Presidentti Halonen pyytää anteeksi Baltian maiden Nato-jäsenyyteen liittyneitä kommenttejaan

Presidentti Tarja Halosen kommentit Baltian maiden nojautumisesta Neuvostoliiton ”turvajärjestelmään” herättivät runsaasti kritiikkiä niin Suomessa kuin Virossakin. Torstaina Halonen pyysi anteeksi lausuntojaan.

Tarja Halonen ja Toomas Hendrik Ilves olivat samaan aikaan presidentteinä. Halonen oli Suomen presidentti vuosina 2000–2012, Ilves Viron presidentti vuosina 2006–2016.

31.3. 16:37

Presidentti Tarja Halosen keskiviikkona Ylen haastattelussa esittämät kommentit Baltian maista ja niiden Nato-suhteesta ovat herättäneet laajasti kritiikkiä niin Suomessa kuin Virossakin.

Halonen pyysi torstaina kommenttejaan anteeksi Twitterissä.

”Eilisessä Yle-haastattelussa käyttämäni ilmaisu Baltian maiden historiallisesta suhteesta kollektiivisiin turvajärjestelyihin oli huono, ja se on loukannut monia. Pyydän anteeksi epäonnistunutta ilmaisuani”, Halonen kirjoittaa.

”Neuvostoliiton miehittäminä maina Baltialla ei ollut todellakaan aidosti omia valinnan mahdollisuuksia eikä oikeaa turvallisuutta ennen vuotta 1991.”

Ylen haastattelussa Halonen muun muassa perusteli Baltian maiden liittymistä Natoon sillä, että pienet Baltian maat eivät kyenneet rakentamaan uskottavaa puolustusta, koska ne olivat olleet osa Neuvostoliittoa.

”Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään”, Halonen totesi.

Halosen kommenttiin tarttuivat monet, aina kirjailija Sofi Oksasesta oikeisto- ja vasemmistopoliitikkoihin.

Kuten Oksanen huomauttaa, Neuvostoliitossa ei ollut kyse turvajärjestelmästä vaan miehityksestä.

Myös Virossa huomattiin Halosen kommentit. Muun muassa yleisradioyhtiö ERR sekä sanomalehti Postimees kirjoittivat niistä uutisen.

Twitterissä Halosen lausuntoja ovat kommentoineet muun muassa Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

”Surullista, että neuvostoaikaan juuttuneet käsitykset Virosta nousivat taas pintaan Suomessa. Neuvostoliitto ei ollut Virolle turvajärjestelmä vaan vankila”, Raik sanoo.

Raik myös kehottaa maita vahvistamaan toistensa historian tuntemusta, ja ohjaa tutustumaan tuoreeseen Viro-Suomi -raporttiin.

Halosen haastattelua kommentoi myös virolaisdiplomaatti ja EU:n Ukrainan edustuston johtaja Matti Maasikas, joka toimi myös Viron Suomen-suurlähettiläänä vuosina 2001–2005.

Maasikas vinoilee Halosen ilmaisulle Neuvostoliiton ”turvajärjestelmään” tottumisesta toteamalla sarkastisesti, että virolaiset tottuivat myös vapauden puutteeseen, sääntelytalouteen ja ihmisoikeuksien puutteeseen, ”minkä kaikki tottuneesti otimme mukaan uuteen itsenäisyyteemme”.

Maasikasin twiittiin tarttui Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves, joka on tunnettu Halosen kriitikko.

”Perintönsä tuhoaminen omana elinaikanaan on todellinen saavutus”, Ilves toteaa.

Ilves lisää, että Erkki, Paavo ja Eero ovat hiljaa, viitaten Erkki Tuomiojaan, Paavo Lipposeen ja Eero Heinäluomaan.

Myös entinen Viron IT-ministeri Kaimar Karu kommentoi olevansa erittäin pettynyt siihen, että ”naapurin entinen presidentti” sanoo tällaista vuonna 2022.

Postimees-lehden pääkirjoitusosaston esihenkilö Erkki Bahovski toteaa Twitterissä, että Halosen kommentit Viron kuulumisesta Neuvostoliiton kollektiivisen puolustuksen piiriin muistuttavat ”erään virolaispoliitikon” lausahdusta siitä, että Neuvostoliitossa oli hyvä, koska pommit eivät tippuneet päähän.

Bahovski viittaa Viron keskustapuolueen poliitikon Oudekki Loonen kommentteihin vuodelta 2017, jotka aiheuttivat paljon porua. Loonen kommenttia tulkittiin neuvostomiehityksen ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat