Saarikko esittää tutkimusmenojen lisäystä ensi vuodelle – silti valtion tutkimusrahoitus laskisi verrattuna tähän vuoteen

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen esittää, että Suomen Akatemiaa uhanneet 115 miljoonan euron valtuusleikkaukset ensi vuodelle perutaan kokonaan.

Valtion tutkimusrahoitukseen esitettiin vuosi sitten leikkauksia ensi vuodelle, mutta ne saatetaan perua hallituksen kehysriihessä huhtikuussa.

17.3. 17:38

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) herätti tiedeväessä toivoa keskiviikkona. Hän kertoi, että valtiovarainministeriö (VM) esittää huhtikuun kehysriihessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen 300 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle.

Toivon lisäksi heräsi kysymyksiä: onko nyt vuosi sitten päätetyt leikkaukset peruttu ja joko tutkimusrahoituksessa päästäisiin paljon puhutulle kasvu-uralle kohti neljän prosentin bkt-osuutta?

Lisävalaisua saatiin torstaina.

”Itse esitän, Suomen Akatemiaa uhanneet yhteensä 115 miljoonan euron valtuusleikkaukset ensi vuodelle perutaan kokonaan”, avasi HS:lle opetusministeriön suunnitelmia tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk).

Antti Kurvinen (kesk)

”Olin tyytyväinen Saarikon ulostuloon ja olen toiveikas, että esityksemme toteutuvat”, Kurvinen sanoo. Hän ei lähde arvioimaan, mistä tarvittavat rahat otetaan. Vuosi sitten hallitus päätti, että pysyviä kehysmenoja karsitaan 370 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Osa tutkimusmenojen vähennyksistä on työ- ja elinkeinoministeriön budjetissa.

Saarikko nosti tki-rahoituksen lisäyksen esiin puhuessaan keskiviikkona Vero 2022 -tapahtumassa talouskasvun vauhdittamisesta ja yritysten houkuttelusta investoimaan.

Hän muistutti myös parlamentaarisen työryhmän viime joulukuisesta ehdotuksesta nostaa tki-menot kasvu-uralle, joka veisi ne neljään prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Rahaministerin mukaan valtiovarainministeriön esitykseen julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023–2026 sisällytetään 300 miljoonan euron lisäys tki-rahoitukseen verrattuna edelliseen kehykseen.

Samoihin aikoihin keskiviikkoaamuna tulleessa tiedotteessaan korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava tyytyi vaatimaan ”vain” 200 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuoden tutkimus- ja kehitysrahoihin.

Lupaako kirstunvartija nyt jopa enemmän tutkimusrahaa kuin tiedeväki pyytää?

Olisiko valtion tutkimusrahoitus ensi vuonna suurempi kuin tänä vuonna?

Ja päästäisiinkö vihdoin alkuun tki-rahoituksen kansantuoteosuuden hivuttamisessa alle kolmesta prosentista kohti jo vuosia sitten asetettua neljää prosenttia?

Asia ei ole ihan yksinkertainen. Vaikka valtiovarainministeriön esitys toteutuisi, valtion satsaus tutkimukseen olisi senkin jälkeen ensi vuonna pienempi kuin tänä vuonna. Ero olisi noin 200 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön mukaan ehdotettujen lisäysten jälkeen valtion ensi vuoden tutkimus- ja kehitysrahoituksen arvioidaan olevan noin 2,3 miljardia euroa.

Tämän vuoden vastaavaksi summaksi arvioidaan noin 2,5 miljardia euroa. Nykyinen taso on poikkeuksellisen korkea erityisesti EU:n elpymispaketista tutkimukseen kohdennetun rahoituksen vuoksi. Sitä ei ensi vuodelle juuri ole luvassa.

Valtiovarainministeriön mukaan nyt esitettävä 300 miljoonaa euroa tarkoittaisi silti merkittävää lisäystä verrattuna edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan, jossa vertailukelpoinen säästösumma ensi vuodelle oli noin 60 miljoonaa euroa.

Käytännössä kyse olisikin nyt osin aiemmin aiottujen tai päätettyjen menoleikkausten perumisesta.

Juha Majanen

”Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitysrahoitus säilyisi kutakuinkin tämän vuoden tasolla ensi vuonna”, sanoo valtiovarain­ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen.

Pohjana valtiovarain­ministeriön esitykselle on Majasen mukaan viime kevään kehys- eli puoliväliriihi, jossa hallitus päätti leikata pysyviä kehysmenoja ensi vuodesta lähtien 370 miljoonaa euroa.

Siitä noin 35 miljoonaa euroa kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriöön ja lähinnä Suomen Akatemian valtuuksiin jakaa tiederahoitusta. Lisäksi Akatemian rahoitusta vähentäisi rahapelituottojen lasku.

Työ- ja elinkeinoministeriöön kohdistuneen 42 miljoonaan euron leikkauksesta noin puolet merkitsisi säästöjä Business Finlandin avustusvaltuuksiin.

Jo tällekin vuodelle oli väläytelty Suomen Akatemialle noin 40 miljoonan euron leikkausta, mutta se peruttiin viime syksyn budjettiriihessä.

Suomen Akatemiassa oli laskettu, että jos sen rahoitusvaltuuksia pienennetään aiotun verran ensi vuonna, Akatemian kautta jaettava tutkimusrahoitus voisi vähentyisi käytännössä yli sata miljoonaa euroa.

Nyt esitetyn 300 miljoonan euron lisäykset suunnattaisiin juuri Suomen Akatemian ja Business Finlandin valtuuksiin, mutta myös ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan vahvistamiseen sekä tutkimusinfrastruktuuriin eli esimerkiksi välineisiin.

Majanen tähdentää, että nyt esitetyllä tutkimusrahoituksen korjausliikkeellä päästään ehkä vuonna 2024 toteuttaman tavoitetta nostaa tki-rahoitus neljään prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.

Mikäli kasvu-uran alkua tavoiteltaisiin jo ensi vuodelle, pitäisi lisäyksen olla kehyksessä 600 miljoonaa euroa, Majanen sanoo.

Kansanedustaja Matias Mäkysen (sd) johtama työryhmä ehdotti joulukuussa rahoituslakia, jonka turvin julkinen tki-rahoitus nousisi vuoteen 2030 mennessä 1,33 prosenttiin suhteessa brutto­kansan­tuotteeseen.

Se tarkoittaisi julkisen rahoituksen kasvua noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yksityisen tki-rahoituksen tulisi nousta noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtiovarainministeriön esittääkin nyt myös, että yksityisiä tki-panostuksia houkuteltaisiin verokannustimella, jonka suuruus olisi 100 miljoonaa euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat