Eduskunnassa haluttiin tietää, onko Suomi edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyydestä – ulko­ministeri Haavisto kiisti kaupan­käynnin

Haavisto: Minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) puhui eduskunnassa tiistaina.

29.3. 13:58 | Päivitetty 29.3. 17:11

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi Turkin ymmärtävän Euroopan turvallisuustilannetta ja myös Suomeen sen vuoksi kohdistuvia paineita. Nato-maa Turkin näkemys on tärkeä, jos Suomi päättää hakea Naton jäseneksi. Päätös uuden jäsenmaan ottamisesta edellyttää kaikkien Nato-maiden hyväksyntää, ja Turkin suhtautumista Suomen mahdolliseen jäsenyyteen on pidetty torjuvana tai vähintäänkin kysymysmerkkinä.

Turkin kantaa tiedusteltiin Haavistolta, kun eduskunta kävi tiistaina ajankohtaiskeskustelun kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

Haavisto kertoi käyneensä kuukauden sisällä kaksi kertaa Turkissa ja keskustelleensa asiasta.

”Kyllä minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki nämä paineet ymmärtää Nato-jäsenenä, siinä roolissa ymmärtää Suomenkin tilannetta”, Haavisto vastasi.

Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho sanoi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin esittäneen viime viikolla maan EU-jäsenyysneuvottelujen käynnistämistä uudelleen. Turkin jäsenyyttä ei ole katsottu hyvällä maan demokratia- ja ihmisoikeusongelmien vuoksi.

”Oliko Turkin mahdollinen EU-jäsenyys esillä vierailuillanne ja onko Suomi ehkä edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyyden suhteen”, Yrttiaho kysyi.

Kaupankäynnin Haavisto kiisti tiukasti.

”Suomi on aikanaan sitä kannattanut (Turkin EU-jäsenyyttä) ja pitänyt esillä Turkin roolia, mutta sitten EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet. Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, mutta Turkki – kuten sanoin – ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen ja näiden vierailujen yhteydessä on ollut mahdollista käydä sitä yksityiskohtaisemmin lävitse.”

Keskustelussa nousi esiin myös muun muassa kansainvälisten järjestöjen asema ja puolueettomuus. Viikonloppuna uutisoitiin, että ukrainalaiset ovat arvostelleet avustusjärjestö Punaisen Ristin päätöstä avata mahdollisesti toimisto Venäjän puolella Itä-Ukrainassa tehtävän työn tehostamiseksi. Ukrainalaisten keskuudessa levisi uutisten mukaan kiukkua kansainvälisiä järjestöjä, erityisesti Punaista Ristiä kohtaan.

Haaviston mielestä Suomen täytyy antaa kaikki tuki kansainväliselle Punaiselle Ristille ja YK-järjestöjen työlle ja lisäksi ”torjua tarpeetonta kritiikkiä, jota he kohtaavat tehdessään sitä työtä, mikä heille sopimusten mukaisesti kuuluu”.

”Puhuin viikonloppuna kansainvälisen Punaisen Ristin edustajan kanssa. He pitävät yhteyttä Kiovaan ja he pitävät yhteyttä Moskovaan juuri sen takia, että esimerkiksi sotavankeja autettaisiin tässä tilanteessa. Se kuuluu kansainvälisen Punaisen Ristin tehtäviin”, Haavisto sanoi.

Useampi kansanedustaja, muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) kysyi, voisiko Venäjältä takavarikoituja varoja käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen. Haaviston mielestä se olisi hyvä ajatus.

”Täytyy myös miettiä, miten sotakorvauksia maksetaan aikanaan, voiko tulevista kaasu- ja öljytuloista lohkaista jonkin siivun sotakorvauksiin. Se olisi varmaankin optimaalinen ratkaisu. Päästäänkö siihen kansainvälisissä neuvotteluissa, sitä on tietysti vaikea vielä määritellä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat