Nato-jäsenyyden haitoista puhutaan liian vähän, sanoo keskustan ryhmänjohtaja Juha Pylväs: ”Ei yhtään riskejä mietitä”

Sdp:n ja keskustan eduskuntaryhmien puheenjohtajien mukaan kansalaisten keskuudessa näkyvä linjamuutos näkyy myös puolueiden sisällä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.

15.3. 16:34 | Päivitetty 15.3. 17:24

Suomalaisten selvä enemmistö, 62 prosenttia, kannattaa jo sotilasliitto Naton jäsenyyttä, osoitti Ylen mielipidetiedustelu maanantaina. HS kysyi kahden suurimman hallituspuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, minkälaista painetta kansalaisten tuki jäsenyydelle tuo päättäjille.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoo, ettei pidä tuoreita gallup-lukuja lainkaan yllättävinä.

”Tietenkin kriisin hetkellä ihmiset rupeavat hakemaan turvallisuutta, ja tässä puolustuspoliittisessa tilanteessa se turvallisuuden tunne tietenkin tulee siitä Nato-ajattelusta”, hän sanoo.

Pylväs näkee mielipiteen muutoksen taustalla sen, että moni kansalainen rinnastaa nyt Ukrainan tilanteen Suomen mahdolliseen tilanteeseen tulevaisuudessa.

”Ukraina julkisesti oli niin sanotusti Nato-halukas. Heidän seurauksensa oli tuollainen. Geopoliittinen asema on sama kuin meillä. Nyt kun ihmiset katsovat niitä kuvia sodan kauheuksista [...] se on ihan päivänselvää, että ihmisten kanta muuttuu. Ihmettelisin, jos ei muuttuisi.”

”Ukraina julkisesti oli niin sanotusti Nato-halukas. Heidän seurauksensa oli tuollainen.”

Omaa Nato-kantaansa Pylväs ei kerro, kuten ei tähänkään saakka.

”Minä en ole lyönyt kantaani mihinkään suuntaan. En ole ollut mikään Naton vastainen enkä mikään Naton puolustaja”, Pylväs sanoo.

Häntä ei saa liioin käymään julkisesti keskustelua jäsenyyden mahdollisista hyödyistä tai haitoista.

”Turvallisuuspolitiikka on vaarallinen keskustelunaihe käydä julkisesti, koska kaikki valtiot seuraavat sitä keskustelua, jota käydään. Meidän geopoliittinen tilanteemme on sellainen, että ymmärrän täysin, että johtavat poliitikot pitävät suunsa supussa.”

Sen Pylväs kuitenkin sanoo, että hänestä Nato-jäsenyyden haitat ovat jääneet liian vähälle keskustelussa.

”Ei yhtään riskejä mietitä.”

Keskustassa on ollut perinteisesti sekä Naton kannattajia että myös tiukasti jäsenyyttä vastustavia. Myös keskustan nykyinen Nato-kanta on, että mahdollisuus jäsenyyden hakemiseen halutaan säilyttää.

Tarkoittaako kansan nopea mielenmuutos nyt sitä, että paine myönteiseen kantaan on kova?

Pylväs sanoo, että vaihtoehtoja on aina, ja keskustelua on käytävä.

”Keskustelun kautta heidänkin, jotka ovat kriittisiä, on helpompi ymmärtää, miksi jotakin ratkaisuja mahdollisesti tehdään. Varsinkin kun voimakas enemmistö kansasta alkaa olla sitä mieltä, niin pitäähän se myös jotenkin huomioida.”

Myös keskustan sisällä kannat ovat muuttuneet voimakkaasti. Ylen kyselyssä puolueen kannattajista jopa 67 prosenttia oli Naton kannalla.

Pylväs sanoo, että muutos on ollut myös sisäisesti aistittavissa.

Esimerkiksi eduskuntaryhmässä kantoja ei kuitenkaan ole varsinaisesti mitattu. Pylväs sanoo, ettei hän yllättyisi, jos kannat heijastelisivat gallupin tulosta. Selkeä enemmistö siis olisi Naton kannalla.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuvaa muutosta kansalaisten mielipiteissä dramaattiseksi ja historialliseksi. Hän pitää myös mahdollisena, että se on edelleen vahvistuva ja pysyvä.

Syy muutokselle on hänestä selvä: Venäjän hyökkäys on muuttanut pysyvällä tavalla kansalaisten turvallisuuspoliittista ajattelua.

”Näen niin, että se antaa vahvan selkänojan sekä valtionjohdolle, että kaikkien päätöksentekijöiden toiminnalle nyt tulevina kuukausina”, Lindtman sanoo.

Antti Lindtman.

Sdp:n nykyinen Nato-kanta on niin sanotun Nato-option mukainen, eli mahdollisuus hakea jäsenyyttä on haluttu säilyttää, vaikkei jäsenyyttä juuri nyt ole kannatettu.

Miten vapaasti kantaa voidaan nyt harkita, kun kansa näyttää selkeästi jo tehneen päätöksensä?

Lindtman toteaa, että muutos kannoissa näkyy nyt kaikkialla, myös puolueen sisällä. Hänen mukaansa sama muutos ajattelussa on tapahtunut niin päättäjien kuin kansankin parissa.

Ylen gallupissa niukka enemmistö Sdp:n kannattajista halusi Suomen liittyvän Natoon.

”On selvää, että tämä erittäin historiallinen muutos on erittäin vahva viesti, jota poliitikkojen missään puolueessa, ei myöskään meillä, pidä sivuuttaa. Nyt on aika käydä tämä työ ja pohdinta”, Lindtman sanoo viitaten niin puolueessa kuin eduskunnassakin käynnissä olevaan keskusteluun.

Omaa kantaansa ja sen mahdollisia muutoksia Lindtman ei halua kertoa.

”Haluan antaa tilaa tälle prosessille niin puolueen sisällä kuin täällä eduskunnassa. Ja nyt ei ole aika kyllä-ei-vastauksille, vaan nyt on aika käydä tämä avoimin silmin, harkiten vakavasti läpi.”

Lindtmanin mielestä jäsenyyden puolesta puhuisi se, että Venäjän toiminta on muuttunut ennalta-arvaamattomaksi ja epärationaaliseksi.

”Varmasti on selvää, ettei kukaan halua jäädä Putinin Venäjän kanssa yksin. Tämä on painava argumentti.”

Toinen puoli on kuitenkin se, että Nato-jäsenyyteen väistämättä sisältyisi velvoitteita. Lindtman kuvaa Natoa palokunnaksi, johon liittyminen toisi myös velvoitteita.

”Nekin on pohdittava läpi.”

Keskeinen kysymysmerkki pohdinnassa on ajoitus.

”Juuri nyt tärkeintä on, että sota ja verenvuodatus saadaan loppumaan ja Venäjän joukot pois Ukrainasta. On tärkeää, että me täällä Suomessa katsomme, että askelmerkit, joita otetaan ja mahdollinen päätös hakemisesta – sen pitäisi olla ajallisesti harkittu ja sen pitäisi lisätä ennen kaikkea Suomen mutta myös kansainvälistä turvallisuutta.”

Lue lisää: Sdp:n Kimmo Kiljunen: On olemassa ”hirvittävä vaara”, että Suomen Nato-hakemus nyt laajentaisi Ukrainan sotaa

Lue lisää: Sdp:n puolue­sihteeri kertoo, miksei puolue ole julkistanut Nato-kantaansa: ”Uhkarohkea vaatimus”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat