoluejohtajia kovisteltiin paneelissa siitä, miksi luvut ovat yhä niin korkeat.

”Luvut ovat näin suuret, koska moni hallitus on epäonnistunut tässä asiassa”, totesi Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

”Summa on valtava, kun katsotaan mielenterveysongelmien kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Se on 11 miljardia eli kaikkien nyt hankittujen hävittäjien hinta plus vähän lisää.”

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö muistutti, ettei työhyvinvointi ole on-off-kysymys vaan jana, jolla on vaihtelua. Tästä syystä ihmisiä pitäisi Henrikssonin mielestä tukea palaamaan työelämään asteittain.

Petteri Orpo peräänkuulutti terapiatakuuta ratkaisuksi mielenterveysongelmien aiheuttamaan työkyvyttömyyteen.

”Toteutetaan kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu, jonka hintalappu on noin 40 miljoonaa euroa. Se on erinomainen alku.”

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi puolestaan totesi, että olisi järkevintä katsoa hoitotakuuta kokonaisuutena.

”Itse ajattelen, että se, että pääsisi nopeasti hoidon arviointiin ja ehkä kuukauden päästä lyhytterapiaan, on liian pitkä aika. Meidän pitäisi pistää rima pikkaisen korkeammalle, että lyhytkestoiseen terapiaan pääsisi 1–3 päivässä, jolloin ei tulisi pitkiä sairauspoissaoloja”, Lohi ehdotti.

Vihreiden Hyrköstä on selvää, että terapiatakuu pitää toteuttaa kokonaisuudessaan.

”Mutta se ei yksin myöskään riitä. Minusta sellaisen mielikuvan antaminen, että terapiatakuu ratkaisisi kaikki meidän mielenterveyden ongelmat ja työkyvyttömyyseläkeasiat, se on virheellistä. On selvää, että tarvitaan paljon, paljon muutakin.”

Li Andersson korosti, että olisi tärkeää myös tunnistaa juurisyyt pahoinvoinnin lisääntymiseen.

”Yhteiskunta ei tule kestämään sitä, että pahoinvointi vain kasvaa ja kasvaa. Meidän pitäisi jatkuvasti pystyä tuottamaan lisää palvelua ja tukea kaikille, jotka sitä tarvitsevat.”

Kun puoluejohtajilta tiedusteltiin muita pehmeitä työllisyyskeinoja, Petteri Orpo nosti esille ylivelkaantuneiden ulosoton suojaosan merkittävän nostamisen.

”Sillä olisi erittäin merkittävä työllistävä vaikutus.”

Orpo myös suomi järjestelmää, joka ei kannusta aina ottamaan vastaan työtä, ja ehdotti jälleen työttömyysturvan porrastamista. Tukea hän sai esitykselleen Anna-Maja Henrikssonilta.

Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen myönsi, että järjestelmässä on joitakin yksittäisiä kannustinloukkuja.

”Sitä suurempi ongelma ovat terveysongelmat. Mielenterveysongelmat ovat isoimpia syitä ei vain työkyvyttömyyseläkkeille ja sairaspäivärahoille, vaan myös siellä työttömien joukossa”, Mäkynen sanoi.

”Parantamalla nimenomaan julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, joita työttömät käyttävät, me pystymme parantamaan myös työllisyyttä. Siksi olen itse puhunut, että soteuudistus on merkittävä työllisyysuudistus.”

Torstain tilaisuus oli työmarkkinakeskusjärjestö Akavan viime syksynä käynnistämän Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen päätöstapahtuma. Hankkeessa on tuotettu tutkittua tietoa työkyvyttömyyden kustannuksista, työhyvinvoinnista sekä työkyvystä.

Tilaisuudessa piti puheen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lue lisää: Akava: Työturvallisuus­laki uudistettava ehkäisemään henkistä kuormitusta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat