Nato-jäsenyys ei toisi Suomelle turvaa, uskoo vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Jussi Saramo

Saramo ei usko liittoutumisen olevan Suomelle paras ratkaisu, mutta korostaa, ettei ole lyönyt kantaansa lukkoon.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.

17.3. 8:39

Suomen ei ainakaan lyhyellä aikavälillä tulisi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, katsoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Pitkälläkään aikavälillä Saramo ei pidä Nato-jäsenyyttä Suomen turvallisuuden kannalta parhaana vaihtoehtona.

Saramo korostaa, ettei hänen kielteinen kantansa ole ehdoton eikä hän ole ”lyönyt sitä lukkoon”. Tällä hetkellä Saramo kuitenkin arvioi, että Suomi olisi pitkälläkin aikavälillä paremmin turvassa sotilasliiton ulkopuolella kuin sen jäsenenä.

”Jos me tällaisessa sodan sumussa teemme hyvin vähäisellä tiedolla hyvin kauaskantoisia ratkaisuja, siihen pitäisi olla aivan poikkeuksellisen vahvat perusteet. Nyt sellaisia ei mielestäni ole.”

Saramon mielestä lyhyellä aikavälillä Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, ja Suomen jäsenyyspyrkimys voisi lisätä Ukrainan kriisin eskaloitumisen riskiä. Keskeinen kysymys hänestä on, lisäisikö Nato-jäsenyys Suomen turvallisuutta pitkällä aikavälillä.

”On hyvä että nyt käydään läpi eri skenaariot ja mahdolliset aikataulut. Jos päädymme liittymään Natoon, se pitää tehdä pitkän aikavälin turvallisuuden takia, ei Ukrainassa käytävän sodan."

Saramo sanoo, että siinä missä Nato-maihin ei ole kohdistunut laajamittaisia sotilaallisia hyökkäyksiä, myös Suomen turvallisuuspolitiikka on ollut onnistunutta. Natoon liittyminen tarkoittaisi paitsi avun saamista myös sen antamista.

”Meidän ajattelumme on perustunut siihen, että pysytellään konfliktien ulkopuolella. Jos tulee Naton ja Venäjän välinen konflikti, meillä on pitkä raja, jolle sota heti tulisi. Totuushan on, että meillä on enemmän annettavaa vaikkapa Baltian puolustukselle kuin Baltialla meidän puolustuksellemme. Eihän se ole niin, että Yhdysvallat tulee ja pelastaa kaikki, vaan Nato on monenkeskistä yhteistyötä.”

Vasemmistoliiton ryhmänjohtajan näkemys perustuu siis siihen, että ”Suomi joutuisi todennäköisemmin osapuoleksi” Naton jäsenenä kuin liittoutumattomana. Hän pitää tällä hetkellä hyvin epätodennäköisenä sellaista tilannetta, jossa Venäjä hyökkäisi nimenomaan Suomeen ja Suomi tarvitsisi apua Nato-mailta.

Saramo kuvaa Putinin toimia absurdeiksi ja korostaa, ettei mistään voi siksi olla varma. Hänen mukaansa Putinin ”projekti” ei silti näytä liittyvän lainkaan Suomeen vaan Ukrainaan, Valko-Venäjään ja Keski-Aasiaan.

”Ihmiset täällä pelkäävät Suomen turvallisuuden puolesta. Minusta on vastuutonta antaa kuvaa, että Nato hoitaisi Suomen puolustuksen. Siihen pelkoon vastaa Suomen oma, hyvä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.”

”Eihän se ole niin, että Yhdysvallat tulee ja pelastaa kaikki.”

Vasemmistoliitto on perinteisesti vastustanut Nato-jäsenyyden hakemista jyrkästi. Puolue on nimennyt yhdeksi kynnyskysymyksekseen hallitusyhteistyöhön osallistumiselle sen, ettei Suomi pyri sotilasliittoon.

Myös monien vasemmistoliiton aktiivien ja kannattajien näkemykset ovat kuitenkin muuttuneet Venäjän aloittaman hyökkäyksen vuoksi. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson kertoi Kansan Uutisissa puolueen sisäisen keskusteluilmapiirin olleen ongelmallinen. Anderssonin mukaan puoluetta aiemmin yhdistäneestä Nato-kysymyksestä on nyt tullut ”pikemminkin erottava”.

Saramon mukaan ongelmat eivät koske eduskuntaryhmää, joka ”on ollut koko ajan tiedon äärellä ja jossa on ollut tosi hyvää ja avointa keskustelua”.

Osa edustajista on yhä avoimen jyrkästi Nato-jäsenyyttä vastaan. Johannes Yrttiaho sanoi Ilta-Sanomille pitävänsä Ylen hallintoneuvoston jäsenenä ”vastuuttomana, että julkisen palvelun yleisradioyhtiö lähtee kriisin ja varsin vahvan informaatiovaikuttamisen kampanjoiden ollessa päällä tekemään viikoittaisia gallupeja”.

Saramo sanoo, ettei hän ymmärrä lausuntoa lainkaan. Vasemmistoliitto ei halua, että poliitikot yrittävät ohjailla Yleä, hän toteaa.

Yrttiaho sanoi myös, että päätös hakea Nato-jäsenyyttä pakottaisi vasemmistoliiton jättämään hallituksen. Saramo on tästäkin eri linjoilla.

”Tässä haetaan nyt kansallista konsensusta, jonka kanssa on helppo on elää Naton sisä- tai ulkopuolella. Jos prosessin lopputulos on se, että suuri enemmistö eduskunnasta ja kansasta pitää jäsenyyden hakemista järkevänä, niin silloinhan Suomi niin tekee. Omana pohdintana voisin sanoa, että mitä järkeä vasemmistoliiton olisi sellaisessa tilanteessa pitää kynnyskysymyksestään kiinni.”

Hallituspuolueista Rkp kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista. Vihreiden sijaistava puheenjohtaja Iiris Suomela kertoi keskiviikkona HS:lle omaksi kannakseen, että ”Nato-jäsenyys on Suomelle oikea suunta”. Suomelan mukaan pitää kuitenkin varmistaa, että polku Naton jäseneksi on turvallinen.

Oppositiopuolueista kokoomus kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja Andersson eivät ole vielä omaa tai puolueensa kantaa kertoneet.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat