Saarikko: Biopoltto­aineiden jakelu­velvoitetta ”välttämätöntä arvioida” – päätöksiä ei tehty vielä

Varautumisen ministerityöryhmä perustettiin maaliskuussa sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

22.3. 7:24 | Päivitetty 22.3. 10:29

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta on ”välttämätöntä arvioida”, sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) tiedotustilaisuudessa tiistaina. Mitään päätöksiä asiasta ei kuitenkaan tehty.

Saarikon mukaan jakeluvelvoitteen uudelleen arvioinnista on erilaisia näkemyksiä ministeriöiden välillä. Asia on monimutkainen, koska siihen liittyvät myös hallituksen ilmastotavoitteet ja pyrkimys irtautua Venäjän öljystä.

Jakeluvelvoite on hallituksen keskeinen ympäristötoimi. Sen tarkoitus on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Tämä tehdään niin, että polttoaineiden jakelijoiden pitää sekoittaa polttoaineeseen myös biopolttoainetta.

Tänä vuonna biopolttoaineen prosenttiosuus on 19,5, mutta se on edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti tarkoitus nostaa 30 prosenttiin vuonna 2029. Nykyhallitus on pohtinut nostavansa osuuden 34 prosenttiin.

Ukrainan sota ja Venäjälle asetetut pakotteet ovat nostaneet energian hintaa. Saarikon mukaan näköpiirissä ei ole nyt varmuutta siitä, milloin polttoaineiden hinnat maailmanmarkkinoilla kääntyvät laskuun.

Jos biopolttoaineen jakeluvelvoitetta alennettaisiin, polttoaineen hinnan arvioidaan halventuvan.

Myös biopohjaisten raaka-aineiden saatavuus markkinoilta on ollut Saarikon mukaan heikkoa, mikä on nostanut biopolttoaineen hintaa. Yhdistettynä öljyn poikkeuksellisen korkeaan maailmanmarkkinahintaan, lopputuloksena syntynyt polttoaineen hinta on aivan liian korkea.

Ministeriryhmä keskusteli Saarikon mukaan muun muassa siitä, miten biokaasun tuotantoa voitaisiin vahvistaa.

”Se voisi olla osa ratkaisua.”

Hallitus pohtii nyt asiaa, koska se helpottaisi etenkin kuljetusalan tilannetta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) puhui tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Tarkoituksena ei Saarikon mukaan ole luopua kokonaan jakeluvelvoitteesta.

”Me emme ole keskustelleet vielä siitä, mitkä olisivat tavoiteprosenttiosuudet. Nyt pohditaan sitä, [--] voimmeko laskea sillä pidemmällä uralla [--] väliaikaisesti pudotuksen ja kiriä sen kasaan myöhemmin kun hintatilanne tasoittuu.”

HS kysyi Saarikolta, eikö joustaminen lopulta hidastaisi irtautumista venäläisestä öljystä.

”Tämä päätös ei ole helppo”, Saarikko sanoi. Hänen mukaansa ristiriita piilee juuri siinä, että samaan aikaan kun kuljetusalan toimintaedellytykset on Suomessa turvattava, on jatkettava myös yritystä päästä irti fossiilisesta energiasta. Tätä vaatii sekä ilmastonmuutoksen torjunta että Venäjä-riippuvuuden vähentäminen.

Vaikka hallitus on yhtä mieltä mieltä siitä, että venäläisestä fossiilisesta energiasta on irtaannuttava mahdollisimman nopeasti, käytännössä se ei tule olemaan helppoa.

”On mahdollista ja hyvin todennäköistä, että täydellinen irtaantuminen tulee olemaan vuosien ja eurooppalaisesti katsottuna vuositasollakin satojen ja taas satojen miljardien iso projekti”, Saarikko sanoi.

Toinen vaihtoehto ahdingossa olevan kuljetusalan tukemiseen olisi Saarikon mukaan suorat yritystuet.

”Jakeluvelvoitteen väliaikaiseen alentamiseen liittyy se hyvä puoli, että se ei julkisen talouden näkökulmasta lisäisi menoja samalla tavalla kuin suora kustannustuki”, hän sanoi.

”Nyt ministeriöt yhteistyössä -- tekevät yhteisen arvion siitä, millainen vaikuttavuus jakeluvelvoitteen väliaikaisella alentamisella olisi, ja toisaalta, jos päädymme suoraan kustannustukeen, yritystukeen, minkälainen mittakaava pitäisi olla, että se on vaikuttava.”

Hallituksen ministeriryhmä oli tiistaiaamuna koolla käsittelemässä Ukrainan sodan vaikutuksiin varautumista.

Niin sanottu varautumisen ministerityöryhmä perustettiin maaliskuussa sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Ryhmää johtaa Saarikko.

Ministerityöryhmän tarkoituksena on arvioida sodan vaikutuksia erityisesti talouteen ja huoltovarmuuteen. Sota ja Venäjälle hyökkäyksen vuoksi asetetut pakotteet ovat aiheuttaneet pulaa raaka-aineista ja lannoitteista. Polttoaineiden lisäksi on kallistunut ruoka.

Kokouksessa kuultiin Saarikon mukaan alustukset Finanssivalvonnan johtajalta Anneli Tuomiselta pankkisektorin tilanteesta ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajalta Jyri Häkämieheltä vaikutuksista yritysten tilanteeseen.

”Suomalainen pankkisektori on hyvin vakavarainen. Se on itse asiassa euroaluetta keskimääräisesti jopa hieman parempi tässä suhteessa. Suomalaisilla pankeilla on myös hyvät puskurit”, Saarikko totesi tiedotustilaisuudessa.

”Kaikkineen Suomen riippuvuus Venäjästä on pienempi kuin maailmalla meistä voitaisiin arvioida maantieteellisen sijaintimme pohjalta.”

Saarikon mukaan hallitus tiedostaa, että talouden tilanne on herkkä ja altis nopeille käänteille huonompaan suuntaan. Hän kuitenkin huomautti, että Suomen taloustilanteessa on myös paljon myönteistä kriisin kohtaamista ajatellen.

”Toisaalta taustalla on vahva julkinen velkaantuminen koronan vuoksi, mutta myös nopea talouskasvu koronan taittumisen jälkeen. Tämän aamun työllisyysluvut ovat huippukorkeat. Lähestymme työllisyyden asteessa muita Pohjoismaita.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat