Britti­parlamentin ulko­asiain­valio­kunnan puheen­johtaja Suomen Nato-jäsenyydestä: ”En ole koskaan kuullut kenenkään vastustavan”

Armeijauran tehneen Tom Tugendhatin mukaan britit suhtautuvat ”positiivisesti ja kannustavasti” siihen, että Suomi saattaa hakea Natoon. Britanniassa hallitus päättää uusien Nato-jäsenien hyväksymisestä, mutta asia pitää saattaa voimaan parlamentissa.

Brittiparlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tom Tugendhat toivottaa Suomen tervetulleeksi Natoon. Tugendhatin mielestä Suomi on ”erittäin kykenevä sotilaallinen kumppani”.

5.4. 10:17

Lontoo

Britannian parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tom Tugendhat ei näe esteitä Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.

Brittipoliitikon kanta on kuulemma hyvin yksinkertainen: jos demokraattinen valtio – joka kunnioittaa oikeusvaltioperiaatteita, omia kansalaisiaan ja kansainvälisiä velvoitteitaan – haluaa liittyä, sen tulee voida niin tehdä.

”On selvää, että Suomi täyttää kaikki vaatimukset. Päätös on suomalaisten, ei minun, mutta Suomi on hyvin, hyvin tervetullut”, Tugendhat sanoi HS:n haastattelussa Lontoossa maanantaina.

Tom Tugendhat työhuoneessaan brittiparlamentin lisärakennuksessa. Tugendhat kertoo kaipaavansa välillä sotilaana oloa. Hän on palvellut muun muassa virolaisten rinnalla Afganistanin Helmandissa. ”Yhteistyö virolaisten kanssa oli hyvin mutkatonta.”

Tugendhat on yksi parlamentin alahuoneen arvostetuimmista parlamentaarikoista. Hän on johtanut ulkoasiainvaliokuntaa kesäkuusta 2017 lähtien.

Vedonlyöntiyhtiöiden kertoimien mukaan Tugendhat on myös yksi kärkiehdokkaista konservatiivipuolueen seuraavaksi johtajaksi.

Ennen kansanedustajaksi nousuaan Tugendhat teki kymmenen vuoden armeijauran ja palveli niin Afganistanissa kuin Irakissakin. Sotilasarvoltaan hän on everstiluutnantti.

”Suomi on erittäin kykenevä sotilaallinen kumppani”, hän arvioi.

Tugendhatin mielestä Britannian ja Suomen suhde ei ole ollut koskaan vahvempi kuin nyt, puhutaanpa sitten puolustuksesta tai diplomatiasta.

Britanniassa parlamentti ei kuitenkaan päätä maan kantaa Nato-hakijoihin. Päätöksen tekee hallitus, vaikka alahuoneen tuleekin ratifioida eli saattaa liittymissopimus maan sisäisesti voimaan.

Voisiko olla, että pääministeri Boris Johnsonin hallitus olisi Tugendhatin kanssa eri linjoilla Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta?

”Olisin todella hämmästynyt, jos hallitus ottaisi toisen kannan. Tosiasia on, että ovi Natoon on ollut Suomelle auki jo monta vuotta”, Tugendhat kertoi työhuoneessaan parlamenttitalon kupeessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Lontoossa pääministeri Johnsonin luona maaliskuun puolivälissä. Silloin Britannian viesti Niinistölle oli, että Nato-ovet ovat Suomelle avoinna.

Olisiko mahdollista, että Johnsonin hallituksen myönteinen kanta kaatuisi alahuoneessa?

”Olisin täysin ällistynyt”, Tugendhat sanoi.

Käytännössä torppaaminen olisikin äärimmäisen epätodennäköistä. Johnsonin hallituksella on alahuoneessa suuri enemmistö. Kansainvälisiä sopimuksia ei ole muutenkaan tapana kaataa.

Brittihallituksen pitää kuitenkin antaa parlamentille 21 istuntopäivää aikaa käsitellä kansainvälisen sopimuksen ratifiointia.

Alahuoneella on mahdollisuus pysäyttää ratifioinnin käsittely, mutta se ei voi muuttaa sopimuksen sisältöä. Sopimuksesta ei myöskään tarvitse järjestää keskustelua.

Suomen Nato-jäsenyys ei ole tietenkään Britannian ykköspuheenaiheita.

”Ei siitä joka päivä puhuta, mutta kun puhutaan, on keskustelun sävy positiivinen tyyliin ’luuletko, että Ruotsi ja Suomi liittyvät, sehän olisi hyvä asia’. Ihmiset ovat tämän suhteen todella myönteisiä ja kannustavia. Ja Suomen sotilaalliset ansiothan puhuvat puolestaan.”

Onko Tugendhat kuullut soraääniä liittyen Suomen Nato-jäsenyyteen?

”En ole koskaan kuullut kenenkään vastustavan. Voihan joku jossain olla, mutta minä en ole todellakaan siitä kuullut.”

Tom Tugendhat, 48, opiskeli aikoinaan teologiaa ja uskontotieteitä, ja puhuu muun muassa arabiaa. Hän on toiminut myös media-alalla. Kun pääministeri Boris Johnsonin asema horjui alkuvuonna, ilmoittautui Tugendhat halukkuutensa seuraajaksi. ”Meillä kaikilla on velvollisuus tarjota palveluitamme yhteiseksi hyväksi – – mutta pitää olla varautunut myös siihen, että muut eivät palveluksiasi halua.”

Suomessa huolta aiheuttaa niin sanottu harmaa hetki eli aika jäsenyyshakemuksen ja varsinaisen jäsenyyden välillä. Välitilaan liittyy riskejä, sillä Natolta ei saa turvatakuita pelkän hakemuksen perusteella.

Tugendhatin mukaan on olemassa keinoja, joilla prosessia voi nopeuttaa:

”Joitakin asioita voi tehdä diskreetisti jo etukäteen.”

Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat erittäin tervetulleita Natoon, ei Naton tavoite ole sen enempää laajentua kuin kutistuakaan.

”Ei Natolla itsellään ole tavoitteita, sillä ei Nato itsessään ole tekijä. Nato on demokraattisten valtioiden liittymä – – demokratiat ovat itse halunneet liittoutua, ja Nato on rakennelma, jonka kautta he niin tekevät.”

Tugendhat muistuttaa, että Nato ei ole koskaan ollut mikään Varsovan liitto, joka olisi ollut ottamassa kiinni karkuun pyrkijöitä ja miehittämässä. Nato-maissa ei ole jouduttu kokemaan vastaavaa kuin Unkarin kansannousun (1956) tai Prahan kevään (1968) jälkeen.

”Voi lähteä, jos haluaa, niinhän Ranska teki”, Tugendhat sanoo viitaten Ranskan päätökseen vetäytyä osasta Nato-yhteistyötä vuonna 1966.

Nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt hyväuskoisimmatkin Venäjän uhkaan. Nato-jäsenyyden kannatus on ampaissut Suomessa ennätyslukemiin.

”Tilanne on muuttunut, ja se näkyy suomalaisissa mielipidemittauksissa hyvin selvästi.”

Tugendhatin mukaan selvää on sekin, että Suomi ei ole ollut puolueeton maa enää pitkiin aikoihin. EU-maana ja Nato-kumppanina Suomi on osa demokratioiden liittoa.

Entä jos Suomi ei haekaan Nato-jäsenyyttä, ja Venäjä alkaa käyttäytyä Suomea kohtaan aggressiivisesti? Saisiko silloin Britanniasta tai muista Nato-maista apua?

”Minusta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomi ole monien meidän ystävä. Yhtä lailla ei ole epäilystäkään Suomen maineesta ja kyvystä puolustaa itseään. Keltä tahansa olisi hyvin harkitsematonta aliarvioida Suomen joukkojen puolustuskykyä.”

Helsingin Sanomat on kysynyt Britannian kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyshakemukseen sekä pääministeri Johnsonin kansliasta että Britannian ulkoministeriöstä.

Ainakaan toistaiseksi virallista kantaa ei ole kerrottu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat