Yhä useampi suomalainen uskoo, että Nato-jäsenyys toisi Suomelle apua ja toimisi pelotteena – samalla Venäjä-suhteiden huononeminen huolettaa

Helsingin Sanomien gallupissa Naton puolesta puhuvia asioita löysi nyt 84 prosenttia suomalaisista. Helmikuussa heidän osuutensa oli 69 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus on lisääntynyt historiallisen nopeasti Suomessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta.

17.3. 13:49

Aiempaa selvästi useampi suomalainen arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys toimisi kriisitilanteessa ehkäisevänä pelotteena ja että hyökkäyksen kohteeksi joutunut Suomi saisi apua Nato-joukoilta. 64 prosenttia suomalaisista katsoi näiden väitteiden puhuvan Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan näin ajatteli 46 prosenttia.

Lisäksi yhä useampi arvioi, että Nato-jäsenyyttä puoltaisi se, että Nato-maana Suomen asema suhteessa Venäjään vahvistuisi. Tätä mieltä on nyt 45 prosenttia suomalaisista.

Tiedot käyvät ilmi HS:n TNS Kantarilla teettämästä mielipidekyselystä. Siinä tiedusteltiin, mitkä perustelut kansalaisten mielestä puhuvat Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja mitkä sitä vastaan. Vastaajat saivat molemmista kahdeksan valmiiksi annettua perustelua, joista he saivat valita niin monta kuin katsoivat tarpeelliseksi.

Lähes samat kysymykset esitettiin HS:n teettämässä kyselyssä helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Noin 9 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että mikään mainituista väitteistä ei puoltaisi Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämä luku oli helmikuussa 17 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus ylipäätään on lisääntynyt historiallisen nopeasti Suomessa Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kun vielä tammikuussa 28 prosenttia suomalaisista toivoi Suomen liittyvän Natoon HS:n gallupin mukaan, Ylen tuoreimmassa kyselyssä osuus oli pompannut 62 prosenttiin.

Hallitus on aloittanut Natoa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän selonteon valmistelun. Monet puolueet ovat ilmoittaneet pohtivansa Nato-kantojaan uusiksi.

HS:n gallupissa Naton puolesta puhuvia asioita löysi nyt 84 prosenttia suomalaisista. Helmikuussa heidän osuutensa oli 69 prosenttia.

Toisaalta 84 prosenttia suomalaisista löysi myös asioita, jotka puhuvat Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Kuukausi sitten vastaava luku oli 81 prosenttia.

Arviot Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan puhuvista asioista eivät ole muuttuneet juuri lainkaan helmikuusta.

Suomalaisista 57 prosenttia on yhä sitä mieltä, että jäsenyyttä vastaan puhuu Suomen ja Venäjän suhteiden huonontuminen. 52 prosenttia arvioi, että jäsenyyttä vastaan puhuva tekijä on suomalaisten sotilaiden joutuminen sotaan Suomen rajojen ulkopuolella.

Vastanneista 10 prosenttia oli sitä mieltä, että mikään mainituista seikoista ei puhu jäsenyyttä vastaan. Tämä luku nousi hieman helmikuusta: tuolloin tätä mieltä oli 7 prosenttia vastanneista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat