Suomen kansalaisuus saattoi suojata oligarkkeja pakotelistaukselta – Asia kiinnosti presidenttiäkin, sanoo Erkki Tuomioja

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, ettei hän ole ottanut kantaa yksittäisiin nimiin. Keskusteluja on kuitenkin käyty pakotelistatun oikeudesta saapua Suomeen, hän muistelee.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (vas.) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuivat elokuussa 2014 suurlähettiläspäiville. Kuvassa myös ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund.

18.3. 19:58

Venäjän oligarkkien saama Suomen kansalaisuus on voinut vaikuttaa heidän jäämiseensä EU-pakotelistausten ulkopuolelle.

EU on asettanut vuonna 2014 tehdyn Krimin valtauksen jälkeen pakotteita useille venäläisille oligarkeille.

Helsingin Sanomat on yrittänyt selvittää, miksi Suomessa vaikuttaneet presidentti Vladimir Putinin läheiset oligarkit eivät ole päätyneet EU:n pakote­listalle. Listalta ovat jääneet pois muun muassa Gennadi Timtšenko, Boris Rotenberg ja Roman Rotenberg, joilla kaikilla on Suomen kansalaisuus.

Timtšenko joutui EU:n pakotteiden kohteeksi vasta Ukrainan sodan sytyttyä helmikuussa 2022. Boris ja Roman Rotenberg eivät ole edelleenkään EU-listalla.

Kaikki kolme ovat olleet Yhdysvaltain pakotteiden kohteena jo vuosista 2014–2015 alkaen.

Suomen suhde oligarkkeihin nousi esille jälleen torstaina, kun Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves twiittasi aiheesta. Hänen mukaansa Timtšenko ja ”yksi Rotenberg” jäivät EU-pakotelistausten ulkopuolelle Suomen silloisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd) toiminnan vuoksi.

Tuomioja toimi ulkoministerinä vuosina 2011–2015.

Ilveksen mukaan Tuomioja vastusti tiettyjen oligarkkien pakotelistausta käyttämällä veto-oikeutta eli mahdollisuutta vetää ehdotettuja nimiä pois EU-listalta.

“Ei se ollut mikään veto muistaakseni. Minä en pysty kyllä vastaamaan, koska minulla ei ole mitään papereita tai muistikuvaa tästä asiasta”, vastaa Tuomioja, joka kehottaa selvittämään tapahtumia ulkoministeriön kautta.

EU-komission mukaan jokainen jäsenmaa voi tehdä pakotelistan valmistelussa ehdotuksia, muutoksia tai käyttää veto-oikeuttaan pakotelistoihin. Kaikkien maiden täytyy hyväksyä listalle ehdotetut nimet.

Tuomioja sanoo, ettei hän edes muista pohdinnan kohteena olleiden oligarkkien nimiä.

”Suomen kansalaisiin kohdistettuja pakotteita piti selvittää juridisesti”, hän sanoo.

”Tämä liittyi siihen, että nämä olivat Suomen kansalaisia. Että siitä vain oli kysymys. Se oli juridinen kysymys minun mielestäni, eikä mikään poliittinen kysymys.”

Tuomioja nostaa esiin presidentti Sauli Niinistön nimen. Niinistö aloitti ensimmäisen presidenttikautensa vuonna 2012.

”En halua siirtää vastuuta minnekään, mutta se oli asia, joka kiinnosti presidenttiäkin. Tämä koko [pakote]kysymys”, Tuomioja sanoo.

HS kysyi Niinistöltä, millä tavalla hän on ollut asiassa aktiivinen. Presidentti sanoo muistavansa, että jossain vaiheessa on käyty keskustelua siitä, voiko EU:n pakotelistalla olevia Suomen kansalaisia estää tulemasta Suomeen.

Hän sanoo, ettei kuitenkaan muista, milloin tällaisia keskusteluja käytiin.

Niinistön mukaan asiaa pohdittiin sen vuoksi, että Suomessa kansalaisuus ja kaksois­kansalaisuuskin on ”pyhä asia”.

”Ongelma olisi voinut olla se, että henkilöä ei päästetä maahan. Että kummoiseen sotkuun joudutaan.”

Gennadi Timtšenko Jokerien tiedotustilaisuudessa Hartwall Areenalla kesäkuussa 2013.

Niinistö kertoo muistavansa, että Yhdysvaltain ja Suomen pakotelistoissa oli ”aika paljonkin eroa” vuodesta 2014 alkaen.

”Jenkkien lista oli aika paljon laajempi.”

Oletteko näihin henkilöihin (Timtsenko ja Rotenbergit) koskaan ottanut kantaa pakotteista puhuttaessa?

”En ole kyllä mihinkään ottanut kantaa, että listat on kyllä sellaisenaan hyväksytty, kun ne EU:sta tuli.”

Niinistön mukaan EU:ssa valmistellut listat hyväksyttiin Suomessa lopullisesti ”sellaisenaan” tp-utvassa. Se on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuus­poliittinen ministerivalio­kunnan yhteiskokous.

Maahantuloon liittyvää kysymystä ei lopulta jouduttu ratkaisemaan, koska ensimmäinen Suomen kansalainen Timtšenko on ollut EU:n pakotelistalla vasta vajaan kuukauden. Tiettävästi hän on ainoa Suomen kansalainen EU:n listalla.

”Minusta se [kielto tulla Suomeen] on edelleen aika mielenkiintoinen kysymys. Se täytyy jonkun tsekata valmiiksi”, Niinistö sanoo.

EU:n pakotepäätökset syntyvät niin, että jäsenmaat ja Euroopan ulkosuhdehallinto ehdottavat henkilöiden ja yhteisöjen nimiä listalle. Sen jälkeen jäsenmaat arvioivat, onko listaukselle perusteita.

Suomessa keskusteluissa on ulkoministeriön Venäjä-yksikön ohella muitakin ministeriön virkamiehiä, jotka käyttävät diplomaattisia yhteyksiä nimilistojen muodostamiseen.

Lopulta Suomen näkemyksistä päättää poliittinen johto.

Boris Rotenberg kuvattuna Moskovassa helmikuussa 2017.

Useissa Euroopan maissa on ollut mahdollista hankkia kansalaisuus monilla eri tavoilla, muun muassa rahalla. Esimerkiksi Kypros tunnetaan ”kultaisista passeistaan”.

Perjantaina uutisoitiin siitä, kuinka oligarkki Roman Abramovitš sai vuonna 2021 Portugalin kansalaisuuden vetoamalla sefardijuutalaisiin esivanhempiinsa, jotka karkotettiin 500 vuotta sitten Portugalista. Nyt asiaa koskevaa lakia aiotaan muuttaa.

Boris Rotenberg sai Suomen kansalaisuuden tiettävästi sillä perusteella, että hänen silloisella vaimollaan oli inkeriläisiä sukujuuria. Perhe muutti Suomeen vuonna 1991 inkeriläisinä paluumuuttajina.

Timtšenko muutti Suomeen 1990-luvulla ja sai Suomen kansalaisuuden 1999. Tuolloin Suomen laki ei mahdollistanut kaksois­kansalaisuutta ja Timtšenkon olisi vastineeksi pitänyt luopua Venäjän kansalaisuudesta. Hänellä on kuitenkin edelleen myös Venäjän kansalaisuus.

HS yritti selvittää asiaa vuonna 2014 pyytämällä maahanmuutto­virastolta asian käsittelyyn liittyviä asiakirjoja, mutta lähes kaikki asiakirjat salattiin.

Asiaa käsiteltiin HS:n valituksen jälkeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka piti kielteisen päätöksen voimassa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat