Keskusta kokoontuu pohtimaan Nato-linjaansa – eikä se talonpoikais­juurten ansiosta välttämättä ole vaikeaa: ”Kun halla vei viljan, ei auttanut kitistä”

Tutkija arvioi, että keskusta on liikkunut Nato-myönteisempään suuntaan jo pitkään, vaikka varsinaisesti muutos näkyy vasta nyt.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on aiemmin kertonut, että pyytää puoluevaltuustolta tukea tehdä ”Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavat ratkaisut”.

9.4. 2:00 | Päivitetty 9.4. 6:11

KUN Keskustan puoluevaltuusto aloittaa kokouksensa lauantaina, on käsiteltävänä yksi suurimmista asioista vuosikausiin: Kuten kaikkien muidenkin puolueiden, on keskustan pian linjattava kantansa siihen, tulisiko Suomen hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

Kokouksen odotetaan – ellei yllätyksiä suuntaan tai toiseen tule – antavan tukensa valtionjohdolle, jotta se voisi tehdä Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavat ratkaisut, siis esimerkiksi päätöksen Natoon hakemisesta.

Puoluejohtaja Annika Saarikko kertoi viime viikonloppuna pyytävänsä puoluevaltuustolta tällaista mandaattia.

Minkälainen päätös Nato-jäsenyyden puoltaminen olisi keskustalle puolueena?

KeskustaLaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ajatellessa mieli palaa helposti presidentti Urho Kekkoseen, YYA-Suomeen ja yritykseen tasapainoilla puolueettomana idän ja lännen välillä.

Tätä historiallista taustaa vasten voisi ajatella, ettei sotilaallinen liittoutuminen länteen olisi keskustassa kaikkein kivuttominta.

Mielipidemittaukset näyttävät toista.

HS:n gallupeissa käännös Naton kannalle on ollut keskustan kannattajien joukossa, kuten muissakin puolueissa, historiallisen nopea sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla.

Ylen kyselyssä keskustan puoluevaltuutetuille jäsenyyttä kannatti liki kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista.

Keskustan entinen pitkäaikainen puoluesihteeri, politiikan tutkija Pekka Perttula hakee Nato-käänteelle selitystä itse sodan ohella talonpoikaisesta mentaliteetista.

Keskustassa osataan sopeutua olosuhteisiin, kuten osattiin myös kylmän sodan aikana.

”Kun halla vei viljan, ei auttanut kitistä”, hän kiteyttää.

Perttulasta kylmän sodan aikana tehtyjen ratkaisujen merkitystä nykypuolueen ajatusmaailmalle ei tulisi ylipäätään liioitella. Puolueen nykytoimijoiden harteille ei pitäisi laittaa ”Kekkos-taakkaa tai Kekkos-vastuuta”, hän sanoo.

”Kekkosen ajasta on kulunut jo 40 vuotta. Kyllä sekin tuntuu vähän teennäiseltä, että sieltä olisi niin vahva traditio tälle uudelle sukupolvelle, joka on elänyt täysin toisenlaisessa Euroopassa”, hän sanoo.

Osa puolueen historiasta elää toki silti nykyisenkin keskustan ulkopoliittisessa ajattelussa.

Keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula

Perttula viittaa Kekkosen 1960-luvulla YK:n yleiskokouksessa pitämään puheeseen, jossa tämä kuvasi Suomen toimivan kansainvälisessä politiikassa pikemmin lääkärin kuin tuomarin osassa. Toisin sanoen Suomi pysyy poissa suurvaltojen välisistä ristiriidoista, ei ota kantaa vaan ratkoo ongelmia, esimerkiksi välittää rauhaa.

”Se on ehkä vaikuttanut sellaisena syvävirtana keskustan luonteeseen”, Perttula sanoo.

Ajatukset suhteiden ylläpidosta ja naapurin ajattelun ymmärtämisestä ovat olleet puolueessa tähän päivään saakka tärkeitä. Tätä, enemmän kuin erityistä Venäjä-myönteisyyttä, edustaa Perttulasta esimerkiksi se, että useampi viime vuosien keskustavaikuttajista on istunut Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajana. Heitä ovat Paula Lehtomäki, Katri Kulmuni ja Petri Honkonen.

Suomen Nato-keskustelusta väitellyt tutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta toteaa, että vaikka keskustan Nato-käännös on vasta nyt selkeä, on suunta ollut sama jo pidempään. Puolueen edustajien puheissa aiempaa myönteisempi suhtautuminen Natoon on alkanut kuulua jo vuosituhannen alusta lähtien.

Tutkija Iro Särkkä

Särkkä uskoo, että muutokseen vaikuttivat muun muassa Nato-optiota koskevan retoriikan tuleminen mukaan keskusteluun sekä rauhankumppanuus. Ne tarjosivat puolueen edustajille aiempaa hyväksyttävämpiä tapoja alkaa puhua Natosta.

”Keskustassa tätä ei ole haluttu sanoa ääneen, mutta siellä on ihan selkeästi havaittavissa trendi, että on oltu menossa Nato-myönteisempään suuntaan 2000-luvulla.”

Selviä Nato-myönteisiä kantoja on silti ollut tähän saakka vähän.

Keskustalle, kuten kaikille muillekin puolueille, kysymys Nato-jäsenyydestä on toki silti yhä vaikea ja suuri.

Särkkä toteaa, että puolueessa on varmasti yhä joukkoa, jonka ulkopolitiikka pohjaa ajatuksiin kylmän sodan ajalta.

Selkeimmin tätä linjaa edustanee jälleen puheenjohtajahaluistaan ilmoittanut konkaripoliitikko Paavo Väyrynen. Hänen roolinsa puolueessa on toki nykyisin vähäinen.

”Jos katsoo kuitenkin puoluejohtoa, se on ihan uusi nuori sukupolvi. Uskon, että he eivät enää ole valmiita palaamaan siihen kylmän sodan aikaiseen maailmaan”, Särkkä sanoo.

Lue lisää: Paavo Väyrynen pyrkii taas keskustan puheen­johtajaksi

Sinänsä Nato-päätöksen kaltaisten suurien ratkaisujen tekeminen ei ole keskustalle pitkäaikaisena valtionhoitajapuolueena vierasta.

Edellinen todella suuren luokan ulkopoliittinen linjaus, EU-jäsenyys, vietiin läpi keskustalaisen pääministerin Esko Ahon johdolla. Puolueen kentällä vastustus oli kovaa. Aho uhkasi jättää puoluejohtajan paikkansa, jollei puolue kääntyisi EU:n kannalle.

Nyt jotkut keskeiset keskustalaiset poliitikot ovat julkisuudessa verranneet Nato-päätöstä juuri EU-päätökseen.

Pekka Perttula uskoo kuitenkin, ettei Nato-päätös ole keskustalle lainkaan yhtä kivulias kuin EU-päätös oli aikanaan. Laajaa ja syvää keskustelua sekä kunnollista prosessia se kuitenkin vaatii samaan tapaan.

Perttula uskoo, että keskustassa voisi olla tukea erityisesti sellaiselle Nato-jäsenyydelle, johon liittyisi tiettyjä loiventavia tekijöitä. Hän viittaa niin sanottuun Norjan malliin, jota esimerkiksi Suomen Pankin keskustalainen pääjohtaja Olli Rehn on pitänyt esillä julkisuudessa.

Norjan malli on Nato-jäsenyys siinä missä muutkin. Norja on kuitenkin itse asettanut toiminnalle joitain rajoituksia, kuten sen, ettei Norjan alueelle sijoiteta Naton tukikohtia.

”Voi olla, että keskusta on kallellaan jäsenyyteen tietyin reunaehdoin”, Perttula sanoo.

Lue lisää: Nato-jäsenyyden ”Norjan malli” syntyi halusta olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa – HS selvitti, mistä siinä on kyse

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat