Olli Rehn luonnehtii Fennovoimaa sarjaksi onnettomia päätöksiä, Jan Vapaavuori pitää jälki­viisautta imelänä

Ministerit saivat vuorollaan käsiinsä riskaabelin ydinvoimahankkeen.

Olli Rehn (vas.) ja Jan Vapaavuori.

12.3. 14:02

”Ei kukaan tässä maailmassa ole osannut ennakoida sitä röyhkeyden määrää, mitä Venäjä pystyy osoittamaan.”

Näin sanoo entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), jonka vahtivuorolla vuonna 2014 eduskunta teki periaatepäätöksen osin venäläisestä ydinvoimalahankkeesta. Päätös syntyi pian Venäjän Krimin-valtauksen jälkeen, ja se tunnetaan Fennovoiman Hanhikiven voimalana.

Vapaavuori pitää jälkiviisastelua Fennovoima-päätöksestä imelänä. Ydinvoimalahanke on osoittautunut kuitenkin kesto-ongelmaksi, ja sen kohtaloa joutui ratkomaan Vapaavuoren jälkeen muun muassa seuraava elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk).

”Jälkikäteen tarkasteltuna tämä Fennovoiman Hanhikiven voimala on sarja tai varsinainen kokoelma onnettomia päätöksiä”, Rehn sanoo STT:lle.

Sekä Vapaavuoren että Rehnin nimet ovat pyörineet julkisuuden ehdokaspörsseissä mahdollisina tulevina presidenttiehdokkaina, mutta heitä yhdistää myös tausta Fennovoima-hankkeen vastuuministerinä. STT selvitti, kuinka he ovat suhtautuneet Fennovoimaan eri aikoina.

Periaatelupa Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalalle myönnettiin alkujaan vuonna 2010. Se tuli kuitenkin uudestaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014, koska Fennovoiman saksalainen laitostoimittaja vetäytyi hankkeesta ja tilalle tuli Venäjän valtion pääomistama Rosatom.

Fennovoimasta tuli yhä enemmän myös turvallisuuspolitiikkaa.

Fennovoiman periaatepäätöksen lähetekeskustelussa silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori katsoi ydinvoimalan parantavan Suomen energiapoliittista asemaa.

”Tämä on talous-, teollisuus-, elinkeino- ja energiapoliittisesti iso kysymys. Tämä päätös vähentää Suomen Venäjä-riippuvuutta, ei lisää sitä”, Vapaavuori sanoi.

Kuinka Vapaavuori näkee päätöksen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta Venäjän tuoreimman hyökkäyksen jälkeen?

”Sen hetken tiedoilla ja sen hetken energiapoliittisessa kokonaisuudessa se oli mielestäni ymmärrettävä päätös, johon eduskunnan merkittävä enemmistö yhtyi. Tietenkin jälkikäteen on helppo olla viisas.”

”Jos Fennovoimaa ei olisi edistetty, se energiapoliittinen paketti olisi ollut todella murusina”, hän jatkaa.

Vuonna 2015 hallitus vaihtui ja elinkeinoministeriksi tuli Rehn. Hän oli kirjoittanut kriittisesti Fennovoimasta blogissaan europarlamentaarikkona, mutta vastuuministerinä asia tuli hänen pöydälleen.

Fennovoiman tulevaisuus alkoi samoihin aikoihin näyttää yhä synkemmältä, koska hankkeeseen ei tahtonut löytyä vaadittua 60 prosentin omistusta EU- ja ETA-maista.

Pelastajaksi ilmaantui kroatialainen Migrit Solarna Energija. Rehn kertoo, että noin vuorokaudessa yhtiön todellinen rahoittaja selvisi. Se oli Sberbank Europe, joka oli venäläisen emoyhtiönsä omistama.

”Kyse oli bulvaanista, jonka takana oli venäläisiä oligarkkeja ja pääomapiirejä. Vihelsin pelin poikki”, Rehn sanoo.

Olisiko hanke pitänyt haudata?

Rehn kertoo ministeriönsä konsultoineen Oikeuskanslerinvirastoa, jonka kannan mukaan Fennovoiman omistajilla oli aikaa täydentää kotimaista omistusta seuraavaan valtioneuvoston istuntoon saakka. Rehnin mukaan eduskunnan periaatepäätös sitoi hallitusta ja hallituksessa ei ollut halua lähteä sitä purkamaan.

Lopulta Outokumpu, SRV ja Fortum lupautuivat hankkeeseen ja kotimaisuusaste täyttyi. Ennen sitä Rehn oli käynyt poliittisia neuvotteluja myös Moskovassa.

Professori: Fennovoima on suomalaisen energiapolitiikan pitkää linjaa

Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista on erikoistunut Venäjän energiapolitiikkaan ja hahmottaa Fennovoiman kaaren osaksi suomalaisen energiapolitiikan pitkää linjaa. Siinä on hänen mukaansa haluttu mennä bisnes edellä ja uskoa Euroopan ja Venäjän keskinäisriippuvuuteen.

Tämä on myös energiateollisuuden, yhtiöiden ja lobbarien ajatus, Tynkkynen sanoo.

”Kyse ei ole vain siitä, että Venäjän sotajoukot menevät nyt Ukrainan rajan yli, vaan myös kaikki muu. On ollut salamurhat ja kyberhyökkäykset, mutta silti me olemme pysyneet tässä keskinäisriippuvuuden unelmassa tai utopiassa.”

Tynkkysen mielestä energiayhteistyöstä Venäjän kanssa olisi pitänyt pyrkiä eroon jo vuonna 2008 Georgian sodan seurauksena. Aivan viimeinen hetki olisi ollut Krimin valtauksen jälkeen, hän sanoo.

Tynkkynen luonnehtii yhteistyösopimusta Rosatomin kanssa mustaksi hetkeksi Suomen historiassa.

”Venäjä valtasi vieraan maan aluetta ja liitti sen itseensä. Vielä ilmeisemmin oli selvää, että se tie oli kuljettu loppuun, että kaupan kautta yritetään rauhoitella Venäjää.”

Tynkkynen tulkitsee vuoden 2015 sekasotkua kroatialaisen Migrit Solarna Energijan kanssa niin, että Venäjä halusi pitää ydinvoimahankkeen hengissä ja testasi samalla Suomen ulkopoliittista linjaa.

”Testin tulos oli se, että Suomi jatkaa, vaikka Venäjä selvästi tekee kiusaa tuollaisilla bulvaaneilla”, hän sanoo.

Tynkkynen huomauttaa, että keskustelu Fennovoimasta oli samoilla urilla vielä tänä vuonna juuri ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan. Tuolloin nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd) luonnehti Fennovoimaa yksityiseksi hankkeeksi.

”Se on tietysti täyttä puppua. Eihän se mikään yksityinen hanke ole ollut alusta saakka, koska siinä on valtion suuret päätökset takana ja valtionyhtiö Fortum mukana”, Tynkkynen sanoo.

Tiistaina pääministeri Marin totesi Ylen A-studiossa, että hanke ei ole etenemässä. Aiemmin näin on todennut nykyinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat