Hoitajaliitot ovat kaatamassa uuden kriisin Sanna Marinin syliin

Tehyn Millariikka Rytkönen pakottaa hallitusta neuvottelupöytään lupaamaan hoitajille tuntuvia palkankorotuksia, politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja pääministeri Sanna Marin (sd).

12.3. 2:00 | Päivitetty 12.3. 8:48

Sanna Marinin (sd) hallituksen huomio on nyt ymmärrettävästi Ukrainan sodassa, mutta hallituksen on pöydälle on tulossa toinenkin suuri ongelma. Pääministeri itse otti sen esille politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa Säätytalolla keskiviikkona.

”Yhtenä huolena meillä on palkkaneuvottelut, jotka ovat käynnissä julkisella puolella. Ehkä tämänkin [Ukrainan] tilanteen valossa toivomme, että neuvotteluratkaisuja syntyy ja osapuolilla on halua sekä kykyä pikaisesti sopia asioita yhdessä. Meillä on niin paljon näitä synkkiä pilviä ympärillemme, ettemme yhtään lisää synkkiä pilviä tarvitse”, Marin vetosi painokkaasti.

Hoitajaliittojen eli Tehyn ja Superin laajojen, kahden viikon lakkojen kuudessa sairaanhoitopiirissä piti alun perin alkaa ensi viikon lopulla. Perjantaina työministeri kuitenkin hyväksyi valtakunnansovittelijan esityksestä lakon siirtämisen huhtikuun alkuun. Työnantajapuoli oli anonut sen mielestä "vastuuttoman, kansalaisten terveyspalveluita uhkaavan” sairaalalakon siirtämistä.

Myös muut julkisen sektorin työntekijöitä edustavat liitot ovat Tehyn ja Superin vanavedessä jättäneet lakkovaroituksia, mutta nimenomaan hoitajien vaatimukset ovat pääministerin suurin ongelma. Ne kaatuvat nimittäin suoraan hänen hallituksensa syliin.

Hoitajaliitot vaativat työvoimapulasta kärsivälle alalle ”pelastusohjelmaa”, jossa palkkoja nostettaisiin viiden vuoden ajan joka vuosi 3,6 prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on laskenut, että vuoden 2026 tasossa palkkaohjelma tarkoittaisi henkilöstökustannusten kasvua 1,6 miljardilla eurolla.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy ensi vuonna uusille hyvinvointialueille. Ne saavat käytännössä kaiken rahoituksensa valtiolta.

Tehy ja Super yhdessä muiden työntekijäliittojen kanssa neuvottelevat nyt päivästä toiseen KT:n kanssa valtakunnansovittelijan luona. Silti hoitajaliitot tietävät hyvin, ettei KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen edes halutessaan pystyisi vastaamaan niiden vaatimuksiin.

Ensinnäkään Jalonen ei millään pysty lupaamaan yhdelle ammattiryhmälle muita parempia korotuksia saamatta näiden jyrkkää vastustusta niskaansa. Lisäksi hän tarvitsisi poikkeuksellisen suurten palkankorotusten myöntämiseksi hyväksynnän niiden rahoittajan eli valtion edustajalta – toisin sanoen hallitukselta.

Sen on julkisuudessa tuonut varsin suoraan esiin myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

”Pallo on nyt työnantajalla ja maan hallituksella”, Rytkönen sanoi viime viikolla pian lakkovaroituksen jättämisen jälkeen.

Rytkönen pakottaa Marinia ja valtiovarainministeri Annika Saarikkoa (kesk) tulemaan neuvottelupöytään ja lunastamaan hallituspuolueiden aluevaalien alla esittämiä näkemyksiä sote-alan palkkojen parannustarpeesta.

Hallituksella ei lähtökohtaisesti ole pienintäkään aikomusta mennä neuvottelupöytään hoitajaliittojen kanssa. Hallituksessa pelätään, että palkkaohjelman lupaaminen hoitajille avaisi Pandoran lippaan: vastaisuudessa kaikki julkisen sektorin työntekijäryhmät vaatisivat vuorotellen hallituksilta lisää rahaa.

Toisaalta Tehyn Rytkösellä ei ole pienintäkään aikomusta perääntyä. Hän ei voi tyytyä yleisen linjan mukaisiin noin kahden prosentin palkankorotuksiin, sillä hän on virittänyt jäsenistön odottamaan paljon enemmän.

”Rytkösellä ei ole pienintäkään aikomusta perääntyä.”

Kaksi vuotta sitten pandemia sotki hoitajaliittojen suunnitelmat. Tähän kierrokseen on viritetty niin suuret odotukset, että pääministerin vetoaminen Ukrainan sotaan ei liittojen päätä käännä.

Hoitajaliitot olivat todennäköisesti jo etukäteen laskeneet, että noin 25 000 hoitajan lakko siirtyy huhtikuun alkuun. Hallituksen kehysriihi eli neuvottelu valtion tulevien vuosien rahankäytöstä järjestetään nimittäin 5.–6. huhtikuuta. Samanaikaisella lakolla liitot voisivat tehokkaasti painostaa hallitusta lupaamaan hoitajille tuntuvaa lisärahoitusta.

Valtiovarainministeri Saarikko on vaatinut taloudenpidon kiristämistä. Kalliit, vientialoja suuremmat julkisen puolen palkankorotukset eivät sovi hänen suunnitelmiinsa.

Pääministeri Marinille tilanne on vieläkin vaikeampi. Demaripääministerin on poliittisesti vaikea ottaa hoitajien lakkoa ja turhautumista syliinsä. Hoitajaliitot tietävät tämän. Siksi ne painavat tietoisesti Marinin selkä seinää vasten.

Liitot eivät myöskään unohda, mitä nykyinen pääministeri lausui oppositiopoliitikkona.

”Naisten pitäisi mennä yleislakkoon, jotta naisvaltaisten alojen palkkakehitys ja arvostus saataisiin ylös kuopastaan. Suomi pyörii pientä palkkaa saavien ja palkatonta työtä tekevien naisten uurastuksella”, Marin kirjoitti Twitterissä vuonna 2018.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat