Ukrainasta pakenevat ovat aivan eri asia kuin Lähi-idästä tulevat ”elintasosiirtolaiset”, sanoo perus­suomalaisten Riikka Purra

Perussuomalaisten puheenjohtaja sanoo, että ukrainalaiset pakolaiset ovat Suomen lähialueen isänmaallisia ihmisiä, etupäässä naisia ja lapsia, kun taas Lähi-idästä ja Afrikasta hakeutuu Suomeen erityisesti ”elintasosiirtolaisia”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnan Pikkuparlamentissa.

2.4. 2:00 | Päivitetty 2.4. 15:12

Maahanmuuttoa tyypillisesti vastustava perussuomalaisetkin on sitä mieltä, että Suomen tulee auttaa Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä. Mikä oppositiopuolueen näkökulmasta erottaa ukrainalaiset muista pakolaisista?

”Se, että Lähi-idästä ja Afrikasta tulee ihmisiä tuhansien kilometrien takaa Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, on hyvin erilainen ilmiö kuin se, että me autamme ukrainalaisia. Kyse on aivan eri asiasta”, sanoo puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Purra perustelee eroa ensinnäkin sillä, että Ukraina on Suomen lähialue ja perussuomalaisten mielestä ihmisiä pitää auttaa ensisijaisesti heidän lähialueillaan. Lisäksi hän uskoo, että ukrainalaiset eivät aio jäädä muualle Eurooppaan vaan palaavat kotimaahansa.

”Kyse on tilapäisestä suojelusta, eli sen jälkeen kun suojeluntarve lakkaa, oleskelulupa lakkaa. Se on koko pakolaisinstituution tarkoitus. Tarkoitus ei ole siirtolaisuus, vaan antaa turvaa ihmisille, jotka sitä tarvitsevat. Uskon, että suurin osa ukrainalaisista haluaa palata kotiinsa.”

Lähi-idästä ja Afrikasta esimerkiksi Suomeen suuntautuvassa humanitaarisessa maahanmuutossa on Purran mielestä kyse ennen kaikkea elintasoon liittyvästä siirtolaisuudesta, ei varsinaisesta pakolaisuudesta. Hän ei kiistä, etteikö näistäkin ihmisistä osa pakenisi konflikteja, mutta pitää suurimpana syynä lähtemiseen paremman elintason hakemista.

”Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen siitä, onko henkilön kohdalla kyse kansainvälisen suojelun tarpeesta vai ei ole, mutta valitettavasti tälläkään päätöksellä ei läheskään aina ole vaikutusta siihen, voiko ihminen jäädä maahan vai ei. Kuten tiedämme, Suomeen on jäänyt paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä.”

Perussuomalaisten mielestä ”elintasosiirtolaisuuden” ongelma on se, että tänne tulevat ihmiset työllistyvät heikosti ja elävät siksi usein Suomessa sosiaaliturvan varassa. Kelan selvityksen mukaan humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista 74 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2018, keskimäärin lähes yhdeksän kuukauden ajalta.

Suomella ei perussuomalaisten mukaan ole varaa auttaa näitä ihmisiä, vaan tällainen maahanmuutto on Suomelle haitallista.

”Meidän politiikkamme lähtee asioiden tärkeysjärjestyksestä. Tärkeintä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus, ja rahat pitää ensisijaisesti käyttää näiden asioiden varmistamiseen”, Purra sanoo.

Perussuomalaiset on ajanut muun muassa pakolaiskiintiön nollaamista Ukrainan sodan vuoksi: kun ukrainalaisia tulee Suomeen enemmän, muita pitäisi ottaa vähemmän.

Mistä Purra tietää, etteivät myös ukrainalaiset halua lopulta jäädä Suomeen vaikkapa paremman elintason vuoksi?

”Varmasti osa ukrainalaisista jää asumaan muihin EU-maihin. Mutta uskoisin, että suurin osa palaa jossain vaiheessa rakentamaan kotimaahansa. Yleensä ihmiset kaipaavat omaa kotimaatansa. Ja ainakin oman käsitykseni mukaan ukrainalaiset ovat varsin isänmaallisia”, hän perustelee.

Puheenjohtajan työ ei ole ollut helppoa, Purra sanoo.

”Nyt pakenevien ehdoton enemmistö on naisia ja lapsia.”

Purra näkee eron myös siinä, keitä Ukrainasta pakenee ja keitä Lähi-idästä pakeni esimerkiksi vuonna 2015. Silloin enemmistö Suomeen tulleista oli miehiä.

”Nyt pakenevien ehdoton enemmistö on naisia ja lapsia, kun taas palvelusikäiset miehet ovat jääneet puolustamaan maataan.”

Sekin on perussuomalaisten mielestä yksi syy, miksi Ukrainasta pakenevia tulee auttaa enemmän kuin Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia.

Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan ja miehet eivät saa poistua maasta. Esimerkiksi Syyriassa on käyty pitkää, veristä ja sekavaa sisällissotaa, jossa valtio kohdistaa väkivaltaa omiin kansalaisiinsa.

Perussuomalaiset näkevät selvän eron myös islamilaisessa ja kristillisessä kulttuurissa. Puolue ottaa Suomeen maahanmuuttajia mieluummin sellaisista maista, joiden kulttuuri on lähempänä Suomea kuin esimerkiksi islamilainen kulttuuri.

”Totta kai se vaikuttaa, ei se ole mikään salaisuus. Voimme perustella tätä tilastoilla siitä, miten maahanmuuttajat integroituvat eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Mitä kauemmasta kulttuurista ihminen saapuu, etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta, niin näillä ihmisillä on keskimäärin huomattavasti alempi työllisyys, pienemmät bruttotulot, suurempi riippuvuus sosiaaliturvasta ja ylipäätään enemmän sosiaalisia ongelmia.”

Purra vertaa Lähi-idästä ja Afrikasta tulleita virolaisiin ja venäläisiin maahanmuuttajin.

”He selvästi integroituvat paremmin. Ei tässä ole mitään sen suurempaa mystiikkaa. Ei tässä edes tarvitse tutkailla sitä, miten ihmisten arvopohjat eri kulttuureissa kehittyvät.”

Perussuomalaiset ei siis pidä maahanmuuttoa niin haitallisena silloin, kun Suomeen tuleva henkilö saa elantonsa etupäässä työnteosta eikä sosiaaliturvasta.

Useat muut puolueet ovat säännönmukaisesti arvostelleet perussuomalaisten näkemyksiä.

”Tämä perussuomalaisten puhe on kylmäävää kuultavaa, sillä kyllähän pakolainen on pakolainen riippumatta siitä, mistäpäin maailmaa hän on tulossa”, sanoi esimerkiksi Sdp:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma kyselytunnilla torstaina.

Purra sanoo ihmettelevänsä, ”jos jollekin on vielä vuonna 2022 epäselvää se, millaisia ongelmia massasiirtolaisuus aiheuttaa”. Hänen mielestään Ruotsi on siitä hyvä esimerkki.

”Mutta totta kai vasemmalla esitetään näitä kantoja ja kieltäydytään katsomasta todellisuutta.”

Perussuomalaiset ei valtaan päästessäänkään pystyisi lopettamaan Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa. Esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomikin on sitoutunut.

Perussuomalaiset pyrkisikin vähentämään maahanmuuttoa lukuisilla eri toimilla, kuten esimerkiksi oleskelulupakäytäntöjen ja perheenyhdistämisen edellytysten kiristyksillä. Myös puolueen talouspolitiikka perustuu pitkälti ajatukseen maahanmuuton vähentämisestä ja kehitysavun leikkaamisesta.

Perussuomalaiset ei esimerkiksi kannata toisen oppositiopuolueen kokoomuksen esittämiä sosiaaliturvan leikkauksia työllisyyden kohentamiseksi. Purra kertoo, että puolue olisi perunut hallituksen päätöksistä esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen ja sote-uudistuksen.

Sen sijaan perussuomalaiset esittää useita valtion tuloja vähentäviä toimia, kuten tuntuvia polttoaineverotuksen kevennyksiä. Esitysten toteuttaminen lisäisi valtion velkaantumista.

Jussi Halla-aho luovutti puheenjohtajan nuijan Riikka Purralle perussuomalaisten puoluekokouksessa Seinäjoella elokuussa.

”Vasemmalla kieltäydytään katsomasta todellisuutta.”

Purra toistaa saman asian, johon puolueen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho vetosi usein: perussuomalaisten talouspolitiikkaa on vaikea sovittaa vain yhden vuoden budjettiin, koska maahanmuuton vähentäminen pienentää sosiaalitukien tarvetta vasta pitkän ajan kuluessa ja vähentää lopulta valtion velkaantumista. Näin puolue uskoo.

Perussuomalaisten mielestä myös iso osa niin sanotusta työperäisestä maahanmuutosta on haitallista, koska monet työn perässä EU:n ulkopuolelta tulevista eivät tule toimeen pienellä palkallaan ja tarvitsevat lisäksi sosiaaliturvaa. Useat muut puolueet ja myös monet taloustieteilijät ovat eri mieltä ja pitävät työperäisen maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä tärkeänä väestön ikääntymisen vuoksi.

Purra nousi puolueen puheenjohtajaksi elokuussa, kun Halla-aho jätti tehtävän. Ensimmäisen kauden kansanedustaja sanoi kisan alkaessa, ettei hänellä ollut erityistä hinkua nousta puolueen johtoon.

Pelkkää ruusuilla tanssimista ensimmäisen runsas puolivuotinen ei ole ollut, sillä perussuomalaisten kannatus on ollut laskussa. Purra sanoo, ettei puheenjohtajan työ ole helppoa, eikä hän odottanutkaan sen olevan.

”Kun on kysytty, miltä tuntuu ja miten menee, siihen on tässä tehtävässä sanottava, ettei oikein osaa vastata. Tämä on niin kokonaisvaltaista, tämä on käytännössä kaikki mitä on. Ei ole oikein mitään sellaista, mihin varsinaisesti vertaisi. Nyt ollaan tässä, ja tällä mennään.”

Kuka?

Riikka Purra

  • Syntynyt Pirkkalassa vuonna 1977.

  • Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Asuu Kirkkonummella.

  • Perussuomalaisten puheenjohtaja viime elokuusta lähtien.

  • Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

  • Ennen kansanedustajuutta työskenteli suunnittelijana perussuomalaisten puoluetoimistolla. Toiminut myös tutkijana ja opettajana.

  • Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat