Opetusministeri Andersson kannustaa kuntia: Alle kouluikäisiä pakolaislapsia ei saa unohtaa

Hallitus valmistelee kunnille avustuspakettia ukrainalaislasten päivähoidon kustannuksiin, myös lakisääteinen varhaiskasvatusoikeus turvapaikanhakijoille on harkinnassa.

Opetusministeri Li Andersson (vas) vetoaa kuntiin, että ne järjestäisivät alle kouluikäisille Ukrainasta tuleville lapsille päivähoitoa.

25.3. 13:21

Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, että on äärimmäisen tärkeää saada alle kouluikäiset pakolaislapset varhaiskasvatukseen päiväkoteihin tai muuhun ohjattuun toimintaan.

”Ukrainasta tulee nyt Suomeen tuhansia lapsia, joilla on traumaattisia kokemuksia sodasta”, Andersson muistuttaa HS:n haastattelussa.

Päiväkodeissa ukrainalaislapset saisivat ohjausta ja pääsisivät myös opettelemaan suomen kielen alkeita.

”Lähtökohtana meillä on, että sotaa paenneet perheet ovat myös jäämässä Suomeen, joten heille pitää antaa mahdollisuus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. On tietysti heistä itsestään ja tilanteesta kiinni, ovatko he kohta palaamassa kotimaahansa”, Andersson pohtii.

Opetusministeriössä pohditaan Anderssonin mukaan myös jo tulevaa kesää, kun koulut ovat sulkeutuneet.

”Olisiko mahdollista tukea vaikka leiritoimintaa lasten kielenopiskeluun?” Andersson pohtii.

Suomesta on hakenut kansainvälistä suojelua tähän mennessä noin 12 000 Ukrainasta paennutta, joista suurin osa hakee tilapäistä suojelua. Heistä valtaosa on naisia ja lapsia. Alaikäisten osuus on lähes puolet ja alle kouluikäisten 15 prosenttia.

Todellinen tulijoitten määrä on todennäköisesti paljon suurempi, sillä vain osa on rekisteröitynyt. Suomeen arvioidaan tulevan noin 80 000 pakolaista Ukrainasta.

Andersson kannustaa kuntia huolehtimaan siitä, että myös alle kouluikäisistä otettaisiin niissä vastuuta. Koulunkäynti on alkanut ripeämmin kuin päivähoito, jota kunnilla ei ole samanlaista lakisääteistä velvollisuutta järjestää pakolaisille.

Valtio on Anderssonin mukaan nyt tulossa kuntia vastaan.

Opetusministeri sanoo, että hallitus valmistelee vaihtoehtoisia tapoja, joilla valtio maksaisi kunnille korvauksia varhaiskasvatuksen kustannuksista.

”Hallitus analysoi parhaillaan, minkälainen määräraha tai valtionavustus tulisi kyseeseen. Päätöstä ei vielä ole”, Andersson sanoo.

Kunnat eivät saa nykyään valtiolta kotikuntakorvauksia turvapaikkaa vasta hakevista päiväkotilapsista toisin kuin esi- ja perusopetukseen osallistuvista.

Myös perusopetukseen valmistava opetus (Valmo) korvataan kunnille, vaikka senkin järjestäminen on niille vapaaehtoista. Valmistava opetus kestää yleensä noin vuoden, ja sen aikana opetellaan suomea tai ruotsia.

Hallitus harkitsee Anderssonin mukaan myös väliaikaista lainmuutosta, joka takaisi subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen myös turvapaikanhakijoille ja muille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa.

”Parhaillaan on työn alla, onko tarpeen tehdä väliaikainen lainmuutos, jolla turvattaisiin näille lapsille oikeus varhaiskasvatukseen lailla”, Andersson sanoo.

”Suomi on minun tietääkseni ainoa Pohjoismaa, joka ei takaa oikeutta varhaiskasvatukseen lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa”, Andersson sanoo.

Varhaiskasvatuksen takaaminen on Anderssonin mukaan tärkeää lasten itsensä mutta myös huoltajien työllistymisen kannalta.

”Tärkeää olisi nyt saada pakolaisille tieto, että heillä on oikeus lastensa päivähoitoon. Maksut eivät nyt ole ajankohtaisia, mutta tietysti suurissa kaupungeissa voi tulla pulaa tiloista”, Andersson pohtii.

Nykysäädösten mukaan tilapäisen suojelun piirissä olevilla sekä turvapaikkaa hakevilla lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, vaan osallistuminen siihen perustuu kunnan tarveharkintaan.

Varhaiskasvatuspaikka pitää silti järjestää esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat tai kun varhaiskasvatuksen arvioidaan tukevan lapsen hyvinvointia ja oppimista.

Kuntia kannustetaan jo nyt tarjoamaan myös varhaiskasvatusta suojelun piirissä oleville lapsille, vaikka rahallinen kannuste puuttuu.

Kansanedustaja Sari Essayahin (kd) mukaan kunnista on tullut paljon kyselyjä, miten varhaiskasvatukseen pääsy tulisi pakolaisille järjestää, kun kuntakorvausta ei saa mutta toisaalta varhaiskasvatus auttaisi huoltajia hakeutumaan töihin.

Essayah ottikin asian esille eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Yksi ratkaisu on niin sanottu hybridimalli, eli avoin päiväkoti, jota Essayahin mukaan kokeillaan Paimiossa.

”On hyvä, että kunnat kehittelevät luovia malleja pakolaisten päivähoitoon”, Essayah sanoo.

Myös Tampereella varhaiskasvatusikäisille pakolaisille tarjotaan ensisijaisesti avoimen varhaiskasvatuksen palveluista perhekerhoja, joihin lapsi voi osallistua oman vanhemman tai tutun aikuisen kanssa yhdessä, kertoo apulaispormestari Matti Helimo.

Nopeasti voidaan tarjota myös osa-aikaista varhaiskasvatusta.

”Mikäli lapselle tarvitaan kokoaikainen varhaiskasvatus, tulee huoltajan tehdä varhaiskasvatushakemus normaaliin tapaan. Tällöin tarjoamme paikan viimeistään neljän kuukauden kuluessa”, Helimo sanoo.

Lue lisää: Suomeen saapuu Ukrainasta jopa 80 000 pakolaista, mutta "tilanne on täysin erilainen kuin vuonna 2015”

Lue lisää: Moni Ukrainasta tullut voi jäädä tänne pysyvästi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat