Pääministeri Marin: Suomi lähettää lisää aseellista apua Ukrainaan

Aseavun tarkasta sisällöstä ei kerrota julkisuuteen, koska Venäjä on uhannut voivansa iskeä asekuljetuksiin.

Sotilaskuljetuskone haki maaliskuun alussa Ukrainaan menossa olleita tarvikkeita Tampereelta.

24.3. 15:28 | Päivitetty 24.3. 17:30

Suomi päätti torstaina lähettää lisää puolustustarvikkeita ja aseita Ukrainalle.

Ukraina on pyytänyt apua sekä EU:lta että Naton jäsenmailta. Ukraina on laatinut luetteloja eniten tarvitsemastaan aseistuksesta.

”Kyse on myös aseellisesta avusta Ukrainalle. Yksityiskohtia ei avata, jotta saisimme kuljetuksen perille Ukrainaan”, Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi medialle Brysselissä ennen huippukokousta.

Marin ei kertonut avun rahallista arvoa.

”Meidän pitää varautua tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin tämä sota kestää”, Marin sanoi.

Avun perillemenon varmistamiseksi sen sisällöstä, toimitustavasta ja aikataulusta ei kerrota tarkemmin julkisuuteen, tiedotti Puolustusministeriö torstaina. Sen mukaan EU, Nato ja Puola ovat pyytäneet, ettei avusta ja sen kuljetustavoista kerrota enempää turvallisuussyitä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on uhannut Venäjän voivan hyökätä lännen Ukrainaan lähettämien asekuljetuksien kimppuun.

Tähän mennessä apua on kanavoitu Ukrainaan lennättämällä sitä Puolan kautta. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan avustuksia on lennätetty puolalaiselle lentokentälle, jota suojaamaan on sijoitettu Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.

Puolustusministeriöstä kerrotaan, että Suomen antamassa avussa on pyritty huomioimaan Ukrainan itse esittämät tarpeet. Ministeriöstä vakuutetaan, että apu ei vaaranna Suomen kansallista puolustuskykyä.

Suomi päätti antaa Ukrainalle aseapua ensimmäisen kerran jo helmikuun lopussa.

Lue lisää: Ukraina anoi aseita, mutta Suomen johdossa ja kenraali­kunnassa emmittiin – HS:n selvitys paljastaa, kuinka yksi käänne Euroopan ytimessä muutti Suomen linjan

Tuolloin Ukrainaan päätettiin lähettää 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 taistelumuonapakkausta.

Puolustusvoimat ei tuolloinkaan kertonut lähetetystä aseistuksesta tarkempia yksityiskohtia, kuten sinkojen tyyppejä.

Sosiaalisessa mediassa on kuitenkin näkynyt kuvia, joista voi päätellä, että ainakin Suomen lähettämät kertasingot tai vähintään osa niistä on jo päätynyt Ukrainan asevoimille.

Kuvissa on näkynyt Puolustusvoimien tarroilla varustettuja 66 KES 88 ORAK -sinkoja. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi kevyemmin panssaroituja ajoneuvoja vastaan.

Ruotsi on ollut Suomea avoimempi tiedottamisessaan. Ruotsi kertoi aiemmin tällä viikolla aikovansa lähettää Ukrainaan 5 000 kertasinkoa lisää. Ruotsi on jo aiemmin antanut Ukrainalle 5 000 kertasinkoa.

Oikaisu 24.3. kello 16.27: Jutussa väitettiin aiemmin virheellisesti, että Ruotsi olisi lähettänyt Ukrainaan panssarintorjuntaohjuksia ja että se aikoisi lähettää niitä lisää. Panssarintorjuntaohjuksien sijaan kyse on kertasingoista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat