Nyt pitää leikata työttömien sosiaali­tukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo

Oppositiojohtajan mielestä hintojen noususta huolimatta Suomessa pitäisi tehdä toimia, jotka tekevät työnteosta nykyistä kannattavampaa suhteessa työttömänä olemiseen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnan kuppilassa.

26.3. 2:00 | Päivitetty 26.3. 9:46

Nykyinen hallitus on jättämässä Suomen ”aivan kammottavaan” jamaan, sanoo Petteri Orpo. Kokoomuksen puheenjohtajan mielestä hallitus ei näytä millään kykenevän vastuulliseen talouspolitiikkaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ovat kertoneet, että hallitus rikkoo aiemmin sopimansa menokehykset eli valtion enimmäismenot jälleen tänä ja ensi vuonna Ukrainan sodan vaikutuksiin vastaamiseksi. Orpo sanoo itsekin pitävänsä panostuksia puolustukseen, huoltovarmuuteen ja muuhun varautumiseen välttämättöminä.

”Mutta hallituksen velvollisuus olisi tehdä ne lähtökohtaisesti kehysten sisällä eli vastaavasti ottaa jostain muualta pois. Niin tässä maassa on aiemmin toimittu. Tämä hallitus vain ei yksinkertaisesti kykene minkäänlaiseen priorisoimiseen ja leikkauksiin.”

Viikko sitten valtiovarainministeri Saarikko korosti HS:n haastattelussa, että nyt asioita on pantava tärkeysjärjestykseen ja suomalaisten on myös varauduttava hintojen nousun vuoksi luopumaan jostain. Saarikko ei kuitenkaan yksilöinyt, mihin valtion rahaa ei riitä eli mistä otetaan pois.

Orpon mielestä keskustan puheet toistavat samaa kaavaa: Mika Lintilä, Katri Kulmuni, Matti Vanhanen ja Saarikko ovat vuorotellen valtiovarainministereinä vannoneet tiukan taloudenpidon nimiin, mutta ”tulleet jokaisista hallituksen talousneuvotteluista ulos niin, että kaikki on mennyt”.

”Näyttöjä ei ole. Jos Saarikko toimisi kuten hän puhuu, hän olisi hyvä valtiovarainministeri.”

Saarikko ja Orpo aluevaalitentissä tammikuussa.

”Jos Saarikko toimisi kuten hän puhuu, hän olisi hyvä valtiovarainministeri.”

Mitä oppositiojohtajan mielestä siis pitäisi tehdä?

Orpo viittaa tuttuun tapaan kokoomuksen syksyllä tekemään vaihtoehtobudjettiin. Siinä puolue listaa leikkauksia ja työllisyystoimia talouden tasapainottamiseksi. Keskeisiä keinoja ovat leikkaukset sosiaalietuuksiin, kuten työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Leikkaukset osuisivat ennen kaikkea työttömiin. Nykyisiä eläkkeitä kokoomus ei leikkaisi.

Hallitus taas päinvastoin pohtii vasemmistoliiton esityksestä ylimääräistä korotusta sosiaalitukiin. Syynä on se, että nopea hintojen nousu voi ajaa pienituloisia ahtaalle. Kokoomus kuitenkin pysyy linjansa takana hintojen noususta huolimatta, Orpo sanoo.

”Ajamme sosiaalitukien leikkaamista, jotta työn vastaanottaminen kannattaisi nykyistä enemmän. Tämä on oikea hetki tehdä rakenteellisia uudistuksia sosiaaliturvaan ja verotukseen. Meillä on edelleen työvoimapula tämän kaiken keskellä, ja rakenteellinen työttömyys on suurta. Meidän pitäisi saada saada sadat tuhannet työttömät ja kymmenettuhannet avoimet työpaikat kohtaamaan.”

Kokoomusjohtaja sanoo, että hän ymmärtää elinkustannusten nousun osuvan pahoin moniin suomalaisiin kotitalouksiin.

”Mutta kaikkeen ei ole nyt varaa, joten valintoja on tehtävä. Me haluamme keventää ansiotuloverotusta, jotta ihmisille jäisi jonkin verran enemmän käteen rahaa, jolla pärjätä kasvaneiden laskujen kanssa.”

Kokoomus ajaa yli 800 miljoonan euron veronkevennyksiä, jotka kohdistuisivat kaikkiin tuloluokkiin ja myös eläkeläisille. Keskituloiselle palkansaajalle jäisi kokoomuksen ehdotuksissa käteen noin 20 euroa kuukaudessa nykyistä enemmän. Hallitus ei ole vastaaviin veronkevennyksiin lähtenyt, vaikka Saarikko on mahdollisuutta toisinaan väläytellyt.

Keskusta ja muu hallitus ovat vedonneet siihen, että veronkevennykset heikentäisivät julkista taloutta entisestään. Saarikko on esimerkiksi arvostellut kokoomusta siitä, että puolue esiintyy tiukkana taloudenpitäjänä mutta haluaisi tehdä ison loven valtion tuloihin. Orpo kiistää arvostelun, vaikka myöntääkin veronkevennysten ainakin lyhyellä tähtäimellä vähentävän valtion tuloja ja lisäävän velkaantumista.

”Veronkevennykset ovat osa kokonaisuutta, jolla nostetaan työllisyyttä ja vauhditetaan kasvua. Samaan aikaan esitämme leikkauksia esimerkiksi sosiaaliturvaan juuri siksi, että työnteosta tulisi yhä kannattavampaa. Ja meidän mielestämme on oikeudenmukaista, että ihmisille jää sitten heidän omista, työllä ansaitsemistaan rahoista enemmän käteen. Keskusta ei ilmeisesti näe näin.”

”On oikeudenmukaista, että ihmisille jää heidän työllä ansaitsemistaan rahoista enemmän käteen.”

Kriisienkin keskellä hallitus on yllättäen saavuttamassa kovan työllisyystavoitteensa. Hallituksen seuraama 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen niin sanottu trendiluku nousi helmikuussa 74 prosenttiin, kertoi Tilastokeskus tiistaina. Kun kesken hallituskauden tapahtunut tekninen laskentatavan muutos siivotaan pois, työllisyysaste on suurin piirtein 75 prosenttia.

Oppositiojohtaja ei anna työllisyyden noususta lainkaan ansiota hallitukselle. Hän uskoo velkarahalla tehdyn elvytyksen kohentaneen työllisyyttä jonkin verran, muttei pidä kohennusta kestävänä. Orpon mielestä hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi toimia, jotka lisäisivät työnteon kannustimia ja toisivat työllisiä yksityiselle sektorille.

”Tiedän monien ärsyyntyvän, kun sanon tämän, mutta minusta viime hallituskaudella tehdyt uudistukset työmarkkinoille vaikuttavat työllisyyden kohenemiseen nyt enemmän kuin tämän hallituksen toimet. Hallitus ei ole tuonut eduskuntaan vielä yhtäkään merkittävää työllisyysreformia, ei edes eläkeputken poistoa.”

Seuraavalla, oletusarvoisesti ensi vuonna aloittavalla hallituksella on Orpon mukaan edessään suuri työ nykyisen hallituksen jälkien siivoamiseksi. Hänen mielestään menoja pitäisi alkaa sopeuttaa talouspolitiikan arviointineuvoston esittämällä tavalla vuosittain 0,2–0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se tarkoittaisi joka vuosi noin puolesta miljardista miljardiin euroon ulottuvia leikkauksia tai veronkorotuksia. Kokoomus ei kannata verotuksen kiristämistä.

Pian kuusi vuotta kokoomusta johtanut Orpo arvostelee hallituksen talouspolitiikkaa jo suorastaan rutiininomaisin ottein. Yksi kysymys saa silti hänetkin mietteliääksi ja asettelemaan sanojaan hyvin tarkoin.

Hoitajaliitot ja muut julkisen sektorin järjestöt uhkaavat laajoilla lakoilla, jos kunta- ja hyvinvointialue­työnantajat eivät myönny tuntuviin palkankorotuksiin ja usean vuoden palkkaohjelmaan. Koska esimerkiksi hoitajien palkat tulee sote-uudistuksen jälkeen rahoittamaan käytännössä kokonaan valtio, vaatisi liittojen palkkavaatimusten toteutuminen hallituksen väliintulon.

Orpo puhumassa eduskunnassa vuonna 2007.

”Siitä alkoi kriisien aika.”

Orpo muistelee, kuinka hän tuoreena ensimmäisen kauden kansanedustajana vuonna 2007 piti kokoomuksen ryhmäpuheen ja se ”jännitti ihan pirusti”. Puheenvuorossaan Orpo puolusti kokoomuksen vaalilupauksia hoitajien palkkojen korottamisesta, vaikka ne ajoivat työmarkkinat kaoottiseen tilaan. Silloin Orpo sanoi, että poliitikkojen on toimittava oikeudenmukaisten tavoitteiden, kuten palkkatasa-arvon, puolesta.

Nyt Orpo sanoo ajanjakson olleen eduskunnassa ahdistava ja ”jollain tavalla muuttaneen tätä taloa pysyvästi”.

”Siitä alkoi kriisien aika. Vaalirahakohu, finanssikriisi, eurokriisiä toisensa perään, pakolaiskriisi, koronakriisi, Ukrainan sota. Olemme odottaneet niin sanotusti normaalia aikaa, mutta sellaista ei vain ole tullut.”

Orpon mielestä jälkikäteen on selvää, että kokoomuksen ja ylipäätään poliitikkojen puuttuminen työmarkkinoihin aiheutti Antti Rinteen (sd) sanoin ”sutta ja sekundaa”. Hän korostaa silti ymmärtävänsä hoitajien ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden palkkavaatimuksia.

”Neuvottelupöydässä pitäisi löytää ratkaisu, joka tyydyttää työntekijöitä mutta ottaa huomioon myös julkisen talouden kestävyyden. Ja ratkaisun täytyy tunnistaa tämän maan valtava hoitajapula. Tämän eksaktimmin en suostu sanomaan tästä, en ole neuvottelija enkä halua sotkeutua tähän”, Orpo päättää tivaamisen omasta näkemyksestään.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisesta Orpo antaa kiitosta hallitukselle ja presidentille. Hän sanoo pitävänsä keskeisenä, että Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä jo lähikuukausina. Orpo ei usko, että parempi ajankohta tulee vastaan vain odottelemalla.

Kokoomusjohtaja myöntää, että ”operatiivisena ihmisenä” hän olisi koronaviruskriisin ja suurten turvallisuuspoliittisten linjanvetojen aikana mieluummin pääministeri kuin oppositiojohtaja. Pääministeriys on turkulaiselle ensi vuonna realistinen tavoite, sillä kokoomus on tällä hetkellä mielipidemittauksissa suurin puolue. Orpo itse ei kuitenkaan halua vielä niin pitkälle ajatella.

”Vuosi on pitkä aika. Emme sorru siihen politiikan helmasyntiin, että ryhtyisimme tässä vaiheessa jotain ministerinsalkkuja jakamaan.”

Petteri Orpo

  • Syntynyt 3. marraskuuta 1969 Köyliössä. Asuu nykyisin Turussa.

  • Kansanedustaja vuodesta 2007.

  • Kokoomuksen puheenjohtaja kesäkuusta 2016 lähtien. Toiminut valtiovarainministerinä, sisäministerinä sekä maa- ja metsätalousministerinä.

  • Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat