Yli Kolme neljäsosaa kansanedustajista eli 182 kansanedustajaa on kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, käy ilmi HS:n kokoamista tiedoista.
Aloitteen Naton jäseneksi hakemiseksi tekee presidentti ja hallitus. Presidentti Sauli Niinistö on sanonut kertovansa oman kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta.
Toistaiseksi ei ole varmaa, vaatisiko päätös Natoon liittymisestä yksinkertaisen vai kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa.
Kahden kolmasosan määräenemmistö lasketaan annetuista äänistä. Ratkaisevaa on siis se, kuinka moni edustaja äänestää joko kyllä tai ei. Tyhjiä ääniä ei lasketa, eikä puhemies voi äänestää.
Lue lisää: Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa Nato-kysymykseen vasta, kun jäsenyys on siunattu muissa maissa
HS kokoaa tähän täydentyvään uutiseen tiedot kansanedustajien Nato-kannoista.
Kannat on poimittu useista eri lähteistä: HS:n kyselyistä kansanedustajille, HS:n haastatteluista, muista medialähteistä, esimerkiksi Ylen kansanedustajille tekemistä kyselyistä, MTV Uutisten ulkoasiainvaliokunnalle ja puolustusvaliokunnalle tekemästä kyselystä sekä kansanedustajien tiedotteista.
Mukana ovat vain kannat, jotka on kerrottu julkisesti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
Alla olevasta grafiikasta näet kansanedustajien kannat. Grafiikkaa pyritään päivittämään sitä mukaa, kun kantoja tai niiden muutoksia tulee tietoon.
Oikaisu 30.3. kello 14.29: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että kansanedustaja Piritta Rantasen (sd) Nato-kanta olisi kyllä. Rantasen Nato-kanta ei ole tiedossa.
