Ympäristöministeri Kari esitteli toimet, joilla hallituksen ilmasto­toimien uskottavuutta oli tarkoitus vahvistaa – ”Ei tämä nyt ihan vakuuta”, sanoo Ilmasto­paneelin puheenjohtaja

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ei vakuuttunut siitä, että perjantaina esitetyt toimet riittäisivät hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä.

18.3. 5:13 | Päivitetty 18.3. 18:10

Ympäristöministeri Emma Kari (vihr) esitteli perjantaina medialle hallituksen päättämät lisätoimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Toimien tarkoituksena on vahvistaa jo viime syksynä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (Kaisu) päätettyjä ilmastotoimia siten, että niillä varmasti saavutetaan yhteensä 5,7 miljoonan tonnin päästövähennykset, kuten on suunniteltu.

Kaisussa määritellään niin sanotulla taakanjako­sektorilla tehtävät päästövähennys­toimet. Taakanjakosektori tarkoittaa muun muassa liikennettä, lämmitystä, rakentamista, maataloutta ja jätehuoltoa. Ne ovat EU:n päästökaupan ulkopuolella.

Suomen ilmastopaneeli julkaisi helmikuussa arvionsa hallituksen sen hetkisten ilmasto­toimien riittävyydestä.

Arvion mukaan hallituksen olisi syytä tehdä miljoonan hiilidioksiditonnin edestä lisää toimenpiteitä, jotta Suomen hiilineutraalius­tavoitteeseen päästäisiin.

Nyt esitellyissä päätöksissä konkreettisten lisätoimien kokoluokka on kuitenkin vain 0,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia, 0,8 miljoonaa tonnia ilmastopaneelin ehdotusta vähemmän.

Tämä 0,2 miljoonaa tonnia on tarkoitus leikata maatalouden aiheuttamista päästöistä erinäisillä hajanaisilla keinoilla. Näitä keinoja ovat muun muassa kansallinen ilmasto­ruokaohjelma, luomutuotannon lisääminen, peltometsäviljelyn edistäminen, ruoka­hävikkiin puuttuminen, ympäristöystävällisen rehun käytön lisääminen ja kosteikkoviljelyn tukeminen.

Näiden lisäksi uutena toimena esiteltiin myös lainatakausmalli kotien puhtaille hankinnoille. Jatkossa valtio voisi siis toimia takaajana kotitalouksien lainoille, joilla pyritään rahoittamaan esimerkiksi siirtymää puhtaisiin energialähteisiin, kuten maalämpöön.

Lainatakausmallin ilmastovaikutuksista ei ole kuitenkaan vielä mitään arvioita ja ympäristöministeriöstä kerrotaan, että sen valmistelu on vielä aivan kesken. Edes tarkempaa aikataulua siitä, milloin valmistelutyön olisi määrä valmistua, ei vielä ole päätetty.

Loppujen päästövähennysten suhteen hallitus luottaa siis siihen, että se saadaan aikaiseksi jo päätetyillä toimilla ja niiden tehostamisella. Näiden tehostamistoimien vaikutuksista ei myöskään ollut vielä sen tarkempia vaikutusarvioita.

Näihin tehostamisiin lukeutuu muun muassa vielä tänä vuonna ilmastolakiin lisättävä muutos, jossa lisätään kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma.

Lisäksi hallitus aikoo laatia kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista valtioneuvoston periaatepäätöksen, jolla asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ei täysin vakuuttunut perjantaina esitellyistä ilmastotoimista.

Nyt tehdyissä päätöksissä oli Karin mukaan kyse Suomen ilmastotoimien ”uskottavuuden vahvistamisesta” tiellä kohti hiilineutraalia Suomea 2035 mennessä. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ei kuitenkaan ollut tästä aivan samaa mieltä.

”Joidenkin yksittäisten toimien suhteen vahvistettiin, mutta ei tämä nyt ihan vakuuta”, Ollikainen toteaa HS:lle.

”On vaikea nähdä, että se miljoona hiilidioksiditonnia, jonka edestä meidän näkemyksemme mukaan nyt olisi pitänyt tehdä toimia, tällä tulisi täyteen”, Ollikainen sanoo.

Maatalouteen kirjattu 0,2 miljoonan tonnin päästövähennys ei saa sekään Ollikaiselta varauksetonta vastaanottoa.

”Siellä on vanhastaan joitakin päätöksiä, joilla vähennyksiä saadaan. Esimerkiksi kosteikko­viljelyn edistäminen ja ilmastoystävällinen rehu. Ruokaohjelmien osalta voi sanoa näin, että sieltä voi tulla päästövähennyksiä, jos maatalouspolitiikka tukee sitä”, Ollikainen toteaa viitaten esimerkiksi kansalliseen ilmastoruokaohjelmaan.

Hänen mukaansa päästövähennysten toteutuminen vaatisi sitä, että kuluttajien luonnollista siirtymää kohti kasviruoka­pohjaisempaa ruokavaliota ei jarruteta lihantuotantoa tukevin maatalouspoliittisin päätöksin. Tähän Ollikaisella ei kuitenkaan ole täyttä luottoa.

Ollikaisen mukaan keskeinen ongelma on, että nyt lisätoimien kohteena ollut Kaisu on vain yksi hallituksen ilmastosuunnitelmista. Sen lisäksi on myös muun muassa maankäyttösektorin suunnitelma, joka käsittelee esimerkiksi metsiä.

Suunnitelmat liittyvät toisiinsa: koska hallitus teki Kaisun suhteen vähemmän päätöksiä, aikoo se korvata ne maankäyttösektorin toimilla. Maankäyttöön liittyvissä toimissa hallituksen pitäisi siis ylisuoriutua.

Tätä Ollikainen ei pidä todennäköisenä. Maankäyttösektorille kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksista ei vielä ole tarkkoja arvioita olemassa, koska niihin liittyviä päätöksiä ei ole tehty.

Kehuja Ollikaiselta tulee kuitenkin hallituksen päätökselle jatkaa kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelua taustalla.

”Se toimii ikään kuin ruuvina, jonka avulla ilmastotoimia voidaan 2020-luvun puolivälin jälkeen tehostaa, mikäli se on silloin tarpeen”, Ollikainen sanoo.

Sitä, tuleeko kansallisesta päästökaupasta päättäminen tarpeelliseksi, on Ollikaisen mukaan vaikea sanoa. Siihen vaikuttaa myös Venäjän Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyksestä aiheutuva epävakaus.

Toisaalta Venäjään kohdistuvat pakotteet voivat vaikeuttaa Suomen hiilinielu­tavoitteiden saavuttamista. Kun rajan takaa tulee vähemmän tuontipuuta, voi paine hakata omia metsiä kasvaa. Toisaalta fossiilisista polttoaineista halutaan nyt aikaisempaakin vahvemmin eroon Venäjän toimien seurauksena.

”Siitä voi tulla yllättävääkin apua ilmasto­tavoitteille tulevaisuudessa. Mutta sitä on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida”, Ollikainen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat