Kolme hallitus­puoluetta ohjaisi lisää rahaa lakkoileville hoitajille

HS kysyi kaikkien eduskuntaryhmien johtajilta, pitäisikö valtion ohjata lisää rahaa soteen ja hoitajien palkkoihin.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ylhäältä vasemmalta: varapuheenjohtaja Kim Berg (sd), Ville Tavio (ps), Juha Pylväs (kesk), Kai Mykkänen (kok), Atte Harjanne (vihr), Jussi Saramo (vas), Anders Adlercteutz (r), Päivi Räsänen (kd), Harry Harkimo (liik) ja Ano Turtiainen (vkk).

1.4. 18:10

Hallituspuolueista sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ohjaisi lisää rahaa hoitajille, jotka nyt lakkoilevat parempien palkkojen puolesta. Asia käy ilmi HS:n eduskuntaryhmien puheenjohtajille tekemästä kyselystä.

Valtiovarainministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs kieltäytyi ottamasta kantaa asiaan. Rkp:n Anders Adlercreutz ei osannut sanoa.

Perjantaina alkoi 25 000 hoitajan kahden viikon lakko kuudessa sairaanhoitopiirissä, myös Uudellamaalla. Vielä laajempi eli 40 000 hoitajan lakko uhkaa 15. huhtikuuta, ellei sopua kunta-alan työriidassa sitä ennen löydy.

Luvassa on myös muiden kunnan palkansaajien, kuten opettajien, lääkäreiden, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kirjastovirkailijoiden työtaisteluita. Ne vaikuttaisivat esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin ja terveydenhuoltoon.

Kaikissa näissä työtaisteluissa tavoitteena ovat paremmat palkat ja työolot.

Työntekijäpuolella on ollut toiveita valtion mukaantulosta palkkatason nostoon.

Ennen aluevaaleja puolueet kautta linjan katsoivat, että alan palkkoihin tulisi osoittaa lisää rahaa.

HS kysyi samaa asiaa nyt kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Kysyimme myös, pitäisikö muillekin kunta-alan pienpalkkaisille aloille osoittaa lisävaroja. Tuki hoitajien palkankorotuksille oli laajaa myös oppositiossa.

Lue lisää: Saanko hoitoa, jos murran käteni, saan sydänkohtauksen tai sairastun koronaan? – Näin hoitajalakko vaikuttaa ihmisten arkeen

Lue lisää: Pettyneet hoitajat vaativat Helsingin Meilahdessa lisää rahaa ja työhyvinvointia –  ”Valtiovalta murentaa hyvinvointi­yhteiskuntaa”

Lue lisää: Hoitajat aloittavat järeän lakon, koska poliitikot eivät halua panna heidän palkkoihinsa yhtä paljon rahaa kuin hävittäjiin

1.Pitäisikö valtion ohjata lisää rahaa soteen ja hoitajien palkkoihin? Miten ja kuinka paljon?

Kim Berg, Sdp:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

Kyllä. Hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta etenkin käynnistysvaiheessa, jotta palvelut voidaan turvata. Palkkaneuvottelut ovat työmarkkinajärjestöjen vastuulla. On selvää, että sote-rahoitusta käytetään myös palkkakustannuksiin, sillä ne ovat merkittävin menoerä. Valtion tehtävä on asettaa sote-rahoitus riittävälle tasolle.

Kai Mykkänen, kokoomuksen edus­kunta­ryhmän puheen­johtaja

Kai Mykkänen (kok)

Työehto­neuvottelut ovat työnantajien ja työntekijöiden tehtävä. Ei ole poliitikkojen asia niihin puuttua, sillä siitä seuraisi vain sutta ja sekundaa, kuten kansanedustaja Antti Rinne (sd) on todennut.

Ville Tavio, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kyllä. Sote-alan palkkataso pitää saada pohjoismaisella tasolla kilpailukykyiseksi siten, että Suomessa koulutetut ammattihenkilöt jäisivät Suomeen eivätkä lähtisi paremman palkan perässä muualle. Pelkästään paremmat palkat eivät kuitenkaan riitä, vaan myös työoloja on parannettava ja koettuihin epäkohtiin, jotka pahimmillaan ajavat henkilöstöä ennenaikaiselle eläkkeelle, pitää löytää korjaukset.

Liian matalan palkkatason perusongelma on, että sillä ei pysty enää tulemaan toimeen kun hinnat karkaavat käsistä. Siksi perussuomalaiset ajaa asumisen ja autoilun hintatason alentamista verotuksen keinoin, jolloin pienipalkkaisillekin jää enemmän rahaa käteen.

Summia ei voi heitellä kevyesti, jos kannattaa tarkkaa valtiontaloutta. Hyvä alku kustannusten laskulle olisi keventää polttoaineveroa 250 miljoonalla eurolla ja ottaa se yli miljardin euron kehitysrahoista. Dieselin hintaa voidaan laskea 30 senttiä jakeluvelvoitteen keskeyttämisellä.

Juha Pylväs, keskustan edus­kunta­ryhmän puheen­johtaja

En kommentoi herkkää tilannetta. Palkka­neuvottelut kuuluvat työ­markkina­osa­puolille.

Atte Harjanne, vihreiden edus­kunta­ryhmän puheen­johtaja

Atte Harjanne (vihr)

Kyllä. Yksityiskohtaista vastausta tähän on vaikeaa antaa. On sinänsä selvää, että on tärkeää, että meillä on hoiva-aloilla motivoituneita työntekijöitä riittävästi. On tietysti huolehdittava, että siihen on myös resurssit kunnossa.

Kyseessä on tietenkin isompi kokonaisuus, jossa kaikki muutkin julkisen talouden resurssit ja päätökset ovat osana. En ota tässä kantaa siihen, mistä rahat voisivat tulla. Tästä varmasti keskustellaan vastedeskin ja pitkään.

On olennaista, ettei valtio mikromanageeraa. Meillä on syystäkin alueet ja kunnat, niillä on itsehallinto. Valtion pitää huolehtia, että näillä tahoilla on resurssit hoitaa ne tehtävät, jotka niille on annettu.

Jussi Saramo, vasemmisto­liiton edus­kunta­ryhmän puheen­johtaja

Jussi Saramo (vas)

Kyllä. Ehdottomasti pitäisi. Tästähän me puhuimme aluevaaleissa paljonkin. Eli se, että onko budjetissa ylipäätään pelivaraa. Pelivaraa pitää tehdä.

Se lause, että poliitikot eivät neuvottele palkoista, on tietenkin totta. En voi määritellä tarkkaa korotusprosenttia tai eurosummaa. Mutta kyllä sinne tarvitaan palkkaohjelma palkkakuopassa oleville henkilöstöryhmille. Käytännössä tarvitaan useampivuotinen varaus kehyksistä.

Hyvinvointialueiden rahoitusta nostettaisiin, ja kuntien osalta tarvitaan myös valtion tukea. Kunnilla on tietysti myös verotusoikeus ja omaakin rahaa. Puhutaan varmaan vuositasolla sadoista miljoonista euroista. Se kumuloituu, joten summa riippuisi ohjelman pituudesta.

Meillä on tähän rahaa. Kokoomushan on esimerkiksi esittänyt miljardiluokan veronalennuksia. Kun ne jätetään tekemättä, niin meillä on siihen varaa.

Anders Adlercreutz, Rkp:n edus­kunta­ryhmän puheen­johtaja

En osaa sanoa. Hoitajien työ on hyvin­vointi­yhteis­kunnan perusta. Tästä työstä on tärkeää saada kohtuullinen korvaus. Myös työ­olo­suhteisiin ja työ­hyvin­vointiin on tärkeä panostaa. Asia on tällä hetkellä työ­markkina­järjestöjen käsissä.

Päivi Räsänen, kristillis­demokraattien edus­kunta­ryhmän puheen­johtaja

Päivi Räsänen (kd)

Kyllä. En sinällään ota suoraan palkkoihin kantaa, mutta ylipäätään alaa pitäisi resurssoida, jotta heillä on mahdollisuus sekä lisätä väkeä, että parantaa työoloja.

Me kristillisdemokraatit esitimme jo omassa vaihto­ehto­budjetissamme tälle vuodelle nimenomaan tähän kohteeseen puolen miljardin euron panostusta. Meillä on aikamoiset hoitojonot, ja nyt olisi nimenomaan pitänyt panostaa varsinaiseen hoito­työhön. Pelkään, että nyt on todella toteutumassa se, että alueilla raha lähtee virtaamaan rakenteisiin ja hallintoon hoitotyön sijaan.

Summaa en osaa sanoa. Mutta kyllä siinä tarvitaan useamman sadan miljoonan euron panostusta. Se menisi tietenkin näiden hyvinvointialueiden kautta, jotka saavat rahoituksensa valtiolta. Sinne rahaa, ja samanaikaisesti tarvitaan sen tyyppistä ohjausta, jolla rahoitus ohjataan juuri tähän hoidon tason paranemiseen.

Ano Turtiainen, Valta kuuluu kansalle -puolueen puheen­johtaja

Kyllä. Mutta pelkästään hoitajien palkkoihin.

Harry Harkimo, Liike Nytin puheenjohtaja

Harry Harkimo

Kyllä. Perus­ongelma on, että hoitajien palkka on 2 500–2 800 euroa kuussa, kun hyvin­vointi­alueiden johtajille maksetaan 17 000 euroa kuussa, joka on kauhea määrä rahaa. Hoitajien palkkoja voitaisiin korottaa viidessä vuodessa 20 prosenttia. Olen laskenut, että se maksaisi kaksi miljardia euroa.

2.Pitäisikö valtion ohjata lisää rahaa muille kunta-alan pienipalkkaisille aloille? Minne, miten ja kuinka paljon?

Kim Berg (sd)

Kim Berg (sd)

Kyllä. Hoitajat ja muut julkisen sektorin työntekijät tekevät hyvin arvokasta työtä yhteiskunnan eteen. Palkoissa on jälkeenjääneisyyttä, joka pitää korjata, ja neuvottelevien osapuolten on tunnettava tässä vastuunsa. Kun palkkaratkaisut on tehty, valtio osallistuu palkkakustannusten maksamiseen. Rahoituksen on oltava riittävällä tasolla.

Panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa. Sairaudet eivät saa jäädä hoitamatta tai ongelmat kasaantua rahoitus- tai henkilöstövajeen takia. Rahoituksen osalta valtion on panostettava työllisyyteen: vain korkea työllisyysaste takaa hyvinvoinnin ja viime kädessä valtion kyvyn rahoittaa yhteiskunnan elintärkeitä palveluja. Myös veropohjaa tiivistämällä voidaan turvata julkisten palvelujen rahoitus.

Kai Mykkänen (kok)

Ei vastannut kysymykseen.

Ville Tavio (ps)

Ville Tavio (ps)

Kyllä. Jos minun pitää mainita hoivahenkilökunnan lisäksi aloja joiden palkkatasosta olen huolissani, niin nostaisin esiin lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen työntekijät. Niissä riittämättömät resurssit heijastuvat lasten hyvinvointiin, josta huolehtimisen tulisi olla yksi yhteiskunnan tärkeimpiä asioita. Toisaalta esimerkiksi päivähoitopaikkojen puutteeseen voidaan pyrkiä puuttumaan maksamalla kotihoidon kuntalisää, joka on valitettavasti monesta kunnasta viime aikoina muiden puolueiden toimesta lakkautettu.

Juha Pylväs (kesk)

Juha Pylväs (kesk)

Ei vastannut kysymykseen.

Atte Harjanne (vihr)

En osaa sanoa. Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen matalat palkat eivät tosiaan rajaudu vain hoiva-alalle, eikä laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta soisi siksi muodostuvan huutokisaa eri alojen välille. Lähtisin siitä, että kunnillamme ja alueillamme on oltava resurssit hoitaa ne tehtävät, jotka niille on annettu. Se, että ruvetaan manageroimaan tarkemmin, että kuka ansaitsee kuinkakin paljon lisää, ei uskoakseni ole se tapa, jolla tätä kannattaa ainakaan omassa asemassani lähteä säätämään.

Jussi Saramo (vas)

Kyllä. Samoin kuin edellä. Poliitikot eivät ole tietenkään siinä asemassa, että meidän tulee määritellä palkkoja yksityiskohtaisesti. Ihan jo työvoimapulan takia hoitajat ja varhaiskasvatus ovat ne pahimmat, mutta kyllä meillä myös tukipalveluissa palkat ovat kohtuuttoman pieniä, jos puhutaan esimerkiksi ateria- ja siivouspalveluista.

Laajasti kuntakentällä tarvitaan rahaa, enkä voi tässä edes yksilöidä joka ikistä ryhmää.

Anders Adlercreutz (r)

Anders Adlercreutz (r)

En osaa sanoa. Jos työmarkkinaosapuolet pääsevät ratkaisuun, joka lisää rahan tarvetta, se pitää kehysten sisältä ottaa jostain.

Yhtälö on vaikea. Paine julkiseen talouteen on monesta syystä johtuen kova.

Päivi Räsänen (kd)

Kyllä. Meillä on muitakin kunta-alan työntekijöitä palkkakuopassa. Yksi esimerkki ovat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, lastentarhan opettajat. Siellä todellakin pitkään koulutukseen ja vastuuseen nähden ollaan todella pienellä palkalla töissä. Toivon, että tämä osattaisiin huomioida myös opetusalan sisällä.

Rahoitusta voisi tässäkin hakea rakenteellisista uudistuksista sosiaaliturvan sisällä.

Ano Turtiainen (vkk)

Ano Turtiainen (vkk)

Ei mihinkään muuhun.

Harry Harkimo (liik)

En osaa sanoa. En pysty vastaamaan, pitäisikö muillekin maksaa lisää, siitä pitää neuvotella, että onko rahaa.

Rahoitus saataisiin pienentämällä tulonsiirtoja, kuten asumistukea.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat