Turkki lupaa ”myötämielisen harkinnan”, jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä

Naton avoimien ovien politiikka on edelleen voimassa ja Turkki tukee sitä, sanoo Suomen-suurlähettiläs Mehmet Vakur Erkul.

Turkin Suomen-suurlähettiläs Mehmet Vakur Erkul kertoi Turkin linjasta työhuoneessaan Kaivopuistossa.

7.4. 2:00 | Päivitetty 7.4. 6:10

Turkin Suomen-suurlähettiläs Mehmet Vakur Erkul ottaa vastaan suuressa virkahuoneessaan Helsingin Kaivopuistossa ja istuttaa nahkasohvalle.

Seinällä on Erkulin suosikkijalkapallojoukkueen, istanbulilaisen Fenerbahçen pelipaita. Emme ole kuitenkaan täällä ”Fenerin” takia.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyyshakemus tarvitsisi kaikkien 30 Nato-maan ratifioinnin eli hyväksynnän. Naton perustusasiakirjan artikla 10:n mukaan uudet jäsenmaat valitaan yksimielisesti.

Periaatteessa yhdenkin Nato-maan kielteinen kanta riittäisi jäsenyyden estämiseen, vaikka pienimpien Nato-maiden olisi käytännössä hyvin vaikeaa kaataa jäsenyyssopimus yksin.

Turkki on Naton suuria jäsenvaltioita. Se on strategisesti hyvin tärkeä, 84-miljoonainen muslimienemmistöinen maa, josta maantieteellisesti osa on Euroopan ja osa Aasian puolella. Tähän asti on ollut varsin vähän tietoa siitä, kuinka presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johtama maa suhtautuisi Suomen Nato-jäsenyyteen.

Kysytäänpä siis suurlähettiläs Erkulilta. Hän kun edustaa asemamaassaan Suomessa Turkin valtiota.

Tukeeko Turkki, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä?

”Voin sanoa, että Turkki näkee Suomen ystävällismielisenä maana ja kumppanina [partner]. Meillä ei ole minkäänlaista kaunaa Suomea kohtaan”, Erkul sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on hypoteettinen vastaus, sillä Suomi ei ole tehnyt omaa päätöstään. Erkulin hypoteettinen pohdinta kuulostaa varovaisen myönteiseltä.

”Turkki antaisi asiaankuuluvan harkinnan Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyyshakemukselle.”

Erkul muistuttaa, että lopullisen päätöksen Suomen mahdollisen hakemuksen ratifioinnista Turkissa tekee Turkin parlamentti.

Voitteko tarkentaa, mitä tarkoitatte Turkin ”asiaankuuluvalla harkinnalla”?

”Myötämielistä harkintaa. Jos tämä muotoilu on selvempi.”

Erkulin kommentit heijastanevat Turkin johdon kantaa. Hän vahvistaa, että Turkki edelleen tukee Naton niin kutsuttua avoimien ovien politiikkaa.

Se perustuu Naton perustamisasiakirjan artikla 10:een. Artiklan mukaan Naton jäsenyys on avoin mille tahansa eurooppalaisvaltiolle, joka kykenee täyttämään sopimusehdot ja antamaan panoksensa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuudelle.

Naton avoimien ovien politiikka on Suomen kannalta kohtalonkysymys. On selvää, että Venäjä haastaa ja vastustaa tuota Nato-politiikkaa hyvin jyrkästi erityisesti rajanaapureidensa kohdalla.

Tähän asti kaikki Nato-maat ovat todenneet tukevansa avoimien ovien politiikan jatkamista.

Turkin suurlähettiläs Mehmet Vakur Erkul muistuttaa, ettei Nato-jäsenyys muuta Suomen maantiedettä.

Suomen kannalta Nato-jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen liittyy kaksi oleellista kysymystä, joissa Suomi on riippuvainen Turkista ja muista Nato-maista.

1. Millä aikataululla 30 Nato-maata kykenisivät päättämään Suomen hakemuksen ratifioinnista?

2. Olisiko Suomen mahdollista saada Natolta tai yksittäisiltä Nato-mailta jonkinlaisia turvatakuita jo virallisen jäsenyyshaun ajalle?

Suurlähettiläs Erkul toteaa, että Turkin valtiojohdon ja parlamentin aikataulu ratifioinnille riippuu osin siitä, milloin Suomen mahdollinen hakemus tulisi.

”Se riippuu siitä, kuinka hakemuksen ajoitus osuisi Turkin parlamentin lainsäädännöllisiin aikatauluihin.”

Hän spekuloi sillä, että huonoimmassa tapauksessa hakemus voisi osua parlamentin loma-ajalle. Mutta edes se ei välttämättä olisi vielä ongelma.

”Kiireelliset asiat [Turkin] parlamentti varmasti kyllä ottaa esille kiireellisesti”, Erkul sanoo.

On oleellista, ettei Turkki ole jarruttanut uusien Nato-jäsenien ratifiointia 2000-luvulla, vaikka Venäjän kielteinen suhde Naton laajenemiseen on ollut tiedossa.

Natoon ovat viimeksi liittyneet Montenegro kesäkuussa 2017 ja Pohjois-Makedonia maaliskuussa 2020. Pohjois-Makedonian ratifiointikierros silloisissa 29 jäsenmaassa kesti 13 kuukautta. On selvää, että tilanteessa jossa Venäjä on vihjannut kovista vastatoimenpiteistä, Suomi toivoo Nato-mailta huomattavasti nopeampaa toimintaa.

Erkul uskoo, että Suomen kohdalla ratifiointikierros tapahtuisi ainakin Turkissa huomattavasti nopeammin. Pohjois-Makedonian hakemuksen ratifiointia osin viivästytti Kreikan ja Pohjois-Makedonian välinen nimikiista Makedonia-nimen käytöstä.

Kreikassa on Makedonia-niminen maakunta.

Entä se toinen iso kysymys: mahdolliset Naton tai joidenkin Nato-maiden turvatakuut Suomelle jo jäsenhakemuksen ajalle?

Siihen Erkul toteaa ykskantaan, ettei Nato tunne sellaista käytäntöä. Turvatakuu eli artikla 5:n velvollisuus kollektiiviseen puolustukseen kaikissa Nato-maissa tulee voimaan vasta, kun maa on Naton täysjäsen.

Hän myös muistuttaa, ettei Nato-jäsenyyskään muuta Suomen maantiedettä.

”Teillä on jatkossakin 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.”

Turkki on Naton pitkäaikaisimpia jäseniä. Se liittyi läntiseen sotilasliittoon helmikuussa 1952. Maa oli ensimmäisten joukossa, sillä Nato oli tuolloin vain kolmevuotias.

Erdoğanin Turkilla on pääsääntöisesti ollut varsin hyvät suhteet Putinin Venäjään. Pahin välirikko uhkasi vuoden 2015 marraskuussa, kun Turkki ampui alas venäläishävittäjän Syyrian ja Turkin rajamailla.

Tänä keväänä Turkki on tasapainoillut ja hakenut rauhanvälittäjän roolia Ukrainan sodassa. YK:ssa Turkki on tuominnut Venäjän hyökkäyksen, mutta samalla se on jarrutellut pakotteiden kohdalla.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on Turkin hauraalle taloudelle ongelma, ja maa on toistuvasti tarjonnut Istanbulia tulitaukoneuvotteluiden näyttämöksi.

Viimeksi Venäjä ja Ukraina neuvottelivat Istanbulissa maalis–huhtikuun vaihteessa Dolmabahçen palatsissa.

”Meidän kantamme on, että tämän sodan pitäisi loppua niin nopeasti kuin mahdollista”, Erkul sanoo.

”Turkki auttaa osapuolia löytämään kestävän ja rauhanomaisen ratkaisun tähän kauheaan sotaan.”

”Teillä on jatkossakin 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.”

Maailmanpolitiikka on lähes aina kaupankäyntiä. Vaikka lähettiläs Erkul ei viittaa sanallakaan minkäänlaisiin vastalahjoihin tai toiveisiin, on aina mahdollista, että Suomi joutuu käymään ainakin joidenkin Nato-maiden kanssa neuvotteluja vastavuoroisista palveluksista, jos maat tukevat Suomen Nato-jäsenyyttä.

Ulkoministeri Pekka Haavistolta tiukattiin eduskunnassa maaliskuun lopulla, millaisia neuvotteluja Suomi mahdollisesti käy Turkin kanssa. Haavisto nimittäin kävi maaliskuussa kahteen otteeseen Turkissa haistelemassa maan poliittisia tuulia ja suhtautumista Suomen Nato-jäsenyyteen.

Haavisto vakuutteli, ettei Suomi ole käynyt Nato-jäsenyydestään kauppoja Turkin kanssa.

”Kyllä minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki nämä paineet ymmärtää Nato-jäsenenä ja siinä roolissa ymmärtää Suomenkin tilannetta”, Haavisto sanoi.

Tämän viikon maanantaina presidentit Sauli Niinistö ja Erdoğan kävivät puhelinkeskustelun. Puhelun jälkeen Erdoğanin hallinto twiittasi, että Turkki toivoisi Suomen purkavan sotatarvikkeiden vientiin liittyviä esteitä. Toive oli kontekstoitu niin, että valtioiden välinen puolustusteollinen yhteistyö on tässä maailmantilanteessa erityisen tärkeää.

Vaikutti siltä, että toiveen huomioiminen saattaisi olla Turkin ehto tuelle Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.

Lue lisää: Turkki vaatii sota­tarvikkeiden vientiin liittyvien esteiden purkua – Haaviston mukaan Suomi ei ole käymässä kauppaa Nato-jäsenyydellä

Ei ole poissuljettua, että Nato-neuvottelujen yhteydessä Turkki voisi laajemminkin viestittää Suomeen toiveitaan ja näkemyksiään itselleen tärkeistä asioista. Ne voisivat ainakin periaatteessa liittyä esimerkiksi joihinkin Turkin ja EU:n välisiin kahnauksiin tai vaikkapa Turkin ja Kreikan aluekiistoihin Egeanmeren saarien hallinnasta. Tai vaikkapa siihen, kuinka Suomessa suhtaudutaan niin kutsuttuihin gülenisteihin eli Fethullah Gülenin ympärille kasvaneeseen, Erdoğanin hallintoa horjuttavaan oppositioliikkeeseen.

Silti Turkille – kuten kaikille muillekin eurooppalaisvaltioille – Venäjän silmittömän julma sota- ja valloituspolitiikka on sinänsä epävakauttava tekijä ja uhka.

Näkeekö Turkki, että Suomen liittyminen Natoon vahvistaisi sotilasliittoa?

”Totta kai jos hakijamaa jakaa ja puolustaa Naton demokratiaa ja vapauksia korostavia arvoja, toki maa silloin vahvistaa Natoa”, Erkul sanoo.

Hän korostaa, ettei Turkin näkemyksessä ole kyse hakijamaan koosta tai sotilaallisesta vahvuudesta vaan kyse on Naton avoimien ovien politiikasta.

Sitä Turkki ei ole ollut kyseenalaistamassa.

"Se kuuluu Naton periaatteisiin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat