Ministeri Emma Kari ehdottaa Suomeen uutta virastoa – tarkoitus saada vihreät hankkeet lupa­jonon kärkeen

Ympäristövaikutusten arviointi ja lupia keskitettäisiin uuteen valtakunnalliseen virastoon, jotta tuulivoimahankkeet saataisiin etenemään nopeammin.

Emma Kari haluaa, että vihreää siirtymää edistävät hankkeet saavat etusijan lupakäsittelyssä.

27.3. 17:47

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) ehdottaa Suomeen uutta virastoa. Karin mielestä valtakunnallinen ympäristölupavirasto tarvitaan, jotta Suomi pystyy vauhdittamaan erilaisia vihreitä hankkeita.

Ehdotuksen taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Suomi ja muutkin Euroopan maat haluavat nyt parantaa omaa energiaomavaraisuuttaan ja vähentää riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta.

”Suomella on iso halu muuttaa energiapolitiikkaansa niin, ettemme me omilla energiahankinnoillamme ole rahoittamassa Putinin sotaa Ukrainaa vastaan”, Kari sanoo HS:n haastattelussa.

Venäläisestä energiasta irrottautuminen vaatii isoja muutoksia. Suomeen tuodusta energiasta noin puolet on peräisin Venäjältä.

”Tässä on paikka todella isoon murrokseen. Tämä on meille Suomena myös valtava mahdollisuus. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähtee liikkeelle kymmenen miljardin euron edestä vihreän siirtymän hankkeita ja investointeja, jos tälle vain annetaan mahdollisuus”, Kari sanoo.

Lue lisää: EU-johtajat sopivat varautuvansa Venäjän energiahanojen tyrehtymiseen: kaasuvarastot täytetään ja yhteisostot aloitetaan

Karin mielestä Suomi tarvitsee nyt ”energiaitsenäisyysohjelman”. Ohjelmassa kartoitettaisiin keinot, miten irtautumista fossiilisesta energiasta vauhditetaan.

Kari itse korostaa tuulivoiman merkitystä. ”Siinä on valtava potentiaali.”

Kiihdyttämisen varaa on ainakin siinä mielessä, että Suomen kokonaisenergiasta tuulivoiman osuus on runsaat kaksi prosenttia. Sähköstä tuotetaan tuulivoimalla jo noin kymmenen prosenttia.

Karin mielestä tavoite tuulivoiman määrälle vuodelle 2030 pitäisi olla 30 terawattitunnin luokkaa. Nyt tuulivoimaa tuotetaan noin 8 terawattituntia, eli määrä pitäisi lähes nelinkertaistaa. Kari muistuttaa, että edelliseen nelinkertaistamiseen meni vain seitsemän vuotta.

Nyt tuulivoimahankkeet kuitenkin etenevät turhan hitaasti. Parhaillaan suunnitteilla ja käynnissä on 336 maa- ja merituulivoimahanketta, joista vajaa sata on luvitettu.

”Yksityisestä rahasta se ei ole kiinni, sitä tulee niin paljon kuin hankkeita vain saadaan luvitettua. Eli ympäristövaikutusten arviointi ja luvituspuoli on tässä isossa roolissa”, Kari sanoo.

Tähän tahmeuteen Karin ratkaisu on uusi kansallinen ympäristölupaviranomainen.

Uuteen virastoon siirrettäisiin ennen kaikkea ympäristövaikutusten arviointia (yva-menettely). Sitä hoidetaan nyt alueellisissa ely-keskuksissa. Kari näkee tässä kaksi ongelmaa.

Ensinnäkin käsipareja on liian vähän.

”Ympäristöpuolen ely-keskuksista on viety henkilöstöresursseja viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljännes. Ihmisiä on siis vähemmän samalla, kun hankkeita olisi menossa eteenpäin enemmän kuin koskaan. Ihmisiä on siellä tekemässä tätä aivan liian vähän”, Kari sanoo.

Toinen ongelma on aluehallintovirastojen (avi) ja ely-keskusten aluerakenne. Yva-menettely ja erilaisia lupia hoidetaan oman alueen aveissa ja elyissä, eikä hankkeita voi siirrellä ruuhkien helpottamiseksi eri alueiden välillä kuten vaikkapa verottaja tai Kela voivat tehdä.

Yva-menettelyn lisäksi uuteen virastoon voitaisiin siirtää erilaista ennakko- ja jälkivalvontaa, ympäristölupia, poikkeusten hakemisia luonnonsuojelulaista sekä merituulivoiman vesiluvat. Näitä tehtäviä siirtyisi sekä elyistä että aveista.

”Nyt lupa- ja muut prosessit on hajotettu 17 alueelliseen virastoon. Silloin tuulivoimahanketta käsitteleviä ihmisiä voi olla todella vähän yksittäisessä aluehallintovirastossa tai ely-keskuksessa. Eli välttämättä osaaminen ei ole siellä, missä hankkeiden suuri määrä on”, Kari sanoo.

Hän korostaa, että nyt yva- ja luvitustyö on vähillä käsipareilla todella laadukasta, mikä on hyvää mallia muulle maailmalle: Suomessa yritysten on helppo toimia. Mutta ihmisiä on yksinkertaisesti liian vähän ja liian hajallaan.

Käsittelijöitä tarvitaan lisää, ja heidät pitää koota yhteen. Valtakunnallisuuden etu olisi se, että näin erilaisen hankkeiden ja investointien joukosta voitaisiin laittaa etusijalle vihreän siirtymän hankkeet.

Tämä tarkoittaisi paitsi tuulivoimaa myös esimerkiksi fossiilittomasti valmistettavaa terästä.

”Kun fossiilisista polttoaineista halutaan irtautua sekä ilmastosyistä että nyt myös turvallisuuspolitiikan takia, näitä hankkeita pitää pystyä myös priorisoimaan. Valtakunnallisessa virastossa on mahdollista tunnistaa, että mitkä hankkeet ovat niitä, jotka vievät vihreää siirtymää eteenpäin. Vihreä siirtymä on koko maan asia, ja osaamisen ja henkilöstön pitää olla oikeassa paikassa tekemässä oikeita asioita”, Kari perustelee.

Uusi virasto lisähenkilöstöineen maksaisi Karin mukaan joitakin miljoonia euroja.

Priorisoinnilla hän tarkoittaa sitä, missä järjestyksessä hankkeet otetaan käsittelyyn. Valtakunnalliseen lupavirastoon siirrettäisiin laajasti yva-menettelyjä ja erilaisia lupia, oli kyseessä sitten tuulivoimaa, terästehdas tai vaikkapa sellutehdas.

Uusi virasto lisähenkilöstöineen maksaisi Karin mukaan joitakin miljoonia euroja.

”Tässä olisi mahdollisuus muutaman miljoonan panostuksella saada kymmenellä miljardilla eurolla hankkeita eteenpäin. Kyse on siitä, mihin yritykset haluavat investoida, mistä ne saavat puhdasta sähköä, ja nämä ovat niitä tulevaisuuden työpaikkoja”, Kari sanoo.

Ely-keskusten yva-menettelyt eivät ole ainoa asia, mikä tuulivoimalupia hidastaa. Hallinto-oikeuksissa ei myöskään ole tarpeeksi väkeä, mikä venyttää valituskierrokset pitkiksi.

Lisäksi joissakin kunnissa kaavoituksessa ei ole tarpeeksi väkeä. Tuulivoimahankkeet tarvitsevat voimassaolevan kaavan edetäkseen. Tuulivoimala tarvitsee myös rakennusluvan.

”Kaikkia näitä pullonkauloja pitää ratkoa, ja esimerkiksi hallinto-oikeuksien resurssit ovat suoraan hallituksen päätäntävallassa. Nämä ovat taloudellisestikin tärkeitä investointeja, joita olisi järkevää saada eteenpäin.”

Tuulivoimalat vastaisivat suoraan sähkön kysyntään. Nyt Suomeen tuodaan noin viidennes sähköstä. Tuontisähköstä pääosa tulee Ruotsista. Venäjän osuus tuontisähköstä on noin kolmannes.

Määrällisesti eniten Venäjältä tuodaan raakaöljyä ja muita öljytuotteita. Niistä jalostetaan etenkin liikennepolttoaineita. Tuulivoima ei suoraan vähennä tätä riippuvuutta, mutta jos autokanta sähköistyy enenevissä määrin, vähentää se riippuvuutta fossiilisesta ja venäläisestä energiasta.

Öljytuotteita voidaan kuitenkin helposti tuoda muualtakin kuin Venäjältä. Suhteellisesti eniten Suomi on Venäjän varassa maakaasun suhteen, sillä Venäjältä tulee maakaasuputki Suomeen Imatran kautta. Myös Viron kautta saadaan tuotua putkikaasua.

Huoltovarmuuden näkökulmasta on väliä silläkin, miten helposti polttoaineet ovat varastoitavissa. Tältä kannalta vaikeimpia ovat kaasu ja sähkö.

Maakaasua käytetään lämmittämisen lisäksi teollisuuden prosesseissa, joissa se on vaikeammin korvattavissa.

”Kaasukysymys on vaikeampi”, Kari myöntää. Kokonaisenergiasta kaasun osuus on kuitenkin alle viisi prosenttia.

Kari korostaa tuulisähkön tarpeellisuutta, kun yhteiskunta sähköistyy. Esimerkiksi öljylämmityksestä ollaan luopumassa. Kivihiilestä on jo tehty kieltolaki. Yhä enemmän lämmitystä, liikennettä ja teollisuuden prosesseja siirtyy sähkön varaan.

Kari korostaa myös tuulivoiman kotimaisuutta. ”Siinä nyt ainakin polttoaine on täällä. Kotimaisuusaste on korkea, noin 70 prosenttia”, Kari sanoo.

Oikaisu 28.3. klo 13.45: Ministeri Emma Karin ehdotus tuulivoimaloiden ympäristölupien siirtämisestä uuteen virastoon on muutettu ehdotukseksi siirtää tuulivoimaloiden yva-menettelyt uuteen virastoon. Tuulivoimalat eivät lähtökohtaisesti tarvitse ympäristölupaa. Ympäristölupia ei myöskään haeta ely-keskuksista. Samalla kautta linjan juttuun on muutettu ympäristölupia koskevat kohdat laajemmin erilaisiksi ympäristöhallinnon prosesseiksi. Lisäksi juttuun lisätty tieto Viron kautta tulevasta kaasuputkesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat