EU-komissio hyväksyi lisä­tuet sodasta kärsiville maan­viljelijöille, Suomi aikoo jakaa 300 miljoonaa euroa tiloille kulujen kasvun vuoksi

Komissio esitteli joukon toimia, joilla unioni pyrkii takaamaan ruokaturvan.

Ukrainan sodan luoman epävarmuuden lisäksi maanviljelijöiden kuluja lisää esimerkiksi kallistunut energian hinta.

23.3. 18:18 | Päivitetty 24.3. 20:16

Euroopan komissio antaa jäsenmaille mahdollisuuden tarjota lisää valtiontukea maanviljelijöille, lannoitetuottajille ja kalastusalan toimijoille tilapäisen kriisijärjestelyn kautta.

Tämä tarkoittaa, että Suomi voi EU:n puolesta jakaa ainakin osan kaavailemastaan tuesta maanviljelijöille.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on kertonut jo aiemmin, että hallitus on lisäämässä tukea kotimaiselle ruoantuotannolle noin 300 miljoonalla eurolla.

Maa- ja metsä­talous­ministeriön maatalousneuvos Kari Valonen sanoo, että ihan heti tukirahoja ei voi laittaa jakoon. Suomen 300 miljoonan euron tuki tulee koostumaan useista osista.

Valonen sanoo, että komissio julkaisi nyt tilapäisen valtiontuen suuntaviivat, jotka mahdollistavat ison osan Suomen kaavailemasta tukipaketista.

”Tämä antaa työkalun, jolla voi kohdistaa tukia ainakin joillekin tuotantoaloille. On vielä työn alla, kenelle ja millä tavalla tuki jaetaan. Me yritämme mahdollisimman nopeasti laittaa toimeen tuen kansallisen sovelluksen.”

Maanviljely- ja kalastusalan tuki olisi komission mukaan enintään 35 000 euroa yritystä kohden. Tarkoituksena on auttaa maanviljelijöitä, jotka kärsivät kulujen merkittävästä kasvusta.

Valosen mukaan komission päätös koskee vasta yleisiä puitteita. Suomen kansallinen tukisuunnitelma pitää vielä hyväksyä EU:ssa.

Valonen ei osaa vielä sanoa, milloin tuet ovat tileillä.

”Hakuun ehkä päästään hyvinkin ensi kuun aikana ja maksuun seuraavien kuukausien aikana. Se olisi jo hyvä suoritus.”

Valonen sanoo, että Suomessa todennäköisesti vielä neuvotellaan, tulevatko kaikki tuet olemaan nopeasti jaettavaa tukea vai onko osa investointitukia.

”Investointitukia voidaan kohdistaa esimerkiksi biokaasun tuotantoon, jotta tämä tukisi myös vihreää siirtymää ja vähentäisi riippuvuutta fossiilisista tuontienergiasta.”

Ukrainan sodan luoman epävarmuuden lisäksi maanviljelijöiden kuluja lisää esimerkiksi kallistunut energian hinta.

EU on ilmoittanut myös muista valtiontukisääntöjen joustoista, jotta Ukrainan sodasta ja sotaan liittyvistä pakotteista kärsiviä yrityksiä pystyttäisiin tukemaan. Muiden alojen yritysten kohdalla kriisin vuoksi annettava valtiontuki voisi olla enintään 400 000 euroa yritystä kohden.

Komission mukaan kriisijärjestely on voimassa vuoden loppuun asti.

EU-komissio esitteli keskiviikkona joukon toimia, joilla unioni pyrkii takaamaan ruokaturvan Ukrainan sodan aikana. Ukraina on merkittävä maatalousmaa, joten sodan vaikutukset näkyvät myös maan rajojen ulkopuolella.

Komission mukaan Eurooppaa ei uhkaa pula ruoan saatavuudesta. Huolena kuitenkin on ruoan hinnan voimakas nousu, joka voi aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisten arkeen.

Ruokaturvan takaamiseksi EU-komissio esittää muun muassa, että unionissa sallitaan väliaikaisesti ravinto- ja rehukasvien viljely kesantomailla sekä säilytetään viljelijöille maksettava täysi viherryttämistuki.

Komissio on hyväksynyt myös 500 miljoonan euron tukipaketin eniten sodasta kärsineiden viljelijöiden tukemiseksi.

Ruoan kohtuullisten hintojen varmistamiseksi komissio huomauttaa, että jäsenmaat voivat käyttää alennettuja arvonlisäverokantoja.

Vaikka ruokapula ei uhkaa Eurooppaa, tilanne on huolestuttava esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, jotka ovat huomattavan riippuvaisia tuontiviljasta.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU aikoo suunnata 2,5 miljardia euroa vuoteen 2024 mennessä auttamaan alueita, jotka kärsivät ruokapulasta eniten.

Von der Leyenin mukaan Venäjä on estänyt satojen viljaa kuljettavien alusten kulun Mustallamerellä.

”Vetoan [presidentti Vladimir] Putiniin näiden alusten liikkeelle pääsemiseksi”, von der Leyen kommentoi Twitterissä.

Komission arvion mukaan Venäjä vaikuttaa tahallisesti pyrkivän tuhoamaan Ukrainan ruokavarastoja ja ruoantuotantoa, millä on vaikutusta maailmanlaajuisesti.

Komissio esitteli keskiviikkona myös ideoita EU:n energiatilanteen parantamiseksi, sillä keskustelua energiasta käydään torstaina alkavassa EU-maiden johtajien huippukokouksessa.

Komissio esitteli laajemman suunnitelmansa asiasta jo aiemmin tässä kuussa. Keskiviikkona komissio antoi varsinaisen lainsäädäntö­ehdotuksen suunnitelmassa mainitusta kaasuvarastointi­vaatimuksesta.

Komissio esittää, että EU:n alueella toimivat maanalaiset kaasu­varastot velvoitettaisiin täyttämään varastonsa vähintään 80-prosenttisesti tämän vuoden marraskuuhun mennessä. Seuraavina vuosina vaatimus olisi 90 prosenttia ennen lokakuussa alkavaa lämmityskautta.

Komissio esittää myös, että kaasuvarastot ovat kriittistä infrastruktuuria, joiden haltijoilta tulisi edellyttää pakollista sertifiointia.

Lisäksi komissio on valmis perustamaan työryhmän kaasun yhteishankintoja varten.

Oikaisu 24.3.2022 kello 20.16: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että tuki olisi komission mukaan 35 000 euroa yritystä kohden. Tuki on kuitenkin enintään 35 000 euroa yritystä kohden.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat